Evoluutio ja ihmisluonto. Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet eivät aina ole olleet lämpimissä väleissä keskenään. Usein yhteiskuntatieteissä luonnontieteelliset käsitykset ihmisen perusluonteesta ja evoluutiohistoriallisesta pohjasta on tulkittu jopa puhtaaksi vihamielisyydeksi, joka ei mitenkään voi selittää ihmistä, sen sosiaalisia suhteita ja yhteiskunnallisia muotoja. Akatemiatutkija Petri Ylikoski kertoo uusimmasta evoluutiopsykologiasta ja sen merkityksestä.

Kalle Haatanen. Eläinten syömisen etiikka. Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli pohtii eläinten syömiseen ja tuotantoeläinten kohteluun liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja ongelmia. Ruoka ja ruokavalio tuntuvat olevan nykyään kaikkien huulilla, mutta myös eläinten suojeluun ja eläinoikeuksiin kytkeytyvät seikat tulisi ottaa paremmin huomioon. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat tehotuotanto sekä kysymykset eläinten älykkyydestä ja kyvystä tuntea kipua. Myös maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelun. Ministeriö kartoittaa kansalaisten näkemyksiä lain uudistustarpeista.

Kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala analysoi muuttuvaa maailmaa, sen keskeisiä koordinaatteja ja Suomen asemaa niissä. Suomi on historian aikana tavoitellut niin pienvaltiorealismia isojen valtiomahtien puserruksessa kuin yrittänyt laajentaa ulkopolitiikan painopisteitä poliittisesti ja taloudellisesti liberaalilla länsisuuntauksella. Haukkala korostaa yhteistyötä vallan mittana eikä näe valtaa vain pakkovaltana, kuten aiemmin usein tehtiin.

Suomen ja Viron traumaattiset muistot. Suomen ja Viron suhteet ovat olleet läheiset, vaikka historia on koitellut meitä kovin eri tavoin, kertoo kirjalija Imbi Paju. Keskeistä hänelle on muistaminen ja siihen liittyvä etiikka. Virolaiset ovat kenties ajatuneet jonkinlaiseen itseruoskintaan viime vuosikymmeninä, mutta sota kohteli pieniä maita kovin julmasti. Imbi Paju pyrkii kartoittamaan arjen historiaa ja tuo siten esiin unohdettuja mutta tärkeitä muistoja, jotka heijastuvat vielä nykypäivään.

Medvedevin Venäjä. Venäjän kaksijakoinen politiikka Putinin ja Medvedevin välillä tunnetaan "tandem-politiikkana", kertoo toimittaja Susanna Niinivaara. Ei kuitenkaan ole selvää, että tämä tarkoittaisi täysin samanlaisia poliitikkoja. Medvedev tunnetaan internet- ja twitter-ajan poliitikkona, joka etsii modernia Venäjää. Putin taas edustaa pikemminkin perinteisen teollisuuden korostamista. Medvedev pyrki myös parantamaan suhteita Yhdysvaltoihin ja tuli tunnetuksi hymyilystään toisin kuin kovanaama Putin

Partio Hokin kaukopartioiskun matka Petroskoin ratapihalle on jatkosodan värikkäimpiä tapahtumia, kertoo tietokirjailija Mikko Porvali. Suunnitelma ja sen toteuttamiseen koottu joukko olivat erinomaisia, mutta tehtävän aikana lähes kaikki meni pieleen: Yksi kuljetuskone putosi, täydennyskoneen lentäjä törmäsi juovuksissa puuhun ja partion johtaja sairastui. Vaikeuksista huolimatta joukko katkaisi Petroskoin radan ja sitoi vihollisjoukkoja partion takaa-ajoon. Elettiin aivan jatkosodan loppuhetkiä, ja aselevon syntyessä partio Hokki oli yhä vihollisen selustassa, ei missään helpossa paika

Dosentti Jussi Viitala käy läpi erilaisia maailmanlopun skenaarioita rentoon tyyliin kauheasta aiheesta huolimatta. Absoluuttinen maailmanloppu on varmasti edessä, kun aurinko miljoonien vuosien kautta kärventää maapallon. On kuitenkin myös suhteellisia maailmanloppuja, siis sellaisia katastrofeja, jotka voivat lopettaa elämän maapallolla. Asteroidit ja tulivuorenpurkaukset ovat itse asiassa aiheuttaneet maapallon historiassa jo viisi maailmanloppua, tilannetta, jossa elämän säilyvyys on ollut hiuskarvan varassa. Viitala ei kuitenkaan ole mikään optimisti. Syy siihen on selkeä: ihminen ei ole järkiolento.

Lemmikkielämää. Monet ihmiset pitävät itseään eläinystävinä, mutta tämä suhde ei ole täysin ongelmaton. Jotkut keräilijät pyrkivät hankkimaan luonnossa harvinaisia eläimiä, ja musta pörssi kukoistaa, kertoo eläinfysiologian dosentti ja Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja Seppo Turunen. Myöskään kissojen ja koirien vaaliminen ei ole niin harmonista, miltä päälle päin vaikuttaa.

Suomen 1918 sisällisodassa punaisten puolella sotilaista jopa kolme prosenttia oli naisia. Tämä herätti monenlaisia tunteita ja reaktioita. Osa naisista toimi sairaanhoito- ja muissa huoltotehtävissä, mutta myös aseistettuja naisia löytyi.

Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kertoo, millainen ajan ilmapiiri oli ja kuinka punaisia naisia jopa demonisoitiin. Housuihin pukeutumista pidettiin jonkinlaisena naiseuden kieltämisenä, ja näin naisten poliittisuus seksualisoitui. Samalla keskustelussa viriää pohdinta siitä, kuinka objektiivista tieto ja kirjoittaminen tuosta ajasta voi oikeastaan olla.

Estetiikan emeritusprofessori Aarne Kinnunen on kirjoittanut pisteliäätkin muistelmat yliopistovuosiltaan. Mukaan mahtuu monta asiaa: muutto Helsinkiin ja Helsingin yliopiston 50-luvun luvalla sanoen huono opetus estetiikan alueella. Taistolaiset ja Akateeminen Sosialistiseura aiheuttivat päänvaivaa, mutta Aarne Kinnunen osasi luovia tilanteissa jo lapsuudessa opituin keinoin. Tärkeimpiä tutkimuksen kohteita ovat olleet Aleksis Kivi ja Paavo Haavikko. Elämäntyön akateemisena pääteoksena voi pitää teosta "Estetiikka" vuodelta 2000. Siinä Kinnunen kyseenalaisti monia aiempia itsestäänselvyyksiä.