"Kolme neljäsosaa kaikesta on tyhjää, kolme neljäsosaa lopusta on pimeää, kolme neljäsosaa lopusta on näkymätöntä", kertoo avaruustähtitieteen prof. Esko Valtaoja. Kuulostaa kenties synkältä, mutta Valtaojan maailmankatsomus on ihastuttavan optimistinen. Hän osaa ihmetellä ja olla utelias, ja se varmaankin hänen työtään myös kuljettaa. Ohjelma on lähetetty aikaisemmin 9.5.2011.

Historia tunnetaan usein väkivaltaisista rangaistuksistaan, mutta kyllä välillä armoakin osattiin antaa. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin kimurantteja. "Kaksinkertainen huori" - jossa siis molemmat puolet olivat tahoillaan naimisissa - oli ankaran rangaistavaa, puhumattakaan eläimiinsekaantujista, joita Ruotsin vallan aikoina tuomittiin paljon useammin kuin muualla Euroopassa. Aika kuitenkin muuttui, ja pian onaniankin synti tuli lääketieteelliseksi, ei enää juridiseksi ongelmaksi.Lisäksi FT Teemu Keskisarja osaa valottaa erityistapauksia historiassamme, ja käy selville muun muassa Heikin ja Heikin kohtalo. Suomen historian ensimmäiset rangaistut homot.

Kaarlo Hillilä, Kekkosen takapiru. Filosofian tohtori Timo J. Tuikka selvittää uudessa kirjassaan Kaarlo Hillilän elämänvaiheet, erityisesti suhteessa Urho Kekkoseen. Hillilän lapsuus ja nuoruus olivat sotaisia: sisällissota, pyrkimys vapauttaa Viro ja sotaretki Aunukselle. Pian tämän jälkeen Kaarlo Hillilä aloitti lakitieteen opinnot ja toimi Etsivässä keskuspoliisissa. Silloin syntyi elinikäinen ystävyys Urho Kekkoseen. Joskus he tuntuivat jopa kilpailevan Sylvin kanssa Kekkosen ajankäytöstä. Juonikkaan Hillilän päämääränä oli tehdä Suomesta suuri ja Kekkosesta maan johtaja. Värikkäällä työurallaan Hillilä ehti jäljittää kommunisteja Etsivässä

Suomi Orwellin vuonna 1984. Suomeen syntyi ensimmäinen koeputkivauva, naispapeista puhuttiin ja Neuvostoliiton lyhytikäisistä johtajista oli epäselvyyttä. Suomea pidettiin jopa "Pohjolan Japanina" - niin kovaa tahtia elintasomme koheni. Samaan aikaan Pekka Paavola katosi, Martti Vainio jäi kiinni dopingista ja vihreät nousivat kunnallisvaaleissa tärkeään asemaan. Vuosi huipentui, kun Inarinjärvellä Neuvostoliiton maalikone eksyi Suomen puolelle.Helsingin sanomien toimittaja Unto Hämäläinen muistelee tapahtumia journalistin perspektiivistä.

Hetken aikaa 1990-luvulla, Neuvostoliiton romahdettua, näytti siltä, että Yhdysvallat on voittanut pelin maailman herruudesta. Puhuttiin jopa "historian lopusta", koska liberaali demokratia oli vallitseva ideologia, kertoo Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen. Hän ruotii Yhdysvaltain lähihistoriaa asiantuntemuksella, jossa on mukana hieman alakuloa, sillä Yhdysvalloilla on niin korkeat ideaalit, mutta reaalipolitiikka on joskus masentavaakin.

Mitä yksinäisyyys perimmiltään on, ja miten sitä voitaisiin mitata? Vieraana sosiologian professori Juha Saari.