Pitkästä aikaa yleisökysymysjakso! Minni vastaa kuulijoilta tulleisiin kysymyksiin. Jakson alussa on pidempi vastaus yhteisöjen ja ryhmien transformatiivisesta oppimisesta yhteiskunnallisten muutosten seurauksena ja aloittajana. Sen jälkeen useampi kysymys liittyen tutkijan työhön ja väitöskirjan tekemiseen. Miksi kannattaa (tai ei kannata) tehdä väitöskirjaa? Tapahtuuko väitöstutkimuksen aikana transformaatiota? Mikä on vaikeinta tutkijan työssä? Mitä yliopistossa pitäisi muuttaa? Lopussa pohdintaa tavallisuudesta, huijaritunteista ja salaisista taidoista.

Mainitut:

Päivi Uljas (Politiittinen talous -podcast, Jakso 63: Hyvinvointivaltion historia)

Guy Standing (2013: The Precariat: A New Dangerous Class?)

Jack ja Edee Mezirow

Piironen, A., Matikainen, M. & Maunula, M. (2022). Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa. Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus 42 (3), 198-212. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/122022/72507

Paneelikeskustelu pureutuu akateemisen maailman ongelmakohtiin ja niitä vastaan kapinoimiseen. Miksi yliopistoissa pitää kapinoida? Millaista akateeminen kapina voi olla? Miten kapinoida yliopistossa?

Keskustelu pohjautuu tekeillä olevaan Akateemiseen kapinakirjaan, joka julkaistaan syksyllä 2025. Keskustelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, jotka ovat haastaneet akateemisen maailman epäkohtia eri tavoin. Keskustelua vetävät Akateemisen kapinakirjan toimittajat Minni Matikainen, Anni Piironen ja Paula Silvén.

Keskustelijat:

Ruska Itkonen, opiskelija (yhteiskuntatieteet, Itä-Suomen yliopisto)

Nuppu Koivisto-Kaasik, tutkijatohtori, (musiikin historia, Taideyliopisto)

Nelli Piattoeva, professori (kasvatussosiologia, Tampereen yliopisto)

Mikko Poutanen, tutkijatohtori (politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto) 

Jakso on tallennus 9.1.2025 pidetystä Akateeminen kapina -paneelista, joka järjestettiin Tieteiden yön zoom-tapahtumana. Zoomista johtuen äänenlaadussa on joitakin kupruja varsinkin tallenteen alussa (ja lopussa yhden yleisökysymyksen aikana), mutta äänenlaatu paranee alun jälkeen.

Tässä jaksossa pureudutaan koulutuspolitiikan haluihin ja fantasioihin sekä viime hallitusten koulutuspoliittisiin linjauksiin. Millaisiin fantasioihin nojaudutaan, kun halutaan viedä omaa politiikkaa eteenpäin? Millaisia puhetapoja ovat esimerkiksi koulutuksen kriisifantasia tai nautinnon lupaus? Entä miten tasavallan presidentti liittyy transgressioon eli sovinnaisen puhetavan ylittämiseen ja nautinnon saamiseen halua rajoittavan lain rikkomisesta ja tuolle puolen menemisestä?

Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa:

Tervasmäki, T. 2024. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory - Trepo

Mainitut ajattelijat & tutkijat:

Jacques Derrida

Elise Remling 

Michael Freeden

Martin Heidegger

Levi Strauss

Pierre Bourdieu

Louis Althusser

Jason Glynos 

Jaqcues Lacan

Ernesto Laclau

Chantal Mouffe

Uskali Mäki

Wendy Brown

William Davis

Päivi Uljas

Hanna Kuusela

Tiina Nikkola

Tuuli Hirvilampi

Veli-Matti Värri

Martha Nussbaum

Vuoden viimeisessä jaksossa sukelletaan syvälle koulutuksen poliittisuuteen ja ideologisuuteen. Mitä tarkoittaa taloudellinen järkeily tai tietopohjainen talous koulutusinstituutioiden kannalta? Pitääkö jo päiväkoti-ikäisten olla innovaatiokyvykkäitä?

Vieraana on tutkijatohtori Tuomas Tervasmäki Tampereen yliopistolta. Tuomas kertoo tutkimukseensa pohjautuen kasvatuskäytäntöjen ja koulutusinstituutioiden ideologisista ja poliittisista ulottuvuuksista. Mutta mitä hemmettiä ovat diskurssianalyysi, jälkistrukturalismi, psykodynamiikka sekä onttinen ja ontologinen analyysi??

Jakson toinen osa julkaistaan tammikuussa 2025.

Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa:

Tervasmäki, T. 2024. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory - Trepo

Mainitut ajattelijat & tutkijat:

Jacques Derrida

Elise Remling 

Michael Freeden

Martin Heidegger

Levi Strauss

Pierre Bourdieu

Louis Althusser

Jason Glynos 

Jaqcues Lacan

Ernesto Laclau

Chantal Mouffe

Uskali Mäki

Wendy Brown

William Davis

Päivi Uljas

Hanna Kuusela

Tiina Nikkola

Tuuli Hirvilampi

Veli-Matti Värri

Martha Nussbaum

Kaksiosaisen jakson toisessa osassa käydään läpi transformatiivisen oppimisen konferenssin tärppejä ja askarruttamaan jääneitä kysymyksiä. Mitkä näkökulmat tuntuivat vielä jäävän varjoon teorian kehittelyissä? Entä mitä tekemistä arkisilla kauppareissuilla ja koiran (koiran?!) syömisellä on transformaation kanssa? Jakson aiheina transformatiivisen oppimisen alkamisen ehdot, transformatiivisen oppimisen arvot ja ontologia sekä teorian ja käytännön suhde. Pohdintaa myös epävarmuuden merkityksestä sekä määrittelyoikeuksista. Vellommeko epävarmuuksien meressä ja kuka lopulta saa määritellä, mikä on (tavoiteltavaa) transformaatiota toiselle? 

Jaksossa mainitut lähteet ja lisämateriaalia:

Kasvata muan jakso 3 Merkitysten merkitys

Kasvata muan jakso 13 Merkityksenantotapojen merkitys

ITLC XV PROCEEDINGS 2.1 Reduced.pdf - Google Drive

Roux, R. (2024). Truth and Transformation: The Test of Truth in the Development of New or Revised Ideas, and Related Values and Beliefs. Journal of Transformative Education, 0(0). https://doi.org/10.1177/15413446241268550

Kaksiosaisen jakson ensimmäisessä osassa lennähdetään takaisin Italian loppukesän lämpöön ja syyskuisiin transformatiivisen oppimisen konferenssin tunnelmiin. Konferenssi oli podcastaajan tähänastisista antoisin, vaikkakin siihen sisältyi pelkoa, ahdistusta ja yllättävä sairaalareissu. Eli mitä oikein tapahtui ja mitä konferenssista jäi lopulta käteen? Jaksossa kuvataan, mitä uutta tapahtuu transformatiivisen oppimisen (teoria)kentällä tällä hetkellä. Pohdinnassa etenkin yksilöllisten transformaatioprosessien suhde yhteiskunnallisiin ja globaaleihin muutoksiin ja transformatiivisen oppimisen tietoteoreettiset lähtökohdat. Lisäksi nostoina transformatiivisen oppimisen kehollisuus ja kokemuksellisuus sekä (uudet ja vanhat) menetelmät, joilla transformaatiota voidaan edesauttaa. Mikä on esimerkiksi rumpupiirien, taiteen ja psykedeelien merkitys transformatiiviselle oppimiselle?

Kasvata muan jakso 3 Merkitysten merkitys

Kasvata muan jakso 13 Merkityksenantotapojen merkitys

ITLC XV PROCEEDINGS 2.1 Reduced.pdf - Google Drive

Mitä väliä on opettajan omalla ajattelulla? Miksi oppilailla on oltava tilaa toimia koulussa - myös väärin? Jaksossa on vieraana kasvatustieteen tohtori, kasvatussosiologi Sara Juvonen. Keskustelu polveilee koulun ja yhteiskunnan suhteesta Pierre Bourdieun ja Gert Biestan ajatusten kautta käytännön luokkahuoneen tilanteisiin, joissa pienilläkin vuorovaikutuksen hetkillä on aina myös yhteiskunnallista merkitystä. Sara pohtii, miksi koulu ei koskaan “vain” opeta, miten sosiaalinen maailma näkyy luokkahuoneissa ja mihin opettaja tarvitsee yhteiskunnallista ajattelua.

Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa:

Sara Juvonen. (2024). School in society : Teachers enacting the purposes of education. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ef35fe37-2d57-429f-a08c-74dc57513788/content

Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola (toim.) (2024). Koulu ja eriarvoisuus. Gaudeamus.

Biesta, G. (2015). What is Education For? On Good Education, Teacher Judgement, and Educational Professionalism.European Journal of Education 50 (1), 75-87.

Bourdieu, P. (1977). Outline of a Theory of Practice. Cambridge University Press.

Korthagen, F. (2017). Inconvenient truths about teacher learning: Towards professional development 3.0. Teachers and Teaching, 23(4), 387–405.

https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1211523

Sara instagramissa: @sarasilja

Kasvatusalalla tyhmyys on tabu, ketään tai mitään ei saa missään nimessä sanoa tyhmäksi. Silti tyhmyyteen törmää jatkuvasti  - mm. politiikassa, mediassa ja ihmissuhteissa. Onko ihan tyhmää puhua tyhmyydestä? Mistä tyhmyyden kokemus muodostuu? Miten tyhmyys näyttäytyy koulutusjärjestelmässämme ja miten se liittyy poliittiseen polarisaatioon? Voiko tyhmyydestä päästä yli? Tyhmyys ei tässä jaksossa tyhjene vaan lopulta päädytään tyhmyyden ylistykseen. Jakson myötä Kasvata mua jää kesätauolle ja palaa uusin jaksoin elokuussa 2024.

Jaksossa mainittu:

Jean Piaget’n ajattelun kehittymisen malli

Robert Keganin malli merkityksenantotapojen kehittymisestä

Kasvata muan 13. jakso: Merkityksenantotapojen merkitys