KKO puhuttuna

Kokoteksti Finlexissä

Sanomalehden oikeustoimittaja pyysi Korkeinta oikeutta käsittelemään uudelleen käräjäoikeuden antaman salassapitomääräyksen siltä osin kuin se koski seksuaalirikosasiassa lausunnon antaneiden psykoterapeutin ja lääkäreiden henkilöllisyyttä.

Korkein oikeus katsoi, että asiakirjan julkisuudesta päättämiseen uudelleen oli laissa säädetyt edellytykset. Korkein oikeus päätti, että pyydetyt tiedot olivat julkisia.

Kokoteksti Finlexissä

Syyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta hänen alaikäiseen lapseensa B:hen kohdistamastaan pahoinpitelystä. Käräjäoikeus oli hylännyt syytteen pahoinpitelystä vanhentuneena. Käräjäoikeus oli samasta syystä hylännyt asianomistaja B:n vahingonkorvausvaatimukset asiassa. Hovioikeus ei myöntänyt B:lle jatkokäsittelylupaa.

Korkein oikeus totesi, että syytteen hylkäämisestä vanhentuneena ei suoraan seurannut vahingonkorvausvaatimuksen hylkääminen. Vahingonkorvauksen vanhentumisajan arviointiin tuli soveltaa velan vanhentumisesta annetun lain säännöksiä. Vahingonkorvausta koskevan vanhentumisajan kulumiseen sovellettavat säännökset olivat kysymyksessä olevassa tapauksessa tulkinnanvaraisia ja tätä koskeva kysymys oli myös periaatteellisesti merkityksellinen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeuden olisi tullut myöntää B:lle jatkokäsittelylupa muutos-, tarkistus- ja ennakkoratkaisuperusteilla sekä painavan syyn perusteella.

Kokoteksti Finlexissä

Kysymys siitä, oliko kuulemisperiaate toteutunut asianmukaisesti eurooppapatenttiin perustuvaa turvaamistoimihakemusta markkinaoikeudessa käsiteltäessä.

Kokoteksti Finlexissä

X Oy ja rahoitusyhtiö olivat sopineet X Oy:n laskusaatavien rahoittamisesta. X Oy:n hallituksen varajäsen oli rahoitussopimuksen tekemisen yhteydessä antanut yleistakauksen kaikista X Oy:n nykyisistä ja tulevista veloista rahoitusyhtiölle tiettyyn rahamääräiseen ylärajaan saakka. Rahoitusyhtiö vaati takaajalta suoritusta rahoitussopimuksen tekemisen jälkeen rahoittamistaan laskusaatavista.

Korkein oikeus katsoi, ettei yleistakausta ollut rajoitettu ajallisesti takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Takaajan katsottiin kuitenkin pykälän 2 momentin nojalla vastaavan vaadituista saatavista, koska päävelkana, jonka myöntämisen yhteydessä takaus oli annettu, pidettiin myös takauksen antamisen jälkeen syntyneitä rahoitussopimukseen perustuvia saatavia.

Osakeyhtiön hallituksen varajäsen ei ollut lain 2 §:n 6 kohdassa tarkoitettu yksityistakaaja.

Kokoteksti Finlexissä

Ulosottovelallinen oli vaatinut eläkkeensä ulosmittauksen rajoittamista korkeiden sairauskulujensa vuoksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla velallisen esittäneen riittävän selvityksen siitä, että hänen maksukykynsä oli sairauden vuoksi olennaisesti heikentynyt, ja ulosmittausta rajoitettiin vaaditulla määrällä.

Kokoteksti Finlexissä

A:n syyksi oli luettu nuorena henkilönä tehdyt kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaus ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen huolimattomuudesta. A oli suistunut tieltä luvatta käyttöön ottamallaan autolla ja törmännyt katuvalopylvääseen. Vakuutusyhtiö vaati takautumisoikeutensa perusteella, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle sen kolmannelle liikennevakuutuksen nojalla suorittama korvaus valopylvään korjauskustannuksista.

