Laatujournalismi on syvässä kriisissä, kertoo Vihreän Langan päätoimittaja Juha Honkonen. Hän on yhdessä Jussi Lankisen kanssa kirjoittanut kirjan, jossa journalismin kriisin syitä ruoditaan perusteellisesti. Laatulehtiä vaivaa "levikkikierre", mikä tarkoittaa sitä, että lukijat ja tilaajat siirtyvät nettiin, lehdet reagoivat tähän vähentämällä työvoimaansa ja lukijat saavat yhä huonomman lehden, jonka tilaaminen ei kannata. Oikea lääke olisi journalistisen tason nostaminen ja maksulliset sisällöt netissä.

Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa. VTT Pilvi Torsti tutkimusryhmineen on kuitenkin tarttunut suureen hankkeeseen ja pyrkii löytämään, mitä merkityksiä ihmiset historialle antavat ja miten historia muuttuu ajan myötä. Suomella on monia kansallisia erityispiirteitä, kuten itsenäisyyspäivän vietto ja sen tietty vakavuus. Pilvi Torsti on myös jakanut suomalaiset elämänkokemusten perusteella viiteen sukupolveen. Kenties hurjin tutkimustulos on nuorimmat ikäluokat, joiden kokemusmaailman olennaisia osia ovat koulusurmat ja kansainvälinen terrorismi.

Raatteen tie on monille suomalaisille tuttu suurtaistelun paikka talvisodassa. Filosofian tohtori, historioitsija Teemu Keskisarja valottaa tämän taistelun taustaa ja kulkua rivimiesten perspektiivistä. Keskisarja kiinittää huomionsa keskeisiin tekijöihin, jotka muuten jäisivät katveeseen. Esimerkiksi suksien merkitys oli suuri - vielä vuonna 1918 taistelijat rämpivät huonoissa olosuhteissa. Myöskään mitään "talvisodan henkeä" ei tunnettu sodan alussa, se syntyi ensimmäisten voittojen myötä.

1960-luvun Helsingissä homous oli edelleen kriminalisoitua, mutta kaupunki oli täynnä erilaisia salaisia kohtaamispaikkoja. Kissalanpoikien kuja, Mäntymäki ja vaikkapa Jennyn teehuone vilisivät homokulttuuria, joka nykyään on siirtynyt pitkälti sisätiloihin. Myös tietyt ravintolat vetivät homoja puoleensa, eikä asiaa välttämättä sen suuremmin edes yritetty peittää. Pitkän virkamisuran tehnyt Valdemar Melanko suunnitteli tuohon aikaan tutkielmaa aiheesta ja haastatteli kohtaamispaikkojen ihmisiä. Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, Melanko tarjoaa meille arvokasta aineistoa tuon ajan kohtaamispaikkojen hengestä.

Liberalismin voi jakaa taloudelliseen ja asenneliberalismiin. Se on ollut voittava kanta länsimaissa vuosikymmenien ajan, mutta ei ilman ongelmia, kertoo kirjailija Tommi Melender. Erityisesti arvoliberaalit henkilöt muodostavat helposti omia klikkejään, joissa konservatiiviset argumentit eivät tule kuuluviin. Konservatiivisia arvoja pidetään vanhoillisina, taantumuksellisina ja yksinkertaisesti väärinä.Siksi liberalismia ei enää määritäkään tärkeä vapauden käsite, vaan tilalle on tullut väljempi käsite suvaitsevaisuus.

Eutanasiasta on ollut paljon puhetta viime aikoina. Ehkä hurjimman eron muodostaa se, että kansalaisista noin 80 prosenttia tukee eutanasiaa, mutta lääkärikunnasta alle 20 %. Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen kertoo, että ero syntyy pitkälti siitä, että ihmiset eivät ole aivan varmoja, mitä tarkoittavat, kun sanovat puoltavansa eutanasiaa.

Ympäristöä ja ympäristön tilaa ei aina ole helppo tutkia. Aihetta voi tutkia niin luonnontieteen, yhteiskuntatieteen kuin vaikka moraalin ja etiikan perspektiivistä, kertoo akatemiatutkija Markku Oksanen. Esimerkiksi kysymys sukupuutosta tuli mahdolliseksi vasta Charles Darwinin tieteelisen näkemyksen myötä. "Ympäristön todellinen tila" onkin vaikea tutkimusaihe, sillä erilaiset tieteenalat voivat nähdä asian kovin eri tavoin. Esimerkiksi yhteiskuntatieteilijät tuntevat vetoa relativismiin, jossa ympäristön todellisuus on aina myös yhteiskunnallinen ajatusrakennelma, ei puhdasta luonnontutkimusta. Oksanen pyrkii

Miten nuoret homot voivat Suomessa? Tilastot ovat karua luettavaa. Itsemurhayritykset ja erilaista riskikäyttäytymistä on hälyttävän paljon. Yhdysvalloissa kiusaamisesta johtuneen itsemurha-aallon jälkeen käynnistyi It Gets Better -kampanja, jossa julkkikset ja poliitikot puhuvat siitä, että asiat muuttuvat iän myötä paremmiksi. Mitä Suomessa voisi tehdä? Vieraana Setan Nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén.

Mediasta, uusmediasta ja median vallasta puhutaan juuri nyt paljon, kertoo viestinnän professori Esa Väliverronen, joka on yhdessä Janne Seppäsen kanssa juuri kirjoittanut teoksen mediayhteiskunnasta. Median valtaa on vaikea analysoida. Perinteinen käsitys vallasta on kyseenalainen, kun sosiaalisen median kautta yhä useampi luo itselleen uutisvirran mielenkiintoisista aiheista. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalinen media luo helposti kuplan: joukon samanmielisiä ystäviä, joissa toiset äänet ja mielipiteet eivät pääse lainkaan esiin.

Pakkomielteinen toisen ihmisen vainoaminen esimerkiksi jatkuvilla puhelinsoitoilla, henkilön seuraamisella ja jopa hengen uhkaamisella on huolestuttavan yleinen ilmiö, kertoo psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm. Tyypillisimmillään kyse on päättyneestä parisuhteesta ja miehen kyvyttömyydestä päästää siitä irti, mutta kyse voi olla myös työyhteisön vainoamisesta ja julkkisten pakkomielteisestä seuraamisesta. Erityisesti opettajat, ammattiauttajat ja julkisuuden henkilöt ovat myös riskiryhmää.