Katariina Vuori on yhdessä Jonna Pulkkisen kanssa kirjoittanut kirjan itsemurhasta nimellä "Kourallinen tabuja". Kaksimerkityksinen kirjan nimi herättää kysymään niin sitä, kuinka itsemurhia tehdään ja yritetään tehdä, kuin sitä onko itsemurha edelleen tabu. Kirjoittajat ajattelivat ensin kirjoittaa toisenlaisen kirjan, jossa haastateltaisiin myös psykiatrian ammattilaisia ja muita asiantuntijoita, mutta he päätyivät toisenlaiseen ratkaisuun: Kirja koostuu kymmenistä haastatteluista. Kirjassa haastatellaan niin itsemurhaa yrittäneitä kuin itsemurhan tehneiden omaisia.

Jo pitkään on tiedetty, että filosofian ja teologian suhde on vähintäänkin läheinen, kertoo dos. Olli-Pekka Vainio. Itse asiassa on lukemattomia tilanteita, joissa luulee pohdiskelevansa filosofiaa, mutta kyseessä onkin vaikka Tuomas Akvinolaisen vanha probleema. Olisi naiivia ja ylimielistä ohittaa olan kohautuksella teologinen traditio, sillä hyvin usein se muodostaa pohjan koko länsimaiselle filosofialle, niin hyvässä kuin pahassakin.

Suomessa on kirjoitettu lukuisia teoksia vuoden 1918 tapahtumista, mutta katveeseen jää aina alueita, joita tulee kartoittaa. Valtiosääntöoikeuden professori Antero Jyrängin mukaan traumaa kantaa ainakin kaksi ikäpolvea, mutta Suomelle edessä on uudet haasteet. Jyränki on kirjoittanut sisällissodasta teoksen, joka käsittelee aihetta pitkälti oikeustieteen tutkimuksen perpektiivistä. Oliko sisällissota kansakunnan sisäinen konflikti, vai oliko kyseessä useampi valtio, siis Venäjä ja Saksa. Kenttäoikeudet ja lautakunnat olivat kireitä. Jyrängin mielestä sisällissodan perintö kantoi voimakkaasti tulevaisuuteen valtiosäännön perspektiivistä

Toki tiedetään, että ennustaminen on vaikeaa - vanhan vitsin mukaisesti etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Futuristi Elina Hiltunen on kirjoittanut miehensä, tekniikan tohtori Kari Hiltusen, kanssa kirjan ja skenaarion teknologiasta vuonna 2035.

Voi olla, että ennustaminen on todella vaikeaa, mutta käsillämme on jo nyt teknologiaa, joka saattaa tehdä läpimurtonsa lähiaikoina. Esimerkkeinä voisi käyttää materiaaleista "grafeenia", erittäin ohutta, vain yhden hiilikerroksen paksuista rakennetta, joka on käsittämättömän kestävää. Samoin levitoivat junat, mikä kuulostaa ihan science fictionilta, ovat jo tuttuja magneettisen suprajohtavuuden ansiosta.

Vuonna 1989 tapahtui niin monta Suomea, muuta Eurooppaa ja vielä maantieteellisesti ja poliittisesti paljon laajempiakin tapahtumia, että toimittajan oli joskus hankala uskoa, minkä muutoksen kourissa elimme, kertoo Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen.

Suomessa elettiin vielä tuolloinkin eräänlaista yhtenäiskulttuuria, ja tietyt aiheet, kuten sota, olivat vielä arkoja asioita. Talvisodan puhkeamisen vuosipäivääkään ei sopinut viettää virallisella tasolla.

Toisaalta Suomessa puhalsivat uudet tuulet: raha pantiin liikkeeseen, vietettiin kulutusjuhlaa, ja vain harvat osasivat ennakoida talouden tuulia ja tulevaa lamaa.

Kun tutkitaan eri kansojen mytologioita, saattaa hämmästyä siitä, kuinka runsaasti niissä on samoja elementtejä, kertoo akateemikko Anna-Leena Siikala. Lisäksi on yllättävää, että kansanrunouden systemaattinen tutkiminen alkoi jo 1500-luvulla. Anna-Leena Siikala kertoo niin uhrilehdoista, pyhinä pidetyistä aitoista, kivistä ja puista. Myös Sampo - tai Sammas - saattoi hyvinkin olla tällainen taivaankantta yllä pitävä maailmankivi. Kalevala ei myöskään olllut mitenkään tarkkarajaisesti suomalainen ilmiö. Suurin osa Kalevalan materiaalia löytyy virolaisesta laulu- ja runoperinteestä.

Tänään aiheena on käsi - todellakin - käsi. Se saattaa tuntua itsestäänselvältä, mutta ajatellaan vaikka kielikuvia "Onko käden käsite käsittämätön vai kouriintuntuva?" FT Jarkko S. Tuusvuori on yhdessä neurologi Martin Paneliuksen ja anatomi Risto Santin kanssa kirjoittanut kattavan teoksen käsittämättömän laajasta aiheesta. Käden voidaan ajatella erottavan ihmisen muista eläimistä, ja mielenkiintoinen keskustelu käytiin jo antiikissa: onko niin, että aivot vain ohjaavat kättä, vai pitäisikö ajatella, että kädentaidot ovat muokanneet ajatusmaailmaamme ja aivojamme.

Kokotit, poseeraavat naiset postikorteissa, olivat todellinen muoti-ilmiö 1800-1900-luvun vaihteessa, kertoo FT Harri Kalha. Sanan "muoti-ilmiö" voi oikeastaan ymmärtää kahdella tavalla: yhtäältä ilmiö oli muodikas, toisaalta kuvat ilmensivät, levittivät ja loivat muotia. Kokotit olivat myös tavallaan aikansa mediapersoonia, eikä varmaankaan ole sattumaa, että sellaiset nykyajan ikoniset naiset kuin Madonna tai Lady Gaga leikittelevät esiintymisessään kokottikuvaston kanssa.

Poliitikon valta, omistajan valta ja maailmanparantajan valta ovat muutamia esimerkkejä vallankäytöstä, jota Kalle Haatanen pohtii tällä viikolla ohjelmassaan. Haastateltavana on YTT Sari Kuusela.

Lapsuus ja talous sekä niiden suhteet ovat vaikea tutkimuskohde, toteaa kulttuuriantropologi Minna Ruckenstein. Ajattelemme helposti ja romanttisesti, että niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Toisaalta arki kertoo muuta. Tavaroiden mankuminen, niiden vaihtaminen sekä niihin investoitu raha muodostavat verkoston, jossa lapsuutta ja taloutta ei kerta kaikkiaan voi erottaa toisistaan.