Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Kaikuluotain, perinteinen tai live, on mukana jäällä. Näppäintekniikka on jo hallussa, mutta miten kalastat sen kanssa? Liikkuuko kala vai Sinä? Kalastatko odottavalla vai aktiivisella taktiikalla tai kenties keskityt tiukasti rajattuun alueeseen? Entä jos kaveri on mukana jäällä, miten saadaan kalastukseen tehoa yhteistyöllä. Näitä tilanteita sekä syntyjä syviä, pohditaan kaikuluotain taktiikoihin keskittyvässä jaksossamme.

Näkemyksiään ja kokemuksiaan jakaa Kimmo ”Mokki” Mänttäri

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä varsin tukeva vastus. Parhaimmillaan kirjolohi on myös hyvä ruokakala – joskin laatupoikkeamat ovat rajuja eri istutuskohteissa – ja sitä voi huoletta ottaa luvan salliman määrän aiheuttamatta haittaa kalakannalle.

Hyppää Niko Saton ja Petri Variksen kyytiin, kun he ensimmäistä kertaa luotainten ja etukäteisvinkkien kanssa lähtevät kirjolohijärvelle. Saalistakin saadaan, vaikka varmasti petrattavaakin jäi.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun mittari näyttää kymmeniä pakkasasteita, kalastus alkaa yleensä muuttua kärsimykseksi. Talvi onkin erinomaista aikaa huoltaa välineet tulevaa kautta varten. Kun kalastuskausi on kuumimmillaan, silloin harvoin riittää aikaa vaihdella koukkuja tai hitsailla jigejä. Mutta kun television ääreen istuessa ottaa syliinsä yhden vieherasian ja käy koukut läpi, huolto tulee tehtyä melkein itsekseen ja uusi kalastuskausi starttaa entistä valmiimpana.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslaki on muuttunut vuodelle 2024. Vapaa-ajankalastajilla on ilmoitusvelvollisuus koskien uhanalaisia kaloja sekä vieraslajeja. Omakala-sovellus tarjoaa helpon tavan hoitaa velvollisuus. Lain perusteena on tarve saada mahdollisimman hyvä kuva näiden kalojen tilasta ja kantojen kehityksestä.

Omakala tarjoaa käyttäjälle muutakin kuin ilmoituskanavan. Kuuntele Jari Ranniston podcast, jossa perehdytään asiaan

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hissipilkintä on tekniikka, joka soveltuu sekä kalojen etsintään välivedestä että erityisesti ahvenen aktivointiin. Pilkkijältä tekniikka vaatii aktiivisuutta, mutta kalustopuolella pärjää samoilla välineillä kuin muulloinkin.

Jääkalastuksen suosio kasvaa! Periteinen pilkkiminen on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti, eikä kaikkia jääkalastuksen muotoja enää välttämättä tunnista pilkkimiseksi. Välineet ovat kehittyneet isoin harppauksin ja käyttömukavuus sekä -mahdollisuudet lisääntyneet.

Siika on vesistöihimme eniten istutettu kalalaji. Istutuksia tehdään rannikkoalueilta pikkujärville asti. Siikalajeja erotellaan useampiakin, vaikka lajittelu jakaakin mielipiteitä. Vapakalastajalle siika on pienisuisena ja ajoittain ravintonsa puolesta hyvinkin valikoivana haasteellinen vastapeluri. Parvikalana se on kuitenkin siitä kiitollinen, että yleensä toimivan metodin ja vieheen löytyminen tarkoittaa yleensä useamman kalan saalista.

Suurkalojen pyynti on kalastuksen kuninkuusluokka, ja kukapa ei isoa kalaa haluaisi saada.

Mutta tässä, jos missä pätee sanonta nallekarkkien jakautumisesta, tasan eivät mene myöskään isot kalat. Suuria kaloja voisi kalastuksen näkökulmasta ajatella omina lajeinaan. Suurhauenkalastaja ei tavoittele normaalin kokoisia haukia, ja toisaalta hauenkalastaja saa suurhaukia saaliikseen vain sattumalta.

Jaksossa pohditaan, mitä tehdä toisin, jos kalastuksen kuninkuusluokkaan siirtyminen kiinnostaa, ja toisaalta, minkälaisia vastuita kertynyt tieto ja taito tuo mukanaan.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vanha hokema sanoo, että vanhuus ei tule yksin. Ei niin, sen myötä tulee monenlaista kremppaa, jotka tuovat muun muassa kalastusharrastamiseen lisää haastetta. Näkö heikkenee, lihaksisto jäykistyy, pissattaakin tämän tästä. Kuuntele 48-vuotiaan toimittajan omaelämäkerrallinen ruikutus ja jos kuulut samaan sukupolveen, voivottele rohkeasti mukana. Ja jos olet nuorempi ja ajattelet, ettei tämä koske aikanaan sinua niin, heh heh!

Lirkkiminen on kalastuksen laji, jossa lyhyellä vavalla, pikkiriikkisellä koukulla ja mitättömän kokoisella syötin palalla ongitaan pieniä kaloja hämärässä, otsalampun valoa hyväksi käyttäen. Jos itse lajikalastus ei kiinnosta, kannattaa joskus iltahämärissä mennä kirkkaan lampun kanssa tutkimaan rantavesiä. Kahlaamattakin pääsee näkemään kaloja, samoin laitureilta vaikka makuuasennosta. Hyvänä iltana voi bongata vaikka kymmenen eri kalalajia ja joukon muita vesieläimiä. Öinen vedenalainen maailma on yllättävän mielenkiintoinen!