Kalastusvälineiden keräily on mielenkiintoista puuhaa ja kerättävää on loputtomasti. Pelkästään kotimaisten vieheiden historia on pitkä ja monipuolinen. Sitä, nouseeko vai laskeeko niiden arvo vuosien myötä, ei voi kukaan sanoa varmaksi. Jos kerää omaksi ilokseen, mahdollinen arvonnousu on pelkkää bonusta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Luonnonvarakeskuksen kesällä lanseeraama Omakala-sovellus on herättänyt paljon keskustelua sen julkaisun jälkeen. Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Olinia Omakalasta ja sen tulevaisuudesta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuudella vuosikymmenellä vesille päässyt kalastava toimittaja Jari Rannisto pohtii omaa kalastamistaan, miksi se viehättää yhä ja mitkä ovat olleet oleellisia virstanpylväitä matkan varrella.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kyttyrälohi on levinnyt räjähdymäisesti viime vuosina. Mutta mitä sen leviäminen tosiasiassa tarkoittaa ja mihin se voi johtaa? Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaroa kyttyrälohi tilanteesta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Talvi ja kantavat jäät tekevät tuloaan myös eteläisintä Suomea myöden. Ensijäät ovat yksi kauden huippusesongeista. Jari Rannisto opastaa sopivan välineistön ja paikkojen valintaan alkukauden ahvenpilkille turvallisuutta unohtamatta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Miksi kalastan, kuten kalastan?

Kalastaa voi monella tapaa, ja oma tapa on se paras tapa. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään mitä tekee, ja miksi. Ja mikä olisikaan parempi aika pienelle itsetutkistelulle, kuin kalastuskauden loppu? 

Tässä jaksossa Kalastajan Radion toimittaja Teemu Koski pohtii omia vastauksiaan tähän kysymykseen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tässä kuussa Kalastajan Radion toimittajat kertovat miksi he kalastavat kuten kalastavat. Ensimmäisenä vuorossa Niko Satto.

”Miks sä ajat vanhalla Skodalla, vaikka sulla on talli täynnä Ferrareita”, kysyi poikani ja viittasi siihen, että heitän usein 50-60-luvun keloilla, vavoilla ja vieheillä, vaikka kotona on jopa tuhannen euron arvoisia nykyaikaisia settejä. Miksi kalastan kuten kalastan? Siihen saat Niko Satolta vastauksen kuuntelemalla.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Loppusyksy ja alkutalvi ovat ison hauen aikaa merellä. Kalaa harvoin tulee määrissä, mutta mahdollisuudet suurhaukeen ovat vähintään kevään tasolla. Jos kantti kestää ja intoa riittää, ei venettä siis kannata laittaa talviteloille ennen pysyvää jääkantta. Ja vaikka jääkansi saattaisi viikoksi tai jopa pariksi yllättää, voi rajumpi myräkkä avata paikkoja uudelleen.

Jaksossa käydään läpi loppukauden hauenkalastuksen askelmerkkejä, tähtäimessä nimenomaan iso hauki.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastaminen on muuttunut valtavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Moni tänään arkiselta tuntuva juttu oli 25 vuotta sitten kokonaan tuntematon tai korkeintaan pienen piirin harrastamaa. Käsittelemme tässä kymmenen asiaa, jotka ovat merkittävästi muuttaneet vapakalastajan arkea neljännesvuosisadan aikana.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Mikä sattuma! 

Ihmisen toiminta on aiheuttanut monille kalalajeille vaikeuksia. Vesistöjen patoaminen, vesivoimalat ja vesistöjen perkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti virtavesissä lisääntyviin kalalajeihin. Meritaimen on yksi pahiten sopivien elinympäristöjen tuhoutumisesta kärsinyt kalalaji.

Virtavesien hoitoyhdistys tekee arvokasta työtä meritaimenen hyväksi kunnostamalla virtavesiä. Hankevetäjä Eljas Rahikainen Virhosta kertoo Ranniston Jarin haastattelussa mitä käytännössä virtavesissä tehdään ja kuinka paljon kohteita Suomenlahden rannikolta löytyy.

Samalla viikolla toiselle Kalastajan Radion toimittajalle Niko Satolle ilmaantui mahtava mahdollisuus päästä näkemään kunnostettuun jokeen nousseita meritaimenia. Turkulaisessa Kuninkojassa havaittiin ensimmäiset kunnostuksen jälkeiset nousukalat. Hänen mukanaan pääset seuraamaan kutua livenä ja samalla kuulemaan puroaktiivien tuntemuksia siitä, miltä tuntui saada palkinto uurastamiselle.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.