Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Heinävedellä sijaitsevan Palokin voimalaitoksen omistajat ja valtio ovat saaneet keskustelut tänä vuonna alkuun. Saimaan järvilohen ja -taimenen kantojen osalta tärkeänä pidettyjen alueiden saamista kalojen lisääntymiskäyttöön yritetään jälleen ratkaista. Samaan aikaan järvilohen kantaa pidetään yllä viljelyn avulla. Yhtälö ei ole helppo ja varmoja ratkaisuja ei ole kenelläkään. Anssi Leppänen pureutuu aiheeseen Kalastajan Radion podcastissa.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tänä talvena on moni talvikalastaja katsellut kaihoisasti järvelle. Jääpeitettä ei ainakaan isompiin järviin ole muodostunut. Miten ilmastonmuutoksen ja vesien lämpötilavaihtelujen kanssa pärjäävät kalat? Sitä pohditaan Kalastajan Radion podcastissa. Anssi Leppäsen vieraana on työkseen vesistöjä ja niiden lajeja tutkiva professori Raino Kortet Itä-Suomen yliopistosta. Podcastissa selviää myös mihin sitä jääkantta oikeastaan tarvitaan vesistöissä vai tarvitaanko ensinkään.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Etenkin alkuruokapöydät notkuvat joulun aikaan kalaherkkuja. Moni kalastaja käyttää omia syksyn saaliitaan joulun kalaisiin ruokalajeihin. Myös kalakauppa käy kiivaimmillaan joulun aikaan.

Jouluisiin kalaperinteisiin, historiaan, muistoihin ja vähän nykyaikaankin tutustuu Kalastajan Radion podcastissa Anssi Leppänen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaelluskalakantojen palauttaminen vesivoiman tuottamiseen valjastettuihin jokiin voi tuntua ikuisuusprojektilta. Rahaakin palaa miljoonia ajan mittaan. Voimalaitosyhtiöllä on toki velvoiteistutuksensa, mutta se pelkästään ei palauta luonnollisia kantoja. Tarvitaan paljon muutakin työtä. Ratkaisut syntyvät usein kokeilun ja kokemusten kautta.

Iijoella on kaikkiaan viisi voimalaitosta. Niistä yhteen on tehty alasvaelluksen mahdollistava reitti. Lohien ja taimenten nouseminen takaisin sen sijaan on täysin ihmisavun varassa, vaikka kehitystyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Muihin neljään voimalaitokseenkin olisi kehitettävä omat ratkaisunsa. Kalastajan Radiossa puhutaan tänään siitä miten hitaita prosessit vaelluskalakannan palauttamiseksi ovat ja mitä projektipäällikkö Mirko Laakkonen kokee työssään saavansa aikaiseksi. Toimittajana Anssi Leppänen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2016. Maksu koskee tällä hetkellä 18-69 vuotiaita. 47 euron vuosimaksu on monen mielestä yksi kalastuksen halvimmista kustannuksista. Joidenkin mielestä summa tuntuu kuitenkin liian korkealta ja maksamista vältellään. Paljonko vapaamatkustajia on, sitä on ehkä mahdoton sanoa. Kalastonhoitomaksuun ja siitä käytävään keskusteluun Kalastajan Radiossa pureutuu Anssi Leppänen Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholmin kanssa.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Meritaimenen kanta on kohentunut vuosikymmenten mittaan. Kalojen keskikoko on samaan aikaan kuitenkin pienentynyt, arvioi meritaimenta jo 80-luvulta kalastanut Markku Tiusanen. Kalastajien määrä ei samaan aikaan ole välttämättä lisääntynyt mutta uistelusta ja verkoista on siirrytty heittokalastukseen.

Vieläkö itsekalastetun meritaimenen onnistuu saamaan joulupöytään ja mistä? Markku Tiusanen on Anssi Leppäsen vieraana Kalastajan Radiossa.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvien ja meren jäätyminen kutsuu talvikalastajia pilkille, täkypyyntiin ja myös verkoille. Ohuilla jäillä liikkumiseen sisältyy aina vaaran paikkoja. Naskalit useimmilla jäällä liikkujilla on jo mukanaan. Kaksin on aina turvallisempaa jäällä, kun muistaa tietyt seikat. Myös pukeutumisella on väliä. Pelastus- ja paukkuliivit eivät kuulu jäälle, sillä sen sijaan ne saattavat vaikeuttaa jopa jäistä nousemista.

Talvikalastuksen jääturvallisuudesta toimittaja Anssi Leppäsen kanssa keskustelemassa ovat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen ja talviverkoilla kalastava Jari Lind. Podcastissa myös vinkit jäistä pelastautumisen harjoitteluun.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pärjääkö yhdellä vieheellä? Siis sillä sinisellä lusikalla, jolla ”aina on tullut kalaa”. Tai tarvitaanko muka monta kelaa ja vapaa, kun vain yhtä kerrallaan voi käyttää.

Eri kalalajien kalastus erilaisilla vieheillä ja eri tilanteissa on valtavan paljon muutakin kuin peruslusikan heittämistä kaislikonreunassa ja siksi sekä vieheitä että kela-vapasettejä tarvitaan useita. Tässä podcastissa kuulet pintaraapaisun tilanteista, joissa erilaisia vieheitä ja välineitä tarvitaan. Ja löytyypä jutusta muutama sellainen yksityiskohta, jonka yli 40 vuotta kalastanut toimittajakin on vasta oppinut.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vetouistelun Suomen mestaruuden voittaneen venekunnan Jari Hurskainen toimittaja Jari Ranniston haastattelussa. Tuore mestari kertoo heidän voiton reseptinsä niin vetovauhdin kuin uistelupaikkojen suhteen. Samalla hän antaa hyviä vinkkejä erityisesti kuhan uistelusta kiinnostuneille kalastajille. Näillä vinkeillä mökkiuistelijakin saa kuhan paljon todennäköisemmin siimansa päähän.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kannattaako kalapäiväkirjaa pitää? Ja jos siihen ryhtyy, pitääkö sitä opiksi vai huviksi.

Toukokuussa 2025 toimittajamme Niko Satto sai 5000. kalapäiväkirjaan merkitsemänsä hauen. Kala tuli vastaavalla setillä kuin hänen ensimmäinen kalapäiväkirjaan merkitsemänsä kala melkein 38 vuotta aiemmin, 12.6.1987. Aivan ensimmäisen hauen Niko tosin sai jo syyskuussa 1982, mutta uran alkupuolelta kourallinen kaloja tilastoista puuttuu.

Nikon päiväkirjassa on kaikkiaan yli 10 000 omaa kalaa ja satojen kalakavereiden saamien suurten kalojen tiedot. Säätilaa Niko ei kuitenkaan merkitse eli kalapäiväkirja ei ole hänelle oppimisväline vaan muistin tuki ja tilastonikkaroinnista kiinnostuneelle tietovarasto, josta voi seurailla vaikkapa oman kalastushistoriansa kehitystä.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.