Suomalaisia alkoi muuttaa Ruotsiin sotien jälkeen 1950-luvulla, kun pohjoismaiset työmarkkinat avautuivat, kertoo tutkija Krister Björklund. Huippuvuosina 1960- ja 1970-luvun taitteessa Suomen väkiluku jopa kääntyi laskuun, kun valtava rynnistys Ruotsin vetäville työmarkkinoille oli suurinta, ja Suomessa vallitsi rakenteellisesti ja alueellisesti laaja työttömyys. Ensimmäisen polven muuttajilla oli huono ruotsin kielen taito, ja sosiaalinen elämä vietettiinkin täysin suomenkielisessä sosiaalisessa ympäristössä. Toisen, ja erityisesti kolmannen, sukupolven ruotsinsuomalaisten tilanne oli kuitenkin aivan toinen.

Suomen ja entisen Neuvostoliiton välinen ystävyys oli karkeaa liturgista puhetta, joka kesti irvokkaan kauan, kertoo valt. tri Jukka Tarkka. Suomen kylmä sota kesti aina vuodesta 1947 peräti vuoteen 1990. Pian sotien jälkeen länsimaissa Suomea pidettiin jo menetettynä maana, mutta esimerkiksi entisten valtionpäämiesten hautajaiset osoittivat Neuvostoliitolle Suomen kansallista tahtoa. Presidentti Urho Kekkonen oli alun perin niin sisä- kuin ulkopoliittisestikin ristiriitainen hahmo, mutta hän kykeni vakiinnuttamaan asemansa tavalla, joka hirvittää parlamentaristisen demokratian näkökulmasta.

On väärin ajatella, että tiede olisi jotenkin ateismin asialla - pikemminkin voisi väittää, että tiede tekee asioita ja toimii omilla laeillaan, jotka ovat kehittyneen valtavin harppauksin. Se ei tarvitse mitään suhdetta uskontoon, ei ateismia eikä teismiä. Vieraana olevaa kosmologian professori Kari Enqvistiä pyydettiin kerran luennoimaan aiheesta "Johtaako tiede ateismiin?". Enqvistin mielestä luennon aihe oli omituinen ja tieteen väärin ymmärtävä. Siksi Enqvist puhuu itsestänsä uskonnottomana ja tarkkailee uudessa kirjassaan uskovaisten maailmaa ulkoa päin, vähän kuin antropologi vierasta heimoa.

Energiapula ja ajatus jatkuvasta taloudellisesta kasvusta on mahdoton yhdistelmä, kertoo tietokirjailija Jussi Laitinen. Ennen niin ylivoimainen öljy ja sen tuotanto on kenties kohdannut jo huippunsa, ja jatkossa öljyn - ja muidenkin fossiilisten energianlähteiden - tuotanto käy yhä kalliimmaksi ja tehottomammaksi.Katse onkin kohdistunut aurinko-, tuuli- ja bioenergiaan, mutta niiden ongelma toistaiseksi on huono kustannusaste ja muut taloudelliset ja poliittiset ongelmat. Talouskasvun kritiikki onkin saanut uusia muotoja viime vuosina, vaikka tilanne on tiedostettu jo vuosikymmeniä.

Kuvat ja kuvien tulkinta risteävät usein filosofian kanssa, kertoo dosentti Anita Seppä. Niinpä kuvien tulkinta on monitieteistä ja usein käsitteiltään vaikeaa. Myös historiallisesti muutokset ovat suuria. Voidaan puhua imitaatioteoriasta, jossa kuvaa arvioidaan sen näköisyydellä kuvattuun kohteeseen. Modernia aikaa lähestyessä korostuu käsitys taiteilijasta nerona ja poikkeusyksilönä. Keskeiseksi tulee myös kuvan tekijän subjektiiviset tunnetilat ja lopulta erilaiset abstraktit konstruktiot, joiden tulkinnassa jopa loistaa kuvan tekijän poissaolo.

"Jo muinaiset kreikkalaiset" on kulunut fraasi. Viime vuosina Aristoteleen merkitys on kuitenkin noussut erittäin suureksi. Erityisesti Aristoteleen etiikka eli hyve-oppi on oiva suunnistuskeino modernissakin maailmassa. Eetikko Antti Kylliäinen pohtii Aristoteleen käsityksiä hyveistä ja moraalista sekä sijoittaa ne moderniin työelämään. Erilaiset arvokeskustelut ovat kenties tulleet tiensä päähän, mutta hyveet ovat kestävämpiä, ja niiden merkitystä työelämässä ei voi väheksyä. Jotkut hyveet ovat merkitykseltään valtavia, kuten suurisieluisuus.

Ilkeily on taitolaji, kertoo prof. Pirkko Muikku-Werner. Ehkä tärkein erottelu on kiusaamisen ja ilkeilyn välillä. Kiusaaminen on aina pahantahtoista, mutta ilkeily voi olla hyvää tarkoittavaa ja me-henkeä nostattavaa. On kuitenkin ymmärrettävä jonkinlainen kulttuurinen tausta, jotta nämä asiat eivät mene sekaisin ja aiheuta pahoja väärinkäsityksiä. Lisäksi jotkut ihmiset saattavat näennäisesti vain hyväntahtoisesti ilkeillä mutta viljelevätkin aitoja ilkeyksiä epäsuorasti.

Liikepankit syntyivät pääasiassa rahoittamaan teollisuutta, kertoo pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma. Pian kuitenkin huomattiin, että rahaa tarvitaan myös laajemmalta kansanosalta, joilla oli omat säästöpankkinsa. Kieli- ja kulttuuririidat repivät Yhdyspankkia ja Kansallis-osake-pankkia tavoin, jotka jättivät jälkensä syvälle historiaan. !980-luvalla tapahtui suuri pamaus, jolloin rahamarkkinat vapautettiin. Pentti Kouri toimi unkarilais-amerikkalaisen liikemiehen George Soroksen oppipoikana ja kotiutti Soroksen Suomi-kaupat.

Suuressa nälänhädässä kuoli arviolta kolmannes suomalaista, kertoo tutkijatohtori Mirkka Lappalainen. Valistuksen ajat eivät vielä vuosiin olleet rantautuneet Suomeen ja siksi etsittiin uskonnollisia syitä ja puhuttiin esimerkiksi "Jumalan vihan ruoskasta". Ajasta teki julmaa myös ympäristöolosuhteet, sillä elettiin niin sanottua pientä jääkautta, poikkeuksellisen kylmää ajanjaksoa historiassamme.

Kenties keskeisintä suomalaiselle poliittiselle keskustelulle - ja samalla suomalaisten käsityksille Suomesta - on sitä leimaava huono historian tuntemus, kertoo tutkija Tommi Uschanov. Uschanov purkaa kirjassaan "Miksi Suomi on Suomi" suomalaisuutta koskevia myyttejä, joita moni pitää itsestäänselvyyksinä, mutta joilta puuttuu kokonaan todellinen historiallinen merkitys.Vaikkapa puhe suomalaisesta viinapäästä on alun perin poliittisiin tarpeisiin luotu ja vailla tutkittua pohjaa, se elää edelleen niin arkikeskusteluissa kuin politiikassakin.