Trump näytti tällä viikolla laskevan Grönlanti-kierroksia vakuuttamalla, ettei käytä sotavoimaa saaren haltuunottoon. Asiantuntijoiden mukaan Trumpin politiikkaa ohjaa kuitenkin edelleen halu laajentaa Yhdysvaltoja.

Grönlanti ja Tanska ovat tehneet selväksi, että mitään päätöksiä Grönlannista ei saa tehdä kuulematta tanskalaisia ja grönlantilaisia.

Ohjelmassa kuullaan, millaista pelkoa ja ahdistusta Trumpin uhkailut ovat aiheuttaneet grönlantilaisten ja tanskalaisten keskuudessa.

Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mikä motivoi pakkomielteenomaisesti Trumpia havittelemaan Grönlantia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola, Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron vangitseminen on tuonut osalle venezuelalaisista toivoa paremmasta tulevaisuudesta ilman diktatuuria. Samaan aikaan epävarmuutta on, miten kauan maa on Trumpin Yhdysvaltojen ohjauksessa.

Ohjelmassa tavataan venezuelalaisia Kolumbiassa sekä Suomessa, ja kuullaan heidän arvioitaan dramaattisista tapahtumista.

Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miltä Trumpin hallinnon Venezuelan operaation motiivit näyttävät.

Trump ei ole peitellyt haluaan saada Venezuelan öljyä. Hän on neuvotellut yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden kanssa mahdollisuuksista palata Venezuelaan.

Pikaisia öljytuottoja ei kuitenkaan ole odotettavissa. Ohjelmassa kuultavan energia-asiantuntijan mukaan Venezuelan öljyn erittäin raskas laatu ja rapautunut infrastruktuuri vaikeuttavat toimintaa ja voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin Venezuelan öljyntuotanto on palannut 1990-luvun huippuvuosien tasolle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia.

Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan.

Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä.

Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan.

Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia.

Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta.

Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään.

Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi.

Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta.

Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi.

Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roolin. Se alkoi ensimmäisenä vuonna 2024 tukea Ukrainaa ukrainalaisilta asevalmistajilta ostamalla kalustolla. Joulukuussa Tanskassa aloitettiin tiettävästi ensimmäisen Ukrainan ulkopuolelle sijoittuvan ukrainalaisen asevalmistajan tehtaan rakentaminen. Ohjelmassa käydään rakennusprojektin aloitusseremoniassa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen.

Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan.

Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan.

Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä.

Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Huumeiden käyttö on kuluneen vuosikymmenen ajan maailmassa alati kasvanut. YK:n tuoreen raportin mukaan käyttäjiä oli vuonna 2023 jo yli 300 miljoonaa. Useassa maassa yliannostuskuolemat ovat lisääntyneet käytönkasvun myötä.

Portugali lukeutuu harvoihin länsimaihin, joka on onnistunut viime vuosina vähentämään huumekuolemia. Ohjelmassa kuullaan Portugalista, millainen suunnanmuutos maan huumepolitiikassa jokin aika sitten tehtiin synkän kehityksen kääntämiseksi.

Addiktioihin erikoistunut brittiprofessori sanoo ohjelmassa, että keskeistä on muuttaa suhtautumista huumeidenkäyttöön ja nähdä se terveysongelmana, ei rikoksena.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole.

Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko.

Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä.

Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä.

Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi.

Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia.

Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella.

Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukraina valmistautuu kylmään talveen Venäjän hyökkäyssodan paineessa. Venäjä tekee iskuja Ukrainan sähköntuotantoon ja muuhun energiainfrastruktuuriin.

Diplomatiassa Ukraina on pinteessä, kun Yhdysvaltain hallinto tuntuu olevan valmis painostamaan Ukrainaa kohti Venäjän sanelemia rauhanehtoja.

Kotimaanpolitiikassa presidentti Volodymyr Zelenskyiä varjostaa laajamittainen korruptioskandaali, joka ulottuu presidentin lähipiiriin.

Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee, miten Zelenskyi luovii Trumpin kanssa ja miten ukrainalaiset selviävät arjestaan sodan paineiden keskellä. Ohjelman ovat toimittaeet Justas Stasevskij ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi

Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen

hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian

perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan

äärioikeistoon.

Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on

tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä.

Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin

puheita silkkana potaskana.

Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon.

Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin

kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena

äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan

vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo.

Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri

Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi.

Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko.

Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.