Suuria ikäluokkia on joskus kutsuttu jopa "ahneeksi sukupolveksi". Itse asiassa suuri osa heidän varallisuudestaan kulkeutuu avun muodossa heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen, kertoo sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos. Kaikki apu ei ole rahallista. Myös lastenhoito ja muu avustaminen on yleistä, ja toki myös nuoremmat ikäluokat auttavat vanhempiaan, joskus rahallisesti, toisinaan taas esimerkiksi auttamalla uuden teknologian parissa.

Sosiaalinen media on kaikkialla ympärillämme. Suurin osa ajasta menee sinänsä mukavaan yhteisöllisyyteeen, mutta miten sosiaalinen media vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja mielialoihin, pohditaan keskustelussa viestintäyrittäjä Taneli Heikan kanssa.

Naisten ja miesten työt olivat pitkälle eriytyneitä 1800-luvun lopun Suomessa, erityisesti maaseudulla, kertoo tietokirjailija Sirkka-Liisa Ranta. Luulisi, että työn fyysinen kuormittavuus olisi jakanut töitä enemmän, mutta monet naisten töistä vaativat lujaa lihasvoimaa ja kestävyyttä. Kotieläinten hoito ja vedenhuolto olivat rankkoja töitä, eivätkä tuon ajan pyykkääminen ja muu taloudenhoito jääneet raskaudessa jälkeen.

Eutanasiasta on ollut paljon puhetta viime aikoina. Ehkä hurjimman eron muodostaa se, että kansalaisista noin 80 prosenttia tukee eutanasiaa, mutta lääkärikunnasta alle 20 %. Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen kertoo, että ero syntyy pitkälti siitä, että ihmiset eivät ole aivan varmoja, mitä tarkoittavat, kun sanovat puoltavansa eutanasiaa. On myös erilaisia käytäntöjä, kuten elvytyskielto ja hoitotahto, joita lääkäri kunnioittaa. Hänninen pitää erityisen tärkeänä kuolevan kivunhoitoa, asiaa, jossa Suomi kulkee jälkijunassa.

Pakkomielteinen toisen ihmisen vainoaminen esimerkiksi jatkuvilla puhelinsoitoilla, henkilön seuraamisella ja jopa hengen uhkaamisella on huolestuttavan yleinen ilmiö, kertoo psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm. Tyypillisimmillään kyse on päättyneestä parisuhteesta ja miehen kyvyttömyydestä päästää siitä irti, mutta kyse voi olla myös työyhteisön vainoamisesta ja julkkisten pakkomielteisestä seuraamisesta. Erityisesti opettajat, ammattiauttajat ja julkisuuden henkilöt ovat myös riskiryhmää. Asiaa vaikeuttaa se, että vainoamisen kohteet reagoivat tilanteeseen hyvin voimakkaasti ja jopa syyllistävät itseään

Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Ihmisen kehityshistoria sisältää paljon mielenkiintoisa käänteitä ja arvoituksia. Niistä keskustelevat nyt Kalle Haatanen ja hänen vieraansa, tietokirjalija ja biologi Juha Valste.

Sivilisaatioita on usein pyritty esittämään monivaiheisena prosesseina, joilla on alku, kultakausi ja romahdus. Kirjailija Jukka Koskelainen käsittelee rappion ajatusta ja vähän sen viettelyäkin. Esimerkit ovat suuria. 1800- ja 1900-luvun Saksa on erityisesti kiinnittänyt huomionsa rappioon ja etsinyt uutta elivoimaa ammentaen niin menneestä kuin tulevastakin oletetusta loistosta.

Evoluutio ja ihmisluonto. Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet eivät aina ole olleet lämpimissä väleissä keskenään. Usein yhteiskuntatieteissä luonnontieteelliset käsitykset ihmisen perusluonteesta ja evoluutiohistoriallisesta pohjasta on tulkittu jopa puhtaaksi vihamielisyydeksi, joka ei mitenkään voi selittää ihmistä, sen sosiaalisia suhteita ja yhteiskunnallisia muotoja. Akatemiatutkija Petri Ylikoski kertoo uusimmasta evoluutiopsykologiasta ja sen merkityksestä.

Kalle Haatanen. Eläinten syömisen etiikka. Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli pohtii eläinten syömiseen ja tuotantoeläinten kohteluun liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja ongelmia. Ruoka ja ruokavalio tuntuvat olevan nykyään kaikkien huulilla, mutta myös eläinten suojeluun ja eläinoikeuksiin kytkeytyvät seikat tulisi ottaa paremmin huomioon. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat tehotuotanto sekä kysymykset eläinten älykkyydestä ja kyvystä tuntea kipua. Myös maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelun. Ministeriö kartoittaa kansalaisten näkemyksiä lain uudistustarpeista.

Kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala analysoi muuttuvaa maailmaa, sen keskeisiä koordinaatteja ja Suomen asemaa niissä. Suomi on historian aikana tavoitellut niin pienvaltiorealismia isojen valtiomahtien puserruksessa kuin yrittänyt laajentaa ulkopolitiikan painopisteitä poliittisesti ja taloudellisesti liberaalilla länsisuuntauksella. Haukkala korostaa yhteistyötä vallan mittana eikä näe valtaa vain pakkovaltana, kuten aiemmin usein tehtiin.