Tervetuloa Kasvata muan 4. kaudelle. Jaksossa oli tarkoitus pohtia lukemista, mutta pohdinnoista tulikin luokka-analyysiä, josta lukeminen on vain yksi esimerkki. Älyt ovat tasa-arvoisia ja kaikille kuuluvat episteemiset oikeudet, mutta miksi lukeneisuuden ja lukemattomuuden välillä tuntuu silti vallitsevan hierarkkinen ero? Ja miltä tämä ero tuntuu kokemuksellisesti? Entä voiko siitä päästä eroon?

Jaksossa mainittua:

Episteemiset oikeudet kuuluvat kaikille! – Politiikasta

Keskiluokkainen ajatusmalli jyrää työläistaustaisten lasten unelmat, sanoo tohtoriksi väitellyt talonmiehen tytär (yle.fi)

Suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi etsitään ratkaisuja kansallisessa yhteistyössä | Opetushallitus (oph.fi) 

"Minä ajattelen itse ja tunnen mitä tunnen", ajattelee länsimaisen kapitalistisen järjestelmän asukki, mutta paradoksaalisesti juuri kokemus yksilöllisyydestä on häneen tässä järjestelmässä haluttu istuttaa. Itsenäisyyden yksilöllinen kokemus ei siis synny meissä pelkästään omaehtoisesti, vaan sitä aktiivisesti meihin myös tuotetaan. Tätä tehdään, koska ihmiselle, joka korostuneesti kuvittelee olevansa itsenäinen toimija ja omien halujensa subjekti, on helpompi myydä asioita. Hän on samalla myös helpompi vallankäytön kohde, kuin liittoutuneet massat. Siksi yhteisöllisessä logiikassa ja yhteisöjen liittoumissa on aina jotain perustavalla tavalla vallankumouksellista.

Kiinnostaako väitöskirjan tekeminen tai väitöstutkijoiden työhyvinvointi? Juttelimme aiheesta työhyvinvoinnista kiinnostuneen psykologian tohtori, tutkija ja tietokirjailija Anniina Virtasen kanssa instagramlivessä 31.10.2022.

Tallenne löytyy myös liikkuvan kuvan kanssa Anniinan ja Kasvata muan instatileiltä:

ja

https://www.instagram.com/kasvata_mua/

Jakso on tallenne Minnin, Annin ja Minnan esityksestä "Kahvipöytäkeskusteluista päivänvaloon – väitöskirjatutkijoiden yksilöllisiä, jaettuja ja vaiettuja kokemuksia akateemisesta maailmasta". Tässä esityksessä käsittelimme väitöskirjatutkijoiden kokemuksia yliopistomaailmasta sekä väitöskirjatutkijoiden erilaisia tohtoroitumispolkuja.

Esitys pidettiin Helsingissä Tieteiden talolla 24.2.2023 Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran ja Kansanvalistusseuran järjestämässä tapahtumassa "Superlupauksia ja haamututkijoita? Väitöskirjatutkijat yritysyliopiston murroksessa".

Esityksessä käsitelty artikkeli:

Mitä arviointi on ja mihin sitä oikein tarvitaan vai tarvitaanko mihinkään? Jaksossa tehdään syvä hyppy arvioinnin maailmaan Jyväskylän yliopiston opettajan ja tutkijan Laura Ketosen kanssa. Keskustelussa pureudutaan mm. arvioinnin tehtävään, merkityksiin ja seurauksiin. Lisäksi keskustellaan siitä, miten arviointi ohjaa toimintaa ja mihin suuntaan arviointia voisi kehittää.

Jaksossa mainittu:

Laura Ketonen, 2022. Formatiivinen vertaisarviointi kehittää tärkeitä elämäntaitoja. Kasvatus & Aika.  https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109054

https://twitter.com/LauraKetonen

Tuplajakson toisessa osassa pohditaan urakalla kysymystä: Mitä oikein pitäisi tehdä opettajien koulutukselle? Lähtökohtana on ajatus transformatiivisesta - ajattelutapoja muuttavasta - opettajankoulutuksesta, ja tarkastelussa, miten siihen voitaisiin päästä. Millaisia rakenteellisia muutoksia opettajankoulutukseen tulisi tehdä? Ja toisaalta, pitäisikö jotain tehdä myös valmistuneita opettajia vastaanottavassa työkontekstissa, koulussa?