Korkein oikeus katsoi, että A:n liikennevakuutuslain 73 §:n 2 momentissa tarkoitettua tahallisuutta tai törkeätä huolimattomuutta oli arvioitava suhteessa liikennevakuutuslaissa tarkoitettuun vakuutustapahtumaan eli ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneeseen esinevahinkoon. A:n ei katsottu aiheuttaneen vakuutustapahtumaa tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja vakuutusyhtiön vaatimus hylättiin. Vrt. KKO 2012:3

Kokoteksti Finlexissä

A oli luvannut myydä B:lle huumausainetta. Sovitussa tapaamisessa A oli antanut B:lle lasipurkissa lupaamaansa pienemmän määrän tupakan ja marihuanan sekoitusta ja B oli antanut A:lle 200 euroa. Tämän jälkeen A oli osoittanut B:tä kynäpistoolilla ja ampunut yhden laukauksen maahan. Kun A oli poistunut tapaamispaikalta, B oli seurannut häntä, jolloin A oli ampunut vielä toisenkin laukauksen.

Korkein oikeus katsoi, että A ei ollut rikoslain 31 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla anastanut rahoja B:ltä, eikä väkivallalla uhkaamista siten ollut käytetty anastetun omaisuuden pitämiseksi. Syyte törkeästä ryöstöstä hylättiin.

Kokoteksti Finlexissä

A:n ja X Oy:n välisen kuluttajaluottosopimuksen ehtojen mukaan lainan järjestelypalkkio oli sovittu maksettavaksi laina-aikana kuukausittaisissa erissä. Lainan sopimusehtojen mukaan järjestelypalkkio tuli luoton ennenaikaisen takaisinmaksun tapauksessa maksaa kokonaisuudessaan. A oli maksanut lainan ennenaikaisesti X Oy:ltä ottamallaan uudella kuluttajaluotolla, missä yhteydessä X Oy oli pidättänyt itsellään suorituksen koko järjestelypalkkiosta.

X Oy oli käräjäoikeudessa vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan sille uuden luoton erääntyneen pääoman. A oli vastustanut vaatimusta katsoen, että vaadittu määrä oli aikaisemman lainan järjestelypalkkion määrää koskevilta osin liian suuri. A:n mukaan luoton sopimusehto oli järjestelypalkkion osalta kuluttajansuojalain ja kulutusluottodirektiivin 2008/48/EY vastainen ja ennenaikaisen maksun jälkeisen laina-ajan järjestelypalkkioiden määrä tuli siten vähentää X Oy:n vaatimasta velkapääomasta. Käräjäoikeus katsoi, ettei A ollut esittänyt perusteita vaatimukselleen hänen X Oy:lle tekemiensä suoritusten palauttamisesta.

Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa tarkistus- ja ennakkoratkaisuperusteella.

Kokoteksti Finlexissä

‍A oli ajanut mopolla jalkakäytävällä, minkä johdosta poliisi oli määrännyt hänelle liikennevirhemaksun. Sittemmin syyttäjä vaati A:lle saman ajotapahtuman perusteella rangaistusta rattijuopumuksesta. Syyttäjän mukaan liikennevirhemaksu ei estänyt syytteen tutkimista, sillä tieto liikennevirhemaksusta oli poliisin pyynnöstä poistettu asianomaisesta tietojärjestelmästä.

Korkein oikeus katsoi, että syyte koski samaa menettelyä, jonka perusteella liikennevirhemaksu oli määrätty, eikä syytettä sen vuoksi voitu tutkia niin sanotun ne bis in idem -kiellon vuoksi. Kun liikennevirhemaksun määräämistä koskevaa päätöstä ei ollut laillisessa järjestyksessä poistettu, sitä koskevan tiedon poistamisella tietojärjestelmästä ei ollut vaikutusta syytteen tutkimisen edellytyksiin.

IhmisoikeusSop 7. lisäpöytäkirja 4 art

Kokoteksti Finlexissä

Hovioikeus oli palauttanut A:lle määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi käräjäoikeuden päätökseen pyytämättä muilta asianosaisilta vastausta ennen asian ratkaisemista. Korkein oikeus katsoi, että asian käsittelyssä oli tapahtunut kuulemista koskeva virhe, jonka voitiin olettaa vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

Korkein oikeus otti asian suoraan ratkaistavakseen ja katsoi, että A ei ollut ryhtynyt häneltä kohtuudella edellytettäviin toimiin varmistaakseen muutoksenhakuoikeutensa säilyttämisen, eikä menetetyn määräajan palauttamiselle sen vuoksi ollut erittäin painavia syitä.

OK 31 luku 4 § 2 mom OK 31 luku 17 § OK 31 luku 18 § 3 mom‍