Usein kuulee väitteen siitä, että jokin on "pelkkää puhetta" tai "silkkaa retoriikkaa". Akatemiaprofessori Kari Palonen on kuitenkin eri mieltä ja tarkastelee retoriikkaa olennaisena politiikkaan kytkeytyvänä seikkana, joka saa parhaiten muotonsa parlamentissa ja parlamentaarisessa puheessa. Tavallaan suorat kansanvaalit ja presidentivaalit ovat Palosen mielestä vähemmän mielenkiintoisia, ja intohimo politiikkaan nousee juuri parlamenttien kyvystä nousta pelkän laiskan äänestämisen yläpuolelle. Siksi Palonen peräänkuuluttaa lisää parlamentarismia ja halua kunnioittaa enemmän politiikkaa.

Lähes koko ihmiskunnan historia on myös koristautumisen, tatuointien ja lävistysten historiaa, kertoo tietokirjailija ja dokumentaristi Jouni Hokkanen. Uudelleen länsimaihin lävistykset tulivat suurten siirtomatkojen mukana. Varsinainen aalto syntyi kuitenkin 1970-luvun Kalforniassa, ja yllättävän nopeassa ajassa lävistyksistä oli tullut jo muotioikku. Pelkän muodin lisäksi lävistäjät haluavat usein kirjoituttaa ihoonsa jonkin elämää suuresti muuttaneen asian. Tämä pätee yhtä hyvin sotaveteraaneihin kuin kihlajaisiinkin.

Vähintään jonkinlainen aggressio on myös voimavara, jolla ihminen kykenee suojelemaan itseään narsistisilta tai muuten hankalilta ihmisiltä, kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Sekä geenit että ymäpäristö vaikuttavat aggressiivisuuteen aivan kuin persoonallisuudenpiirteisiin ja varsinaisiin psyykkisiin sairaukisiin. Työelämä on kenties keskeisin ympäristö, jossa ihminen joutuu kohtaamaan kiusaamista ja syrjintää. Omin neuvoin ei aina pystytä tekemään ratkaisuja, mutta työpaikan ilmapiiriä voi kuitenkin kohentaa, Viljamaa korostaa.

Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Kalle Haatasen vieraana tietokirjailija ja biologi Juha Valste.

Työelämän kurjistumisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Väite on kiistelty, mutta ainakin vuokratyöntekijät kaipaisivat lisää mielekkyyttä ja varmuuden tunnetta töihinsä, kertoo valtiotieteen tohtori Antti Tanskanen. Suomessa vuokratyön muutokset ovat olleet nopeita. Sitä alettiin säännellä vuonna 1986, mutta sääntely purettiin jo vuonna 1994. Tanskanen kysyykin provosoivasti, onko uusliberaali talous tuottanut uuden orjatyön muodon.

Risto Rytin sota-ajan muistelmat 1939-1944 valottavat olennaista osaa sotahistoriastamme, kertoo dosentti Hannu Rautkallio.Ryti ei ollut mikään perinteinen poliitikko, vaan hän pikemminkin joutui ensin pääministerin, sitten presidentin asemaan. Ryti oli saanut koulutuksen, joka tarjosi hänelle väyliä anglosaksiseen maailmaan, ja hän myös piti yhteyksiä sotien aikana aktiivisesti yllä. Risto Ryti oli myös vastuunkantaja ja realisti. Sotaoikeudenkäynti ja vankila-aika veivät miehen terveyden, mutta hän katsoi tämän velvollisuudekseen.

Suomalainen muinaisusko on monipuolista ja mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Joskus kansakunnat ovat jopa kiistelleet alkuperäisiksi katsottujen uskomusten paremmuudesta kulttuurikansalle sopivaksi, kertoo teologian tohtori Risto Pulkkinen. Suuret, ylisen maailman jumalat, ovat joskus jääneet lähes sivuseikoiksi, mutta erilaiset pyyntikulttuuriin kuuluvat jumalat, jotka vaikuttavat arkeemmekin, ovat olleet sitäkin tärkeämpiä. Siirtyminen paikoillaan asumiseen ja maanviljelyyn oli valtava muutos, ja sitä myöten esimerkiksi suhde kuolleisiin oli ymmärrettävä uudelleen.

Kirjailija joutuu elämään monenlaisten ristipaineiden viidakossa. Toisille sopii hyvin kurinalainen työskentelytapa, toisille puolestaan on tärkeää saavuttaa kirjoittaessa suuri vapauden tila, kertoo kirjailija ja dramaturgi Maria Peura. Maria Peura on kirjoittanut teoksen "Antaumuksella keskeneräinen", jossa hän kertoo, millaisia lukkoja kirjoittamisessa voi esiintyä. Esiin nousee niin ankara itsekuri, askeettinen elämäntapa kuin maantieteen ja kodin merkitys. Kirjailijan ammatti on myös sellainen, että työn tuloksia riepotellaan julkisuudessa, ja sen kanssa on vain jotenkin pärjättävä.

Termillä prole viitataan johonkin halveksuttavaan, epämuodikkaaseen ja takapajuiseen, mutta kenties siinä pilkahtaa myös aavistus ammattiylpeyttä. Tavallisesti sanaa kuitenkin käytetään ulkopuolelta katsoen, pilkallisesti. Marja Björk kuvaa aikalaisuutta sekä kirjansa kautta että pohtien kirjailijan roolia yhteiskunnan kuvaajana.

Jatkosotaa käyvään Suomeen kohdistui vuonna 1944 painetta monelta suunnalta. Kalle Haatasen vieraana on nyt ministeri Paavo Rantanen, joka on kirjoittanut teoksen Vaikea tie rauhaan . Kirjassa kuvataan sitä ristiriitaista tilannetta, jossa Suomi jatkosodan aikana hakeutui rauhan tielle. Ruotsi, Neuvostoliitto ja länsivallat painostivat Suomea rauhaan, kun taas Saksa halusi maan sitoutuvan omiin pyrkimyksiinsä. Suomen hallituksen sisäpiiri oli asettanut rauhan tavoitteekseen jo talvella 1943, mutta sodan jatkuessa sen oli esitettävä kaksoisroolia. Ohjelma on uusinta tammikuulta.