Maailmanpolitiikan arkipäivää

Useassa EU-maassa medianvapaus on heikentynyt viime vuosien aikana. Näin siitä huolimatta, että EU:ssa astui kaksi vuotta sitten voimaan medianvapaussäädös.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan EU-maista vain Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat toteuttaneet säädöksen täysimääräisesti. Järjestön EU-edustaja sanoo ohjelmassa, että EU-komission tulisi ryhtyä toimiin, jotta EU-maat saataisiin noudattamaan medianvapaussäädöstä.

Huonoin medianvapaustilanne on Kreikassa. Se sijoittuu kansainvälisessä medianvapaustilastossa EU-maista heikoimmalle sijalle. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta ja selviää, miksi medianvapaus Kreikassa mataa.

Unkarissa mediakenttä on myllerryksessä huhtikuisten vaalien jälkeen. Victor Orbánin vaalitappion myötä myös mediaan luotu Orbánin propagandakoneisto on murenemassa. Unkarilaisprofessori avaa ohjelmassa, mitä Unkarissa nyt tehdään, jotta maahan saataisiin aidosti vapaa, poliittisesta johdosta riippumaton media. Unkarin televisio- ja radiouutiset on keskeytetty elokuun puoliväliin asti toimitusten uudistamisen ajaksi.

Ohjelman lopuksi suomalaisasiantuntija arvioi Suomen medianvapauden tilaa ja potentiaalisia uhkia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Etelä-Afrikassa on leimahtanut vuosikausiin laajimpia maahanmuuttajavastaisia mielenosoituksia.

Kuluneen vuoden aikana jo yli 150 000 ulkomaalaista on poistunut Etelä-Afrikasta paikoin väkivaltaisiksi äityneiden mielenosoitusten vauhdittamana.

Maahanmuuttajia vastaan on hyökätty sekä heidän omaisuuttaan ryövätty ja tuhottu. Ainakin neljän ulkomaalaisen tiedetään kuolleen väkivaltaisuuksissa.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan mustat ovat hyökänneet mustia vastaan, ja maahanmuuttajista on tehty Etelä-Afrikan talouskurimuksen syntipukki. Etelä-Afrikkaa koettelee yli 30 prosentin työttömyys.

Rasistisiksi luonnehditut levottomuudet rasittavat jo Etelä-Afrikan suhteita naapurimaihin. Sekä Ghana että Nigeria ovat ilmoittaneet vaativansa kansalaisilleen korvauksia menetyksistä Etelä-Afrikassa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ilmastonmuutoksen myötä erinäiset tartuntataudit leviävät alati uusille alueille. Esimerkiksi vaarallisia viruksia levittäviä tiikerihyttysiä tavataan jo Ranskan korkeudella. Myös muita vektoreita, kuten punkkeja, levittäytyy ilmaston lämmetessä pohjoisemmaksi.

Ilmastonmuutoksen voimistamat säiden ääri-ilmiöt, esimerkiksi tulvat ja syklonit, luovat tautien leviämiselle otollisia olosuhteita, juomavesien saastumista ja kasvualustoja hyttysille. Ohjelmassa kuullaan, kuinka malaria- ja koleratilanne ovat pahentuneet ilmaston muuttuessa Mosambikissa.

Asiantuntijoiden mukaan tautiriskeihin varautuminen ja niiden tunnistaminen edellyttää monitieteistä yhteistyötä. Ohjelmassa kuullaan kahta laaja-alaisen kentän eturivin tutkijaa Atlantin molemmin puolin.

Lisäksi selviää, millaisia konkreettisia projekteja tautiriskien vähentämiseksi on meneillään Ghanassa ja Vietnamissa.

Lopussa suomalaisasiantuntija avaa, millaisia tautiriskejä Suomeen kohdistuu ja millaisella aikajänteellä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota heijastuu myös Itämerelle, josta on tullut yksi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun näyttämöistä.

Jännitteitä nostavat Venäjän varjolaivasto ja hybridioperaatioiden uhat. Epämääräiset tankkerit herättävät huolta ympäristökatastrofin vaarasta, mutta Itämeren antavaltioiden on yhä vaikea puuttua tankkeriliikenteeseen kansainvälisillä vesillä.

Yksi mysteereistä on ollut meren pohjassa kulkevien Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syksyllä 2022. Heinäkuun alussa Saksan syyttäjät nostivat tapauksesta sotarikossyytteen Italiassa pidätettyä ukrainalaismiestä vastaan. Tapaus aiheuttaa jännitteitä Ukrainan ja Saksan suhteisiin, sillä Saksan viranomaiset katsovat sen kohdistuneen Saksalle kriittisen tärkeään infrastruktuuriin. Venäjän johto sen sijaan yhä haaveilee kaasuputkien palauttamisesta käyttöön. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Erja Tuomaala ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt sotilasliitto Naton huippukokouksista dramaattisia näytöksiä.

Tämän viikon Ankaran-huippukokoukseen Trump toi mielipahansa Grönlannin kontrollista ja liittolaisten haluttomuudesta osallistua sotaan Irania vastaan. Trump myös uhkasi katkaista kauppasuhteet Espanjaan, joka ei ole innokas nostamaan puolustusmenojaan.

Eurooppalaiset liittolaiset saivat jännittää Trumpin mielialaa mutta saattoivat lopulta huokaista helpotuksesta, kun kokous päättyi sopuisissa tunnelmissa.

Trumpin äkkipikainen politiikka pakottaa eurooppalaisia Nato-maita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä Trump Natolta haluaa. Ohjelman ovat toimittaneet Maria Stenroos, Rain Kooli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Väkivaltaiset kriisit rapauttavat ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Toisaalta yhteiset kokemukset ja muistot auttavat selviytymään vaikeina aikoina.

Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kulttuuria voidaan suojella sodan tuhoilta.

Ukrainassa apuna on digitalisaatio. Lähi-Idässä tuhottujen kohteiden jälleenrakennukseen ja entisöintiin yritetään päästä mahdollisimman pian kriisin laannuttua.

Epävakaat ajat lisäävät riskejä kulttuurikohteisiin myös vakaissa maissa. Mielipide halutaan esiin mahdollisimman näyttävästi esimerkiksi värjäämällä monumentteja tai tuhrimalla taideteoksia. Kuulemme, miten turvajärjestelyjä hoidetaan Oslon kuulussa Munck-museossa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Maxim Fedorov ja Erja Tuomaala. .

Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iskut siviilikohteita vastaan ovat lisääntyneet konfliktialueilla. Elintärkeä vesi voi olla sekä sodan syy että seuraus. Tällä viikolla Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan veden merkitystä geopolitiikassa. Esimerkiksi Persianlahden maat ovat havahtuneet vesivarojen haavoittuvuuteen Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin sodan myötä.

YK-yliopiston professori Kaveh Madani kertoo sodan olleen herätys koko alueelle. Suolanpoistolaitoksista ja matkailusta riippuvaisella alueella vedenpuhdistamot voivat välttämätön osa väestön hyvinvointia.

Afrikassa elinolot ovat vaikeat monin paikoin kuivuuden vuoksi. Vesi on aseellisille ryhmille myös kiristyksen ja kontrollin väline. Niinpä Suomen edistämällä vesidiplomatialla on sijansa epävakaina aikoina.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimitti Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU:ssa tuli tällä viikolla voimaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa kiristävä sopimus. Tavoitteena on ehkäistä laitonta maahantuloa sekä toisaalta jakaa jäsenmaissa tasaisemmin vastuuta turvapaikanhakijoista.

Tutkijapiireissä seurataan nyt tarkasti, onnistuuko maahanmuuttopaketti lisäämään EU-maiden välistä solidaarisuutta maahanmuuttokysymyksissä. Etelä-Euroopan maat ovat jo pitkään vaatineet tasapuolisempaa vastuunjakoa turvapaikanhakijoista.

Pakti-nimellä tunnettu maahanmuuttosopimus mahdollistaa nopeammat raja- ja turvapaikkamenettelyt. Asiantuntijoiden mukaan niissä piilee vaara, ettei turvapaikanhakijoiden yksilölliset oikeudet välttämättä toteudu.

Ohjelmassa kuullaan, mitä Brysselissä vuosia asunut paperiton marokkolaissiirtolainen ajattelee uudistuksista.

Lisäksi selviää, miksi Espanja on laillistamassa puoli miljoonaa paperitonta ja kulkee samalla vastavirtaan EU-maiden valtavirran kanssa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Hannele Muilu, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Libanon on joutunut vaikean humanitaarisen kriisin keskelle, Israelin käydessä sotaa Hizbollahia vastaan. Maan väestöstä jopa viidennes on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi. Osa majoittuu teltoissa pääkaupungissa Beirutissa.

Libanonissa nähdään jo merkkejä Hizbollahin tuen horjumisesta sodan tuhojen keskellä. Ohjelmassa haastateltava libanonilaisprofessori arvioi, että Libanonin hallitus ei kuitenkaan kykene riisumaan Hizbollahia aseista, koska sisällissodan riski on olemassa.

Ohjelmassa jututetaan myös tunnettua kristittyä libanonilaistoimittajaa, jota Hizbollah on yrittänyt surmata. Hän uskoo, että menossa on Hizbollahin viimeinen taisto.

Israel on tällä viikolla edennyt joukkoineen syvemmälle Libanoniin sitten vuoden 2000 ja vallannut strategisesti tärkeän Beaufortin linnan. Israelilainen ulkopolitiikan kommentaattori arvioi, että pääministeri Benjamin Netanjahua motivoi moni asia operaatioon, esimerkiksi halu sabotoida Iranin ja Yhdysvaltain rauhanneuvottelut.

Yhdysvaltalaisasiantuntijan mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Netanjahun välille on syntynyt railo suhtautumisessa rauhaan.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Afrikassa terveysviranomaiset kamppailevat estääkseen ebolaepidemian laajenemisen. Epäiltyjä tartuntoja on raportoitu jo noin tuhat, pääasiassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maailman terveysjärjestö, WHO on varoittanut viruksen leviävän nyt nopeasti.

Afrikan tartuntatautiviraston tavoite on, ettei virus leviäisi kolmea maata, Kongon demokraattista tasavaltaa, Ugandaa ja Etelä-Sudania pidemmälle. Afrikkalaisvirologi arvioi ohjelmassa leviämisriskejä.

Keski-Afrikassa sijaitsevassa Kongon demokraattisessa tasavallassa on menossa jo seitsemästoista ebolaepidemia kuluneen 50 vuoden aikana. Tästä huolimatta alueella on tietovajetta viruksen tarttumisesta. Esimerkiksi perinteiset hautauskäytännöt edesauttavat ebolan leviämistä.

Ohjelmassa otetaan yhteyksiä Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja kuullaan kahdelta avustustyöntekijältä, miten he vaikeassa tilanteessa toimivat.

Nyt leviävään ebolavirustyyppiin, Bundibugyoon, ei ole olemassa lääkehoitoa eikä rokotetta. Kansainvälisen rokoteallianssin, Gavin johtaja arvioi ohjelmassa, milloin tähän virustyyppiin voisi olla saatavilla rokote.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.