On turha esittää kysymystä, vaikuttaako sukupuoli politiikassa. Parempi muotoilu olisi, miten sukupuoli vaikuttaa politiikassa, kertoo tietokirjailija Eveliina Talvitie. Eveliina Talvitie on haastatellut lukuisia naispoliitikkoja ja tekee samalla selväksi, mitä lasikatto tarkoittaa, tai millaisia hyvä veli -verkostoja on, ja onko naisilla niihin nykyään pääsyä. Tietenkään ei voi luoda yhtä naispoliitikon kuvaa, mutta on yllättävää, miten paljon miesvaltaisia määrittelyjä politiikassa vielä on. Päteväksi osoittautunutta naista saatetaan kutsua vaikka "hyväksi jätkäksi, joka puhuu kuin mies".

Suomen ja Saksan siteet 1930-luvulla olivat läheiset mutta moniääniset, kertoo FT Osmo Hyytiä. Saksa oli sentään ollut johtava eurooppalainen sivistysvaltio, ja akateemiset välit olivat tiiviit - tiettyyn rajaan saakka. Isänmaallinen kansanliike ja Kokoomuksen oikeistosiipi tervehtivät ilolla uuden Saksan kevättä, mutta Suomessa oltiin myös varsin kriittisiä. Osa poliitikoista suuntautui läntisiin demokratioihin, erityisesti Iso-Britanniaan, ja toisaalta muissa pohjoismaissa oli sosiaalidemokraattiset hallitukset, joiden suuntaan myös tähyiltiin.

Kun Suomi alkoi hiljalleen eheytyä vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, edessä oli kuitenkin vielä vaikeita aikoja, kertoo VTT Miika Siironen. Sota oli jättänyt jälkeensä traumoja, jotka paranivat hitaasti. Vähitellen alkoi kuitenkin muodostua valkoinen Suomi, joka alkoi jo osoittaa demokratisoitumisen ja moniarvoisuuden piirteitä. Ei ollut enää tarvetta demonisoida vastapuolta, punaisia.

Kun tarkastelemme hyvinvointivaltiota, huomio kiinnittyy useimmiten 1800-luvun lopun teollistumiseen tai hyvinvointiteorioihin Iso-Britanniassa toisen maailmansodan jälkeen. Tutkija Jyri Liukolla on kuiitenkin vaihtoehtoinen tulkinta asiasta: vakuutukset. Jo 1300-luvulla laivamatkoja vakuutettiin onnettomuuksien varalta, ja esimerkiksi Sveitsissä ihmiset vakuuttivat toinen toisiaan lumivyöryjen varalta. Varsinaiset sosiaaliset vakuutukset seurasivat kuitenkin perässä. Jyri Liukon tutkimusote nostaa monta mielenkiintoista asiaa esiin - solidaarisuuden, yhteisöllisyyden, yksilön oman vastuun ja niin edelleen.

Oikeudenmukaisuus tuntuu tavallaan itsestään selvältä asialta - joltain, jonka jo ihmisinä tunnemme. Aihetta on kuitenkin yhteiskunnan tasolla vaikea lähestyä, jo senkin takia, että yhteiskunta mahdollistaa myös erilaiset antisosiaaliset käyttäytymisen mallit ja äärimmäisen itsekkyyden. Erikoistutkija Kaisa Herne avaa amerikkalaisen oikeudenmukaisuusteoreetikon John Rawlsin vaikutusvaltaista teoriaa. 1970-luvun teorian merkitys ei ole kadonnut mihinkään, pikemminkin siihen on tehty lisäyksiä, joita Herne valottaa.

Näkyvä väkivalta tai erilaiset sodat ja kansanmurhat ovat vain osa laajemmasta väkivallasta, valottaa kääntäjä Janne Porttikivi slovenialaisen filosofin Slavoj Zizekin ajattelua. Muodikasta filosofia pidetään uusmarxilaisena, ja hän käyttääkin termiä kommunismi, mutta ehkä hieman erilaisessa mielessä kuin aiemmin oli tapana. Zizek tarttuu aikamme myöhäiskapitalismiin ja katsoo, että vallitseva olotila - kuluttaminen, itsestään huolehtiminen ja terveyden maksimointi - on ideologista toimintaa, sillä ideologia yleensä kätkeytyy välttämättömyydeksi tai arkiseksi realismiksi. Siksi elämme post-poliittista aikaa.

Neuvosto-Venäjän utopiasta oli lyhyt matka vankileirien saaristoon, kertoo prof. Osmo Jussila. 1800-luvulla oli lukuisia sosialismin tyyppisiä ideoita ja poliittisia fantasioita aina Pariisin kommuunista Marxin ja Engelsin "Kommunistiseen manifestiin" vuodelta 1848. Myös Venäjällä liikkui erilaisia anarkistisia ja sosialistisia aatteita, mutta ajatus kommunistisesta Venäjästä oli aivan vieras Marxille ja Engelsille. Venäjä oli feodaalinen valtio, ja jos kommunismin tuli jossain syntyä "materialistisen dialektiikan" eli eräänlaisen automaattisen kehityskulun kautta, kyseeseen olisi tullut pikemminkin kehityksen kärkeä edustava Iso-Britannia.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoittanut eräänlaisen käsikirjan "kaikesta", ainakin kaiken sellaisen tiedon, jonka hän katsoo keskeiseksi. Niinpä ohjelmassa keskustellaan muun muassa filosofiasta, fysiikan laeista, alkuräjähdyksestä ja elämän synnystä. Isaac Newton ja gravitaation lait saattoivat olla suurin yksittäinen löytö fysiikan kentällä, mutta edessä on uusia haasteita, joita ei välttämättä lunasteta koskaan. Moni tiedettä seuraava on törmännyt käsitteeseen "kaiken teoriasta", joka selittäisi niin alkeishiukkausten kuin kaukaisten galaksienkin toimintaa. Valtaoja kuitenkin totetaa, että meillä on kaksi erillistä teoriaa.

Taloudessa ja talousteorioissa on aina hivenen utopiaa mukana, toteaa Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Toteutuneet utopiat ovat menneet pieleen, mutta ajatus hieman paremmasta maailmasta on syytä pitää mielessä, ja markkinatalous sekä valtio vähintäänkin sen turvaajana on siihen hyvä keino.

Suomen romanien historia on pitkä mutta erittäin vähän tutkittu ja tunnettu, kertoo Suomen ja Skandinavian historian dosentti Panu Pulma. Muuttoliiketttä tapahtui monesta suunnasta, mutta ilmeisesti Suomen romanien keskeinen reitti oli lännestä Ruotsin kautta silloiseen Suomeen. 1500-luvulla julistettiin mahtikäskyjä ja lakipykäliä, jotka olivat armottomia romanien suhteen, mutta onneksi todellisuus oli armollisempi. Romanien kiertolaiselämä herätti pelkoa ja hämmennystä, mutta itse asiassa näillä tarkoilla kiertoreiteillä oli keskeinen osa maalaisyhteiskunnassa ja sen työnjaossa.