Talvi ja kantavat jäät tekevät tuloaan myös eteläisintä Suomea myöden. Ensijäät ovat yksi kauden huippusesongeista. Jari Rannisto opastaa sopivan välineistön ja paikkojen valintaan alkukauden ahvenpilkille turvallisuutta unohtamatta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Miksi kalastan, kuten kalastan?

Kalastaa voi monella tapaa, ja oma tapa on se paras tapa. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään mitä tekee, ja miksi. Ja mikä olisikaan parempi aika pienelle itsetutkistelulle, kuin kalastuskauden loppu? 

Tässä jaksossa Kalastajan Radion toimittaja Teemu Koski pohtii omia vastauksiaan tähän kysymykseen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tässä kuussa Kalastajan Radion toimittajat kertovat miksi he kalastavat kuten kalastavat. Ensimmäisenä vuorossa Niko Satto.

”Miks sä ajat vanhalla Skodalla, vaikka sulla on talli täynnä Ferrareita”, kysyi poikani ja viittasi siihen, että heitän usein 50-60-luvun keloilla, vavoilla ja vieheillä, vaikka kotona on jopa tuhannen euron arvoisia nykyaikaisia settejä. Miksi kalastan kuten kalastan? Siihen saat Niko Satolta vastauksen kuuntelemalla.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Loppusyksy ja alkutalvi ovat ison hauen aikaa merellä. Kalaa harvoin tulee määrissä, mutta mahdollisuudet suurhaukeen ovat vähintään kevään tasolla. Jos kantti kestää ja intoa riittää, ei venettä siis kannata laittaa talviteloille ennen pysyvää jääkantta. Ja vaikka jääkansi saattaisi viikoksi tai jopa pariksi yllättää, voi rajumpi myräkkä avata paikkoja uudelleen.

Jaksossa käydään läpi loppukauden hauenkalastuksen askelmerkkejä, tähtäimessä nimenomaan iso hauki.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastaminen on muuttunut valtavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Moni tänään arkiselta tuntuva juttu oli 25 vuotta sitten kokonaan tuntematon tai korkeintaan pienen piirin harrastamaa. Käsittelemme tässä kymmenen asiaa, jotka ovat merkittävästi muuttaneet vapakalastajan arkea neljännesvuosisadan aikana.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Mikä sattuma! 

Ihmisen toiminta on aiheuttanut monille kalalajeille vaikeuksia. Vesistöjen patoaminen, vesivoimalat ja vesistöjen perkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti virtavesissä lisääntyviin kalalajeihin. Meritaimen on yksi pahiten sopivien elinympäristöjen tuhoutumisesta kärsinyt kalalaji.

Virtavesien hoitoyhdistys tekee arvokasta työtä meritaimenen hyväksi kunnostamalla virtavesiä. Hankevetäjä Eljas Rahikainen Virhosta kertoo Ranniston Jarin haastattelussa mitä käytännössä virtavesissä tehdään ja kuinka paljon kohteita Suomenlahden rannikolta löytyy.

Samalla viikolla toiselle Kalastajan Radion toimittajalle Niko Satolle ilmaantui mahtava mahdollisuus päästä näkemään kunnostettuun jokeen nousseita meritaimenia. Turkulaisessa Kuninkojassa havaittiin ensimmäiset kunnostuksen jälkeiset nousukalat. Hänen mukanaan pääset seuraamaan kutua livenä ja samalla kuulemaan puroaktiivien tuntemuksia siitä, miltä tuntui saada palkinto uurastamiselle.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sosiaalinen media on vaikuttanut kalastukseen jo noin 25 vuoden ajan. Some, joka kalastuksen osalta lähti liikkeelle 90-luvun keskustelupalstoista, on nykyisin monien eri somealustojen kokonaisuus, josta voi oppia paljon ja jossa voi ajaa vaikka koko harrastuksensa tuhoon. Podcastissa pohdimme somen vaikutusta sekä itse harrastukseen että kalastusalan bisnekseen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomen kansalliskala ahven on kiitollinen kalastettava. Sen sesonki jatkuu aina jään tuloon asti. Ilmaston lämpenemisen seurauksena sesonki jatkuu yhä useammin vuoden vaihteeseen tai sen ylikin. Mitä pidemmälle kausi jatkuu, sitä tärkeämmäksi kalastuspaikan ja -päivän valinta tulee. Yksinkertaisilla vinkeillä sinäkin olet oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohi on sisävesien kuningaskala, joka on monen uistelijan himoitsema saalis. Komeat saaliskalat saattavat vääristää kuvaa saimaanlohen tilasta. Marko Luhtala, Elinvoimainen järvilohi -hankkeesta, on vieraanamme kertomassa mikä on tilanne tällä hetkellä ja miltä tulevaisuus näyttää.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Valtaosa Suomen vesissä uivista kalalajeista on pyydettävissä ja hyödynnettävissä ruokakaloina. Tärkeätä on ymmärtää kalapaikojen ja kalastusaikojen merkitys. Kukaan ei lähde mustikkametsään huhtikuussa. Sama satokausi ajattelu pätee pitkälti kalastuksessakin. Aina on kuitenkin jonkun ruokakalaksi kelpaavan lajin kannalta sesonki.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.