J.K. Paasikiven reaalipoliittinen linja kuulostaa pelottavan osuvalta tilanteessa, jossa suurvallat katsovat jälleen pienempien kansallisvaltioiden yli.

Kansainvälisen politiikan professori Juhana Aunesluoma keskustelee nyt Kalle Haatasen kanssa paasikiviläisestä ajattelusta. Keskustelu pohjautuu äskettäin edesmenneen politiikan tutkija Osmo Apusen viimeiseksi jääneeseen, nyt julkaistuun kirjaan.

Jose Ahonen on loistava mentalisti. Hän kykenee luomaan illuusioita ja saamaan ihmiset kokemaan asioita, joita oikeasti ei ole. Samalla hän on show-mies, joka ei koskaan väittäisi temppujensa ja suggestioidensa kumpuavan mistään oikeasti paranormaalista ilmiöstä.

Nyt Jose Ahonen kertoo tutkimusmatkastansa salatieteilijöiden joukkoon. Ihmeitä ei matkalta löytynyt mutta pohdittavaa ja mukavia ihmisiä sitäkin enemmän.

Jose Ahonen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Eläimet, joita nyt kutsumme lemmikeiksi, ovat eräänlaisen yhteisevoluution tulos. Koirien - siis entisten susien - kanssa olemme liikuskelleet yhdessä jopa 30000 vuotta, kissojen kanssa muutaman vuosituhannen vähemmän.

Mutta eläimistä ei ole koskaan kadonnut kokonaan niiden villit juuret ja alkuperä. Toimittaja Kaisa Pulakka kertoo tähän liittyvistä myyteistä ja kehityksistä.

Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta asettaa tuottajia, kuluttajia ja mediaa vastakkaisille puolille. Ikiaikaiset kiistat kaupunkilaisten ja maalaisten eroista ovat edelleen käypää valuuttaa keskustelun tärvelemiseksi.

Toimittaja Minea Koskinen analysoi ilmastonmuutoksen voittajia ja häviäjiä tiedostaen itsekriittisesti median taipumuksen vahvistaa näitä raja-aitoja.

Minea Koskinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jo pelkkä pohjoisuus on kantanut mukanaan maagisuuden merkkejä rautakaudelta lähes nykyisyyteen.

Historioitsija Karolina Kouvola on tutkinut, millaista magiaa viikingit harjoittivat, millainen oli kylänoita, ja miten kateellisessa kansassa jonkun onni oli aina toiselta pois.

Karolina Kouvola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Voisi luonnehtia, että seksitaudit eivät koskaan ole olleet vain lääketieteen alaa. Niihin liittyvät moraaliset, yhteiskunnalliset ja kansanterveydelliset ainekset, ja siten myös stigma.

Tietokirjailija Antti Parpola kertoo, miten suomalainen yhteiskunta suhtautui näihin tauteihin 1900-luvulta eteenpäin.

Antti Parpola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Moni on huolissaan tieteen kohtalosta, kun propaganda, disinformaatio ja yksinkertaisesti tyhmät uskomukset saavat yhä enemmän tilaa.

Professori Matti Vuento ei tyydy vain kumoamaan väitteitä. Hän kulkee niiden alkujuurille, joissa usein on lähdetty hyvää tarkoittavasta melkein tieteellisestä asiasta, kunnes jotain on mennyt pahasti pieleen.

Niinpä Vuento kertoo lampaista, jotka ovat vihanneksia; vedestä, jolla on muisti; ja kasveista, jotka ulvovat öisin.

Matti Vuento on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tekoälystä on puhuttu pitkään eikä aihe siten ole uusi. Nyt vuonna 2023 aihe tuntuu olevan kuitenkin koko ajan ja kaikkialla esillä.

Tekoälyä parannetaan ja käytetään nyt uudenlaisissa sovelluksissa, jotka tulevat tavallisellekin käyttäjälle läheisiksi. Taustalla on huikea teknologinen kehitys, ja yksi sen erityisistä piirteistä on kielellinen oppiminen ja kommunikaatio.

Tietokirjailija Jukka Kolari on nyt Kalle Haatasen vieraana, kun he puhuvat inhimillisesti koneista.

Suomessa oli sotien jälkeen esiintynyt huumeiden ongelmakäyttöä, mutta vasta 1960-luku avasi eräänlaisen kulttuurisen muutoksen.

Murroksessa olivat niin yhteiskunta, lainsäädäntö, hoitomuodot kuin käyttäjätkin. Filosofian tohtori Katariina Parhi on tutkinut ajan haasteita ja haastatellut hoitomuotojen silloisia asiantuntijoita.

Passiivinen vastarinta voi olla ällistyttävän viekasta. Historiantutkija Reetta Hänninen on tutkinut, kuinka kovaa peliä saatettiin käydä Suomessa Venäjän sortokausien aikana.

Mitättömiltä tuntuvat seikat niin kuin karamellikääreet ja postimerkit saivat itsevaltaisen Venäjän raivoihinsa. Kapina ja kiusanhenki nousevat esiin Reetta Hännisen tutkimuksessa.

Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana