Työpahoinvointia siellä ja täällä ja etenkin opettajan ja tutkijan työssä. Vieraana on opettajan työhyvinvointia väitöskirjassaan tutkiva Ville Rokala. Jaksossa keskustellaan työhyvinvoinnin ja -pahoinvoinnin osasista, rakenteiden merkityksestä ja ulkoa tulevista paineista. Välillä lipsutaan pohtimaan Orpon hallituksen politiikkaa. Mikä rooli huumorilla on hyvinvoinnille? Entä ovatko meemit aktivismia? Jakson alussa vapun kunniaksi erikoisvieras!

Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa:

Rokala, V., Pakarinen, E., Eskelä-Haapanen, S., & Lerkkanen, M. K. (2023). Teachers’ perceived self-efficacy and sense of inadequacy across grade 1: Bidirectional associations and related factors. Scandinavian Journal of Educational Research, 67(7), 1166-1181. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00313831.2022.2116482

Mona Mannevuo: Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa. Helsinki, Gaudeamus 2020.

“Näinkö haluan elämäni menevän?” − opettajien alanvaihdon takana on usein työuupumusta https://www.opettaja.fi/tyossa/nainko-haluan-elamani-menevan-%e2%88%92-opettajien-alanvaihdon-takana-on-usein-tyouupumusta/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1E0qvYKwYYuzbqGP86vAZvqYYLjnMp8_0hbDxEEW5tHv9tLglTH9C5NPU_aem_ATuz_SsOemzBz5SSNpRxR-IKy2emMD3qwl-MgdI0CukqG8uIElR72Vu4HKIoR6GVfp01fdysLVf_FaOIxxLOXxn6

Feldt, T., Rantanen, J., Hyvönen, K., Mäkikangas, A., Huhtala, M., Pihlajasaari, P., & Kinnunen, U. (2014). The 9-item Bergen Burnout Inventory: Factorial validity across organizations and measurements of longitudinal data. Industrial Health, 52(2), 102–112. https://doi.org/10.2486/indhealth.2013-0059

Bandura, A., & Walters, R. H. (1977). Social learning theory (Vol. 1). Prentice Hall: Englewood cliffs.

Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru: Meemifilosofia

https://komeetta.info/2024/02/01/meemifilosofia/

Mainitut meemitilit:

Kolmiportainen tuki

Opeonvähänväsynyt

Akateeminen meemilaukka

Tutkimusturbulenssi

Kasvata mua täyttää kaksi vuotta eli on saavuttanut uhmaiän. Sen kunniaksi pohdinnassa on kieltäytyminen ja sen erilaiset tulkinnat koulutuskonteksteissa. Minni esittelee kolme mahdollista kieltäytymisen tulkintaa: defensiivisen ein, emansipatorisen ein ja regressiivisen ein. Miten näihin suhtaudutaan koulutuksessa ja millaista kieltäytymistä tarvittaisiin kouluun enemmän?

Jaksossa mainittu:

Kirjoittajakutsu Akateemiseen kapinakirjaan (15.4.2024 asti): Akateeminen Kapina (@kapina_kollektiivi) • Instagram photos and videos

Herman Melville (1854.) Kirjuri Bartleby. Suom. J. Lindholm. (1999.) Helsinki: ai-ai. 

Thomas Ziehe. (1982). Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Suom. R.  Sironen ja J. Tuormaa (1991). Tampere: Vastapaino

Mitä jos oppilasta ei huvita tulla kouluun tai jos oppilas haluaisi tulla kouluun, mutta ei uskalla? Entä jos vanhempi ei päästä lastaan kouluun? Jaksossa keskustellaan oppilaiden (ja opettajien) koulupoissaoloista sekä kouluun kiinnittymisestä aiheen tutkijoiden kanssa. Väitöskirjatutkija Jenni Pelkonen ja yliopistonlehtori Tuomo Virtanen Jyväskylän yliopistolta avaavat, millaisia erilaisia muotoja ja merkityksiä koulupoissaoloilla voi olla ja missä menee ongelmallisen poissaolon raja. Millä tavoilla oppilas (tai opettaja!) voi puolestaan kiinnittyä kouluun ja miten kiinnittymistä voi tukea? Miksi kouluun ylipäätänsä olisi hyvä kiinnittyä? Lisäksi Jennin ja Tuomon kanssa pohditaan inkluusiota ja erityisopetusta ja miten ne liittyvät kouluun kiinnittymiseen tai koulupoissaoloihin.

Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa:

Virtanen, T. & Pelkonen, J. 2023. Poissa porukasta. Vahvista kouluun kiinnittymistä ja puutu poissaoloihin. PS-kustannus.

Bronfenbrenner, U. PPCT-malli https://experience.jumpfoundation.org/brofenbrenners-biological-model-of-human-development/

Christenson, S. L., Stout, K. & Pohl, A. (2012). Check & Connect manual: Implementing with fidelity. Institute on Community Integration, University of Minnesota.

Early leavers from education and training. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Early_leavers_from_education_and_training

Heyne, D., Gren-Landell, M., Melvin, G., & Gentle-Genitty, C. (2019). Differentiation between school attendance problems: Why and how? Cognitive and behavioral practice, 26(1), 8-34.

HYVÄÄ KASVUA opetussuunnitelma - Positiivinen oppiminen

Karhu, A. (2018). Check in, check out! Käyttäytymisen tehostettua tukea lähikoulussa. [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto].

Mauno, S. (2022). Haastavatko nykytyön vaatimukset kutsumuksen työhön? Tuloksia suomalaisten opettajien seurantatutkimuksesta. Psykologia, 57(2), 88–104.

Määttä S., Pelkonen J., Lehtisare S., Määttä M. (2020). Kouluakäymättömyys Suomessa. Kouluakäymättömyys Suomessa | Opetushallitus (oph.fi)

Pelkonen, J., Kiuru, N., & Virtanen, T. (2022). Miksi yläkoululainen on poissa koulusta?: integroiva kirjallisuuskatsaus koulupoissaolotyyppeihin liittyvistä yksilö-ja ympäristötekijöistä. Kasvatus, 53(3).

Perälä Niina-Kaisa: Koulukunnossa-hanke: https://www.koulukunnossa.fi/

ProKoulu. https://www.prokoulu.fi/

Pöysä S., (2020). Students’ situational engagement in lower secondary school: Association with overall engagement and contextual factors. [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]

Sergejeff, J. & OKM/Vapos. (2023). Yhteisellä koulutiellä: Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2023:27.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppimisen tuki. (2021, 8.6.). Liitetaulukko 4.  Erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat opetuksen toteutuspaikan mukaan 2020. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/erop/2020/erop_2020_2021-06-08_tau_004_fi.html

TALIS 2018: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetuksen-ja-oppimisen-kansainvalinen-tutkimus-talis-2018

Universal Design for Learning: CAST. Center for Applied Special Technology. http://www.cast.org

Linkkejä poissaolojen kartoittamisessa käytettäviin mittareihin:

Kasvata muan 5. kausi starttaa kuulijakysymyksillä. Jakson aiheina mm. podcastaajaankin tarttunut PISA-kuume ja etenkin PISA:an liittyvät kriittiset huomiot. Lisäksi pohditaan, millainen ääni peruskoululla on yhteiskunnallisessa keskustelussa, miksi opettaminen on niin rankkaa ja kannattaako opettajaksi ylipäätään opiskella. Vastaushahmotelmissa ajatuksia ainakin mudassa rämpivistä sipuleista sekä opettamisen mahdottomuudesta.

Huom. toiseksi viimeisessä kysymyksessä mainittu bell hooks on menehtynyt vuonna 2021. Tämä oli mennyt minulta ohi ja puhuin hooksista kuin hän olisi vielä elossa.

Lähteitä ja lisäluettavaa:

Tallenne tilaisuudesta: PISA 2022 - ensituloksia (13.12.2023) https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/pisa-2022-ensituloksia

Rautopuro, Juhani & Juuti, Kalle (toim.). 2018. PISA pintaa syvemmältä: PISA 2015 Suomen pääraportti. FERA.

Tutkijoiden avoin kirje PISA:n johtajalle: OECD and Pisa tests are damaging education worldwide - academics | School tables | The Guardian (ampproject.org)

Jani Kaaro | Pisa-testi on nerokkaasti markkinoitua koulutusbisnestä — tiedettä testitulokset eivät ole (rapport.fi)

Bibby, T. 2011. Education – An ´Impossible Profession´? Psychoanalytic  explorations of learning and classrooms. Routledge.

Brookfield, S. D. 2006. The Skillful Teacher. On technique, trust, and responsiveness in the classroom. 2. painos. Jossey-Bass.

Korthagen, F. 2017. Inconvenient truths about teacher learning: towards professional development 3.0, Teachers and Teaching, 23:4, 387-405, DOI: 10.1080/13540602.2016.1211523

Matikainen, M. 2022. Transformatiivinen opettajaksi oppiminen : fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta. Jyväskylän yliopisto.

Janne Toivoniemi. 2023: Lähiörotat. Docendo.

Alex CF. 2021: Wretched is the husk.

Ovatko opettajat neutraaleja kansankynttilöitä vai yhteiskunnallisia muutostoimijoita? Mitä oikeastaan edes tarkoittaa opettajuus? Meillä kaikilla on käsityksiä opettajuudesta ja opettajan työstä ja tässä jaksossa näistä käsityksistä - sekä niiden muutoksista - keskustellaan kasvatustieteen tohtori Maaret Juutilaisen kanssa. Lisäksi keskustelun aiheena on opettajien ja opettajaopiskelijoiden toimijuus. Mutta mitä on Maaretin tutkimuksen perusteella “epäopettajuus” ja miksi sitä tarvitaan lisää kouluihin?

Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa:

Maaret Juutilainen. 2023. Opettajaopiskelijoiden ammatillisen toimijuuden rakentuminen luokanopettajakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89627

Lipponen, L. & Kumpulainen, K. 2010. Toimijuus ja sen kehittymisen tukeminen opettajankoulutuksessa. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaari 2010 (toim.). Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Kasvatusalan tutkimuksia 52. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, 333–345.

Lanas, M. & Kelchtermans, G. 2015. “This has more to do with who I am than with my skills” – Student teacher subjectification in Finnish teacher education. Teaching and Teacher Education 47, 22–29. https://doi.org/10.1016/j.tate.2014.12.002

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2022. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2022–2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164087/OpettajankoulutuksenKehittamisohjelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Husu, J. & Toom, A. 2016. Opettajat ja opettajankoulutus – suuntia tulevaan. Selvitys ajankohtaisesta opettaja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tueksi. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 33.

Gretschel, A., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L. & Tarvainen, K. 2023. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa: Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-329-6 

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Yksi 2000-luvun merkittävimmistä kasvatusajattelijoista Gert Biesta vieraili syyslukukaudella 2023 Jyväskylän yliopistolla. Minni kävi kuuntelemassa Biestan luentoja ja intoutui tämän ajatuksista siinä määrin, että niitä täytyi pyöritellä jaksollisen verran. Jaksossa käydään läpi Biestan näkemyksiä kasvatuksesta ja koulutuksesta, hänen esittämäänsä kritiikkiä oppimisen käsitettä kohtaan sekä ajatusta kasvatuksen eksistentiaalisesta luonteesta. Lopuksi käsitellään joitakin kysymyksiä ja kritiikkejä, joita Biestan ajattelusta voi herätä.

Lähteitä ja lisäluettavaa:

https://www.gertbiesta.com/

Biestan luento “World Centred Education” 25.10.2023 (tallenne): https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/tutkii-ja-keskustelee/2023/251023/recording-world-centred-education

Gert Biesta. (2015.) How does a competent teacher become a good teacher?: On judgement, wisdom and virtuosity in teaching and teacher education. Teoksessa R. Heilbron, &  L. Foreman-Peck (toim.) Philosophical perspectives on teacher education. Wiley Blackwell.

Gert Biesta. (2018.) Interrupting the politics of learning. Teoksessa K. Illeris (toim.) Contemporary theories of learning. Learning theorists … In their own words. 2. painos. Routledge.

Choose to be curious -podcastin jakso 89. In praise of distraction, with Tyson Lewis https://soundcloud.com/choosetobecurious/ep-89-in-praise-of-distraction-with-tyson-lewis?fbclid=IwAR0rPidbDI0YhO5iAAWLwy0r_NIEtdRLKVcSPsYCk7ABxC1qMuiyy5xgqfI

Täytyykö opettajan tietää, mitä opettaa? Tästä keskustellaan filosofian väitöskirjatutkija Sari Hietamäen kanssa. Sari valottaa, mitä ranskalainen filosofi Jacques Rancière tarkoittaa “tietämättömällä opettajalla” ja älyjen tasa-arvolla. Jaksossa pohditaan opettamista, opettajaksi oppimista ja opiskelua tietämättömän opettajan idean näkökulmasta. Voiko opettajaksi oppia ilman opettajankoulutusta? Entä mitä tarkoittaa intellektuaalinen emansipaatio ja mikä on sen suhde transformatiiviseen oppimiseen? Lisäksi mietitään koulun yhteiskunnallista asemaa ja etenkin sitä, miksi älyjen tasa-arvo tuntuu olevan kouluille ja koulutuksille haastava ideaali. Lopuksi keskustellaan autoetnografiasta eli tutkimusmenetelmästä, jossa tutkijan omat kokemukset ovat osa tutkittavaa aineistoa. Millaisia törmäyksiä tutkija-opettaja voi kohdata hyödyntäessään autoetnografista tutkimusmenetelmää?

Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa:

Freire, P. (2005 [1970]): Sorrettujen pedagogiikka. Suom. J. Kuortti. Toim. T. Tomperi. Johdanto ja jälkisanat: T. Tomperi & J. Suoranta. Tampere: Vastapaino.

Rancière, J. (1991 [1987]): The ignorant schoolmaster: five lessons in intellectual emancipation. Käänt. K. Ross. Stanford: Stanford University Press.

Rautiainen, M., Hiljanen, M., & Männistö, P. (2022): Lupaus paremmasta: Demokratia ja koulu Suomessa. Helsinki: Into.

Suoranta, J. & Ryynänen, S. (2014): Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into.

Jyväskylän Kriittinen Korkeakoulu: https://jklkriittinen.blogspot.com/

Jaksossa keskustellaan opettaja Anna-Elina Taskisen kanssa luokanopettajan näkökulmasta koulutyöhön. Millaisia raameja ja normeja koulu asettaa opettajan työlle ja mitä tapahtuu, jos toimii niitä vastaan? Lisäksi keskustellaan kasvatusalan somekeskusteluihin pesiytyneestä teorian ja käytännön vastakkainasettelusta. Sekä Anna-Elina että Minni paljastavat, millaista on seurata kouluun liittyviä somekeskusteluja, kun on itse alalla.

Tervetuloa Kasvata muan 4. kaudelle. Jaksossa oli tarkoitus pohtia lukemista, mutta pohdinnoista tulikin luokka-analyysiä, josta lukeminen on vain yksi esimerkki. Älyt ovat tasa-arvoisia ja kaikille kuuluvat episteemiset oikeudet, mutta miksi lukeneisuuden ja lukemattomuuden välillä tuntuu silti vallitsevan hierarkkinen ero? Ja miltä tämä ero tuntuu kokemuksellisesti? Entä voiko siitä päästä eroon?

Jaksossa mainittua:

Episteemiset oikeudet kuuluvat kaikille! – Politiikasta

Keskiluokkainen ajatusmalli jyrää työläistaustaisten lasten unelmat, sanoo tohtoriksi väitellyt talonmiehen tytär (yle.fi)

Suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi etsitään ratkaisuja kansallisessa yhteistyössä | Opetushallitus (oph.fi)