Jaksossa mainittuja lähteitä:

Heaney, T. W. & Horton, A. I. 1995. Reflektiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen muutokseen. Teoksessa  Jack Mezirow (toim.) Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Mezirow, J. (toim.) 1990. Fostering critical reflection in adulthood. A guide to transformative and emancipatory learning. Jossey-Bass.

Ziehe, T. 1992. Nuoriso kulttuurisessa modernisaatiossa. Teoksessa T. Aittola & E. Sironen (toim.) ”Miksi piiriin?” Thomas Ziehe koulusta, nuorisosta ja itsestäänselvyyksien murenemisesta. Jyväskylän yliopisto.

Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Vastapaino.

Jakson ensimmäisessä osassa pureudutaan opettajankoulutuksen historiaan ja nykytilanteeseen. Missä nyt ollaan ja miten tähän on tultu? Jaksossa käydään läpi, mikä on opettajankoulutuksen tehtävä ja millaiselta suomalainen opettajankoulutus näyttää kansainvälisesti arvioiden. Lisäksi tuodaan esiin, millaisia haasteita opettajankoulutuksestamme on havaittu. Tämä pohjustaa jakson seuraavaa osaa, jossa paneudutaan tarkemmin siihen, miten opettajankoulutusta tulisi kehittää.

Jaksossa mainittuja lähteitä:

-Blomberg, S. 2008. Noviisiopettajana peruskoulussa. Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopisto. 

-Moilanen, A. 2018. Kasvattaminen vastuuseen omasta oppimisesta opettajankoulutuksessa. Teoksessa S. Saukkonen & P. Moilanen (toim.) Vastuuseen kasvaminen ja kasvattaminen. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.

-Niemi, H. ym. 2018. Maailman parhaiksi opettajiksi: Vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfooruminen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

-Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. Hallituksen kärkihanke.

-Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli (MAP). OVET. Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä.

-Scheinin, P. 2010. Opettajankoulutuksen haasteita. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaari. (toim.) Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita.

Jaksossa vastataan kuulijoilta tulleisiin kysymyksiin. Käsittelyssä muun muassa didaktinen taide, työ, yhteiskuntaluokat ja tekoäly sekä niiden suhde kasvatukseen ja kasvamiseen. Lisäksi mietityttävät metataso ja sisältötaso sekä se, miten kaikki liittyy kaikkeen. Podcastaaja epäilee myös lausuvansa vahingossa hot taken ja kuulostavansa kalkkikselta. Hyvää uutta vuotta!

Jaksossa mainittuja lähteitä:

Anni Piironen, Minni Matikainen & Minna Maunula. 2022. Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa - Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus 42 (3). https://doi.org/10.33336/aik.122022

Minni Matikainen. 2022. Transformatiivinen opettajaksi oppiminen - fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9179-1

Selitä mulle -podcast

Jaksossa keskustellaan kasvatustieteilijä Antti Moilasen kanssa indoktrinaatiosta sekä poliittisesta kasvatuksesta. Indoktrinaation Moilanen määrittelee kritiikittömänä epäeettisenä valmiiden näkemysten iskostamisena kasvatettavien mieliin. Kuitenkin koulu pyrkii myös uusintamaan yhteiskuntaa ja täten sosiaalistamaan oppilaita vallitsevaan yhteiskuntaan ja sen arvoihin ja normeihin. Tarkoittaako tämä, että koulu indoktrinoi oppilaita vai onko poliittisessa kasvatuksessa kyse jostain muusta?

Jaksossa mainittuja lähteitä:

Moilanen, Antti. 2022. Sivistys ja emansipaatio : sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa. Oulun yliopisto. jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3204-1

Reinhardt, Sibylle . 2015. Teaching Civics: A Manual for Secondary Education Teachers. Barbara Budrich Publishers.

https://twitter.com/didaktiikki