Saksalaisuutta on melko hankala lähestyä, määrittelyistä puhumattakaan. Yhtäältä maalla on raskas historiallinen taakka nationalistisesta ja militantista yhtenäisyyden kirouksesta, toisaalta Saksa on ollut aina myös hajallaan, moninainen mutta kulttuuriltaan aina merkittävä.

Kirjailija Jukka Koskelainen on kirjoittanut esseekokoelman saksalaisuudesta ja lähestyy sitä niin maantieteellisesti kuin ennen kaikkea Saksan kulttuurin syvien virtojen kautta.

Jukka Koskelainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mitä suomalaiset ajattelevat ranskalaisten käytöksestä; entä ranskalaiset suomalaisten kohteliaisuudesta?

Kohteliaisuuden tutkiminen on melko uusi tutkimusaihe. Ranskan kielen dosentti Johanna Isosävi on alan asiantuntija, ja hän on perehtynyt myös suomalaisten ja ranskalaisten käsityksiin toisistaan.

Johanna Isosävi kertoo tutkimusalastaan ja tarjoaa herkullisia esimerkkejä mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.

Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Toimittaja Antti Järvi sai muutama vuosi sitten soiton sedältään, jota vaivasi oman isoisänsä kohtalo rajan taakse jääneessä Karjalassa. Tämä vanhempi Antti Järvi ei lähtenyt evakkoon, vaan jäi aloilleen poliittisista, ideologisista ja kenties lisäksi aivan muistakin syistä.

Nuorempi Antti Järvi kuvaa kirjassaan huonosti tunnettua historian joukkoa kadonneista ihmisistä, joiden kohtaloa on usein hävetty mutta joita on varmasti myös jääty kaipaamaan.

Sananvapaudessa ei ole kyse poliittisesta kannasta, yksimielisyydestä puhumattakaan. Itse asiassa konflikti ja erimielisyys ovat sananvapauden sydämessä.

Tietokirjailija Osmo Tammisalo on perehtynyt erityisesti viimeaikaisiin puheenvuoroihin ja sananvapautta nyt uhmaaviin ilmiöihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kauneus, terveys ja sairaus muodostavat kumman kolmikon. Kauneus tuntuu saavan historian kulussa mielivaltaisiakin muotoja, eivätkä kauneus ja terveys kulje käsi kädessä.

Oli kyseessä sitten kehon parantelu, korsetit tai jalkojen sitominen, jokin kummallinen logiikka tuntuu ohjaavan kauneuskäsityksiä. Rationaalisuutta lienee melkein turha etsiä, mutta valta kyllä muokkaa vartaloita.

Tiedetoimittaja Juha Matias Lehtonen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Toimittaja Sonja Saarikoski kuvaa vankilalaitosta, siellä esiintyvää valtaa ja sen käyttöä. Hän on perehtynyt taustoihin, tehnyt lukuisia haastatteluja, myös vankilassa toimittajan ominaisuudessa asuen.

Kymmenien naisvankien kertomuksissa nousee esiin rikollisuuden syklejä ja periytyvyyttä, mutta myös toivoa ja tavallisuuden kaipuuta.

Sonja Saarikoski on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kokeneen diplomaatin Pasi Patokallion muistelmat asettavat krittiseen valoon ulkoministeriön toimintaa, kärkipoliitikkoja sekä Suomen ja maailman tapahtumia Kekkosen ajasta aina Ukrainan sotaan asti. Itseäänkään Patokallio ei aina päästä helpolla.

Hän edusti Suomea lukuisissa suurlähetystöissä ja lisäksi hän oli keskeisessä asemassa asevalvontaneuvotteluissa.

Vasemmistolainen julkaisutoiminta oli myrskyisää 1900-luvun alkupuolella. Ensin haettiin sananvapautta, mutta kohta Stalinin puhdistukset jo tekivät tuhojaan Neuvostoliiton puolella suomalaisten toimittajien murhissa.

Valkoisessa Suomessa vankeus oli yleisin huoli. Sotien jälkeen tilanne vaihtui taas, kun vasemmistolaisuus nousi aivan uudenlaiseen asemaan vaaran vuosien jälkeen.

VTM ja tietokirjailija Elias Krohn kertoo näistä epävakaista ajoista. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Francisco Franco oli Länsi-Euroopan viimeinen diktaattori. Yllättävällä tavalla Espanja ja Suomi kuitenkin jakoivat historiaa ja maailmanpolitiikkaa aivan erilaisissa olosuhteissa.

Sisällissodan jälkeisessä Espanjassa kunnioitettiin talvisotaa ja Suomen anti-kommunistista eetosta.

Franco oli säälimätön diktaattori. 1960-luvulle tultaessa turismi ja kauppa avasivat kuitenkin Espanjan ovia muulle lännelle. Alkoi prosessi, jossa Espanja avautui ja uudenlainen kulttuuri-ilmapiiri synnytti Espanjaa sellaisena kuin me sen nyt tunnemme.

Alue- ja kulttuurintutkimuksen prof. Jussi Pakkasvirta on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Moni Euroopan suurkaupunki tuhoutui toisen maailmansodan valtavissa pommituksissa. Miksi Neuvostoliitto ei kuitenkaan onnistunut pyrkimyksissään, ja miten Helsinki selvisi massiivisesta hyökkäyksestä?

Poliittisen historian dos. Ville Jalovaara on tutkinut tarkkaan, mitä noina viikkoina tapahtui. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.