Miten nuoret homot voivat Suomessa? Tilastot ovat karua luettavaa. Itsemurhayritykset ja erilaista riskikäyttäytymistä on hälyttävän paljon. Yhdysvalloissa kiusaamisesta johtuneen itsemurha-aallon jälkeen käynnistyi It Gets Better -kampanja, jossa julkkikset ja poliitikot puhuvat siitä, että asiat muuttuvat iän myötä paremmiksi. Mitä Suomessa voisi tehdä? Vieraana Setan Nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén.

Mediasta, uusmediasta ja median vallasta puhutaan juuri nyt paljon, kertoo viestinnän professori Esa Väliverronen, joka on yhdessä Janne Seppäsen kanssa juuri kirjoittanut teoksen mediayhteiskunnasta. Median valtaa on vaikea analysoida. Perinteinen käsitys vallasta on kyseenalainen, kun sosiaalisen median kautta yhä useampi luo itselleen uutisvirran mielenkiintoisista aiheista. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalinen media luo helposti kuplan: joukon samanmielisiä ystäviä, joissa toiset äänet ja mielipiteet eivät pääse lainkaan esiin.

Pakkomielteinen toisen ihmisen vainoaminen esimerkiksi jatkuvilla puhelinsoitoilla, henkilön seuraamisella ja jopa hengen uhkaamisella on huolestuttavan yleinen ilmiö, kertoo psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm. Tyypillisimmillään kyse on päättyneestä parisuhteesta ja miehen kyvyttömyydestä päästää siitä irti, mutta kyse voi olla myös työyhteisön vainoamisesta ja julkkisten pakkomielteisestä seuraamisesta. Erityisesti opettajat, ammattiauttajat ja julkisuuden henkilöt ovat myös riskiryhmää.

Usein kuulee väitteen siitä, että jokin on "pelkkää puhetta" tai "silkkaa retoriikkaa". Akatemiaprofessori Kari Palonen on kuitenkin eri mieltä ja tarkastelee retoriikkaa olennaisena politiikkaan kytkeytyvänä seikkana, joka saa parhaiten muotonsa parlamentissa ja parlamentaarisessa puheessa. Tavallaan suorat kansanvaalit ja presidentivaalit ovat Palosen mielestä vähemmän mielenkiintoisia, ja intohimo politiikkaan nousee juuri parlamenttien kyvystä nousta pelkän laiskan äänestämisen yläpuolelle. Siksi Palonen peräänkuuluttaa lisää parlamentarismia ja halua kunnioittaa enemmän politiikkaa.

Lähes koko ihmiskunnan historia on myös koristautumisen, tatuointien ja lävistysten historiaa, kertoo tietokirjailija ja dokumentaristi Jouni Hokkanen. Uudelleen länsimaihin lävistykset tulivat suurten siirtomatkojen mukana. Varsinainen aalto syntyi kuitenkin 1970-luvun Kalforniassa, ja yllättävän nopeassa ajassa lävistyksistä oli tullut jo muotioikku. Pelkän muodin lisäksi lävistäjät haluavat usein kirjoituttaa ihoonsa jonkin elämää suuresti muuttaneen asian. Tämä pätee yhtä hyvin sotaveteraaneihin kuin kihlajaisiinkin.

Vähintään jonkinlainen aggressio on myös voimavara, jolla ihminen kykenee suojelemaan itseään narsistisilta tai muuten hankalilta ihmisiltä, kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Sekä geenit että ymäpäristö vaikuttavat aggressiivisuuteen aivan kuin persoonallisuudenpiirteisiin ja varsinaisiin psyykkisiin sairaukisiin. Työelämä on kenties keskeisin ympäristö, jossa ihminen joutuu kohtaamaan kiusaamista ja syrjintää. Omin neuvoin ei aina pystytä tekemään ratkaisuja, mutta työpaikan ilmapiiriä voi kuitenkin kohentaa, Viljamaa korostaa.

Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Kalle Haatasen vieraana tietokirjailija ja biologi Juha Valste.

Työelämän kurjistumisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Väite on kiistelty, mutta ainakin vuokratyöntekijät kaipaisivat lisää mielekkyyttä ja varmuuden tunnetta töihinsä, kertoo valtiotieteen tohtori Antti Tanskanen. Suomessa vuokratyön muutokset ovat olleet nopeita. Sitä alettiin säännellä vuonna 1986, mutta sääntely purettiin jo vuonna 1994. Tanskanen kysyykin provosoivasti, onko uusliberaali talous tuottanut uuden orjatyön muodon.

Risto Rytin sota-ajan muistelmat 1939-1944 valottavat olennaista osaa sotahistoriastamme, kertoo dosentti Hannu Rautkallio.Ryti ei ollut mikään perinteinen poliitikko, vaan hän pikemminkin joutui ensin pääministerin, sitten presidentin asemaan. Ryti oli saanut koulutuksen, joka tarjosi hänelle väyliä anglosaksiseen maailmaan, ja hän myös piti yhteyksiä sotien aikana aktiivisesti yllä. Risto Ryti oli myös vastuunkantaja ja realisti. Sotaoikeudenkäynti ja vankila-aika veivät miehen terveyden, mutta hän katsoi tämän velvollisuudekseen.

Suomalainen muinaisusko on monipuolista ja mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Joskus kansakunnat ovat jopa kiistelleet alkuperäisiksi katsottujen uskomusten paremmuudesta kulttuurikansalle sopivaksi, kertoo teologian tohtori Risto Pulkkinen. Suuret, ylisen maailman jumalat, ovat joskus jääneet lähes sivuseikoiksi, mutta erilaiset pyyntikulttuuriin kuuluvat jumalat, jotka vaikuttavat arkeemmekin, ovat olleet sitäkin tärkeämpiä. Siirtyminen paikoillaan asumiseen ja maanviljelyyn oli valtava muutos, ja sitä myöten esimerkiksi suhde kuolleisiin oli ymmärrettävä uudelleen.