Vaikka kalevalamitta tuntuu iskostuneen jonnekin takaraivoon, antiikin tekstien metriikka tai muoto-oppi on vieraampaa.

Siitä huolimatta klassisia tekstejä on suomennettu monin eri tavoin. Joskus käännökset ovat olleet yleviä ja tarkasti mitassa - toisinaan juoni on nostettu mitan edelle, ja esiin on noussut jonkinlaista arkikielisyyttä.

Tämä ei kuitenkaan ollut kreikkalaisille mitenkään vierasta. Kyse saattoi olla muistamisen tekniikoista, aivan kuin meille tutussa Kalevalassa.

Klassisten kielten kääntämisestä on puhumassa Joona Lahti. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Raportointia on pidetty lähettilään tärkeimpänä tehtävänä. Lähettiläältä vaaditaan kontaktiverkostoa, huomiokykyä sekä kykyä löytää totuus tietotulvasta.

Tutkija Jussi Pekkarinen on perehtynyt Suomen itsenäisyyden alkuvuosien poliittiseen raportointiin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mitä on neurotehostaminen? Voiko stimulanteilla ja psykedeeleillä tehostaa älyä ja tunteiden hyvinvointia?

Yht. tri Aleksi Hupli on tutkinut laajasti tätä ilmiötä ja käsitellyt sitä väitöskirjassaan. Hän nostaa esiin myös tiettyjen psykoaktiivisten aineiden jo tunnettuja antidepressiivisiä vaikutuksia.

Aleksi Hupli on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Etelä-Afrikka on ristiriitojen maa. Sen luonnonvarat ovat valtavat, mutta alueen omistus ja valta ovat olleet pitkälti harvojen käsissä.

Valt. tri Raakel Inkeri on tutkinut maata ja sen historiaa. Hän antaa laajan kuvan väestöerojen välisistä suhteista, onnistuneista ja epäonnistuneista yhteiskunnallisista projekteista sekä Etelä-Afrikasta mahdollisena globaalin etelän menestyjänä maailmanpolitiikassa.

Suomen kielestä löytyy paljon ranskasta peräisin olevia lainasanoja, joita on kulkeutunut niin merimiesten matkoilta kuin hovietiketin mukana.

Tuija Vertainen on kirjoittanut pienen esseekokoelman, jossa näitä sanoja esitellään ja sidotaan asiayhteyteensä.

Kaikki sanat eivät kirjaan eivätkä ohjelmaan mahdu, mutta mainittakoot tässä esimerkiksi essee, frotee, metri, palttoo ja tusina.

"Varhaiskasvatuksen sisältöalue" kuulostaa hieman epämääräiseltä. Asiaa auttaa, kun ymmärtää, että kyseessä on yksinkertaisemmin sanottuna "leikki". Sana 'kampus' tuo opiskelun mieleen, mutta se tarkoittaa nykyään myös vankilaa.

Jargonille voi nauraa, mutta toiset se saa raivon tai itkun partaalle.

Suomen kielen asiantuntija Laura Niemi kertoo jargonin aikakaudesta, mutta kysyy myös haastavaa ajatusta siitä, voiko jargonista jopa olla satunnaisesti hyötyä.

Räähkä, espanjantauti, aasialainen, hongkongilainen, sikainfluenssa ja korona. Kas siinä ohjelman anti tänään.

Suomea ja maailmaa on kohdannut kuusi pandemiaa, kun luvusta jätetään huonommin luokiteltavissa olevat rutto- ja muut epidemiat. Näiden pandemioiden taustalla on ollut luonnossa syntynyt uudenlainen virus.

Valt. tri Jari Hanski kertoo näistä kiertolaisista ja mitä niistä on opittu, mitä puolestaan unohdettu. On mielenkiintoinen ristiriita, kuinka pandemioita koko ajan pelätään ja odotetaan, mutta samaan aikaan ne toistuvat melkein samanlaisissa muodoissa.

Lohikäärmeen kulttuurihistoria kulkee läpi dynastioiden ajan Kiinan sekä keskiajan Euroopan.

Lohikäärmeen vetoava hahmo on taipunut moneksi, joskus siunaukselliseksi, joskus taas petomaiseksi viholliseksi.

Filosofian tohtori Otto Latva on tutkinut lohikäärmemyyttien historiaa. Niiden vaikutus on ollut niin suuri, että keskustelu kulkee samalla läpi vuosituhansien ja ympäri maailman.

Otto Latva on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Maailmanpolitiikka tuntuu olevan hurjassa liikkeessä, ja Kiina on yksi suurista tekijöistä. Kiinan talouskasvu on ollut valtavaa, vaikka kone kenties pikkaisen nyt yskii.

Kiina on globaalin kaupan jättiläinen, ja moni eurooppalainen kiroaa ja miettii, miksi olimme niin naiiveja Kiinan suhteen

Erikoistutkija Matti Puranen purkaa tätä problematiikkaa ja tuo esiin kiinalaisen nationalismin voiman.

Modernin teknologian historiassa muistuu usein mieleen vaikkapa Edison ja Tesla. Yksi nimi kuuluisi kuitenkin samaan joukkoon: suomalainen Eric Tigerstedt.

Tigerstedt oli ajan hermolla ja kehitti tekniikkaa, joka myöhemmin löytyy muodossa tai toisessa vaikkapa äänielokuvan, kännykän ja television taustalta. Hän oli kuitenkin epäonninen, usein rahapulassa, ja terveyskin horjui.

Tietokirjailija Markus Hotakainen nostaa kirjassaan esiin tämän tuntemattomaksi jääneen suuren suomalaisen elämän.