Tänään tietokirjailija Ari Haasio valottaa internetin pimeää puolta. On puhuttu paljon väkivaltapeleistä, riippuvuudesta, rikollisuudesta, erilaisista huijauksista ja niin edelleen. Vaikka netti tarjoaakin paljon mahdollisuuksia rikolliseen ja moraalisesti arveluttavaan toimintaan, vertailukohtia kannattaa etsiä aivan reaalisesta maailmasta. Netti on vain yksi, joskin erityinen, kanava tällaiselle käyttäytymiselle ja toiminnalle.

Niin sanottujen sateenkaariperheiden kirjo on suuri, kertoo tutkija Anna Moring. Kyse on perheistä, joissa on esimerkiksi kaksi äitiä tai harvemmin kaksi isää. Lisäksi esiin nousee kysymys geneettisestä isästä ja onko hänellä roolia uusperheessä. Usein sateenkaariperheissä valinnat tapahtuvat sopimuksin osapuolten välillä, ja se onkin yksi syy, joka takaa sen, että lasta todella halutaan ja hänestä välitetään. Tavallaan näitten moninaisten perheiden tarina voidaan käsittää eräänlaisena vapautumiskertomuksena, kun lainsäädäntö alkaa ottaa perheet paremmin huomioon.

Kun eläinten arvoa ja itseisarvoa on tutkittu ja pohdittu, on käynyt ilmi, että 1600-luvun rationalismi ja teologia vaikuttavat vieläkin ajatteluumme, kertoo fil. tri Elisa Aaltola. 1970-luku oli varsinainen vedenjakaja, kun Peter Singer kirjoitti uraauurtavan teoksensa eläinten oikeuksista. Tässäkin ajattelussa oli takapiruna 1800-luvun filosofinen utilitarismi ja toisaalta deontologinen velvollisuusmoraali, joista jälkimmäinen on vielä tärkeässä osassa eläinfilosofiassa.

Käsitys ihmisen seksuaalisuusta oli 1700-luvun Suomessa hyvin erilainen kuin nykyään mutta kiinnostava puheenaihe seksi oli jo silloin. Historiantutkija Teemu Keskisarja on tutkinut seksuaalisuutta ja seksuaalirikosten oikeustapauksia ruotsinvallan ajan Suomessa. Laki oli usein ankara sukupuolisiveellisyyden rikkojille mutta armoakin osattiin antaa. Dosentti Teemu Keskisarja on nyt Kalle Haatasen vieraana. Ohjelma on uusinta vuoden 2011 lokakuulta.

Hulluuden historia ja hulluuteen liittyvät käsitteet ovat tavattoman monimuotoisia, kertoo aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen. Luultavasti ensimmäisen edes joten kuten inhimillisen opin tarjosi antiikin Kreikan hippokraattinen lääketiede, joka etsi hulluuteen vastausta luonnosta, siis ruokavaliosta, kylvyistä ja jopa keskusteluista.

Lapsuuden historia. Päivän vieras, keskiajan tutkija Sari Katajala-Peltomaa, on tutkinut yhdessä Ville Vuolannon kanssa lapsuutta niin antiikin aikana kuin keskiajallakin. Aikajänne on valtava, mutta se luo oman mielenkiintonsa tälle tärkeälle tutkimuksen aiheelle. Leimansa aikakausiin lyö korkea lapsikuolleisuus, mutta toisin kuin joskus on esitetty, tämä ei ole tarkoittanut tylympää tai välinpitämättömämpää suhdetta lapsiin. Itse asiassa kuolleisuus oli niin suurta, että lapsiperheet eivät käytännössä olleet kovin suuria.

Mullistavimmat keksinnöt, jotka muuttavat maailmaa vielä meidän eliaikanamme, ovat kenties jo käsillä, kertoo tiedetoimittaja Timo Paukku. Esimerkiksi laser, joka keksittiin jo nelisenkymmentä vuotta sitten, oli aluksi vain kuriositeetti, jolle ei ollut varsinaista käyttöä. Nyt sitä käytetään esimerkiksi silmäleikkauksissa ja kauppojen kassalla. Uusia maailmaa muuttavia keksintöjä on tulossa niin tavaratuotannon, ravinnon tuottamisen kuin lääketieteenkin alueilla. Timo Paukku on nyt Kalle Haatasen vieraana. Ohjelma on uusinta tammikuulta.

Lahjakkuutta on monenlaista, mutta monia ovat myös tavat, joilla sitä tukahduttaa, kertoo tietokirjailija Janne Viljamaa. Lahjakkuuteen tarvitaan tiettyä perimää, mutta ennen kaikkea kyse on työstä, työstä ja vielä vaan työstä. Lahjakkuuden vaalimiseen tarvitaan niin vanhempien, koulun kuin työelämänkin panosta, etenkin koska useat lahjakkaat ihmiset saattavat olla hyvinkin särmikkäitä tai sitten sisäänpäin kääntyneitä tyyppejä.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kirjoitti viime vuonna käsikirjan "kaikesta", tai ainakin kaikesta sellaisesta tiedosta, jonka hän itse katsoo keskeiseksi.

Esko Valtaoja on nyt Kalle Haatasen vieraana keskustelemassa muun muassa filosofiasta, fysiikan laeista, alkuräjähdyksestä ja elämän synnystä.

Vaikka luonnonkatastrofit ja meteorit ovat useammankin kerran tuhonneet lähes kaiken elämän maapallolta, Valtaojan tulevaisuuskuva on kuitenkin optimistinen. Hän uskoo niin ihmisen kuin teknologiankin etenemiseen eikä vaivu pessimismiin suhteessa ihmisen tulevaisuuteen. Ohjelma on uusinta tammikuulta.

Kuva: Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva avaruudesta

Kun kuolemaa tarkastellaan filosofian perspektiivistä, avautuu eteemme monta uutta kysymystä, kertoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Sami Pihlström. Kuolemaa voidaan ensinnäkin tarkastella ensimmäisestä persoonasta, siis omana kuolevaisuutena. Toisaalta kuolemaa voi tarkastella kolmannesta persoonasta, ikään kuin ulkopuolelta. Silloin kuolema näyttäytyy yleensä luonnontieteellisenä tapahtumana. Voimme kuitenkin tarkastella kuolemaa myös toisesta persoonasta, jolloin kyse on toisen, tai läheisen, kuolemasta - perspektiivi, jossa erityisesti etiikka nousee keskeiseen asemaan.