Maailmanpolitiikan arkipäivää

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley

on sitä mieltä.

Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon

Toronton yliopistoon Kanadaan.

- Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan.

Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen

ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta.

Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin

uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia.

Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä

Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan

filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio.

Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wilhelmus. Äänitarkkailija on

Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy.

Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään.

Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti.

Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle.

Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsekään.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään.

Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin.

Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta.

Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat.

Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Rokotekeskustelu on Yhdysvalloissa osa kuohuvaa sisäpolitiikkaa. Venäjällä hyökkäyksellä Ukrainaan on vaikutuksia lääketuotantoon.

WHO:n rokoteohjelman johtaja Kate O'Brien sanoo Ylen haastattelussa, että yhteisöjen terveydenhuoltoa on rakennettu pitkään. Nopeasti leviävät valeuutiskampanjat saattavat tuhota vuosikymmenten työn jopa viikoissa. Luottamuksen rakentaminen uudelleen voi kestää pitkään.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Juri von Bonsdorff ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Musiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranissa vuodenvaihteessa velloneet mielenosoitukset ovat toistaiseksi laantuneet.

Iranilainen Nobel-palkittu ihmisoikeusjuristi Shirin Ebadi sanoo Ylen haastattelussa, että

iranilaiset eivät enää taivu, vaan kaatavat islamilaisen vallan. Shirin Ebadi arvioi, että Iran on kuin tulivuori, joka purkautuu pian uudelleen. Hän myös uskoo Iranin muuttuvan ennen pitkää demokratiaksi, jossa uskonto on ihmisen

yksityisasia.

Shirin Ebadi elää maanpaossa Britanniassa. Hän on ollut keskeinen iranilainen

ihmisoikeusaktivisti sekä ennen maanpakoa että sen jälkeen. Hän sai toiminnastaan

ihmisoikeuksien puolesta Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2003.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii kuohuvaa Irania.

Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Sydäntalven keskellä ukrainalaiset sinnittelevät sähkökatkojen keskellä, kylmentyneissä asunnoissa.

Ohjelmassa haastateltava YK:n kehitysohjelman UNDP:n Ukrainan maajohtaja sanoo, että Ukrainassa on sähkötuotannossa nyt merkittävä vaje, joka koskettaa jo puolta maan väestöstä.

Ukrainan Suomen-suurlähettilään Mykhailo Vydoinukin mukaan Venäjä on alkanut tehdä Ukrainaan humanitaarista katastrofia, ja toivoo palelevien ihmisten tahdon murtuvan. Suurlähettilään mukaan kotirintama kuitenkin kestää.

Ohjelmassa kuullaan, miten kiovalaisen perheen arki nyt sujuu.

Lopuksi Ukrainan sotaa seuraava sotilasasiantuntija arvioi Putinin tavoitteita ja sitä, mitä energiasektoriin ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut paljastavat Venäjän todellisesta sotilaallisesta tilanteesta rintamalla.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat?

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen.

Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Trump näytti tällä viikolla laskevan Grönlanti-kierroksia vakuuttamalla, ettei käytä sotavoimaa saaren haltuunottoon. Asiantuntijoiden mukaan Trumpin politiikkaa ohjaa kuitenkin edelleen halu laajentaa Yhdysvaltoja.

Grönlanti ja Tanska ovat tehneet selväksi, että mitään päätöksiä Grönlannista ei saa tehdä kuulematta tanskalaisia ja grönlantilaisia.

Ohjelmassa kuullaan, millaista pelkoa ja ahdistusta Trumpin uhkailut ovat aiheuttaneet grönlantilaisten ja tanskalaisten keskuudessa.

Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mikä motivoi pakkomielteenomaisesti Trumpia havittelemaan Grönlantia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola, Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron vangitseminen on tuonut osalle venezuelalaisista toivoa paremmasta tulevaisuudesta ilman diktatuuria. Samaan aikaan epävarmuutta on, miten kauan maa on Trumpin Yhdysvaltojen ohjauksessa.

Ohjelmassa tavataan venezuelalaisia Kolumbiassa sekä Suomessa, ja kuullaan heidän arvioitaan dramaattisista tapahtumista.

Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miltä Trumpin hallinnon Venezuelan operaation motiivit näyttävät.

Trump ei ole peitellyt haluaan saada Venezuelan öljyä. Hän on neuvotellut yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden kanssa mahdollisuuksista palata Venezuelaan.

Pikaisia öljytuottoja ei kuitenkaan ole odotettavissa. Ohjelmassa kuultavan energia-asiantuntijan mukaan Venezuelan öljyn erittäin raskas laatu ja rapautunut infrastruktuuri vaikeuttavat toimintaa ja voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin Venezuelan öljyntuotanto on palannut 1990-luvun huippuvuosien tasolle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.