Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ihmisuhrien lisäksi valtavia ympäristövahinkoja Ukrainassa.

Ukrainalaiset ympäristöaktivistit syyttävät Venäjää tahallisesta luonnon tuhoamisesta. Sota on kasvattanut vaatimuksia, että luonnontuhonta lisättäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomiovallan alle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia tuhoja sota on aiheuttanut Ukrainassa. Sota kärjistää jo neuvostoajalta periytyviä ympäristöngelmia, kun taisteluja käydään idässä perinteisellä raskaan teollisuuden alueella. Maaperään leviävät raskasmetallit ja räjähteet taas uhkaavat maataloutta mustan mullan alueestaan tunnetussa Ukrainassa.

Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hormuzinsalmen sulku on tulpannut myös merkittävän osan lannoitteiden pääsystä maailmanmarkkinoille. Maailman ruokaohjelma, WFP varoittaa, että sulun seurauksena nälkää näkevien määrä voi maailmassa kasvaa jopa 45 miljoonalla.

WFP:n apulaispääjohtaja kertoo ohjelmassa, mitkä alueet ovat nyt haavoittuvaisimmassa asemassa.

Ohjelmassa kuullaan agroekologian ja kestävän ruoantuotannon asiantuntijoilta, miten riippuvaisuutta Persianlahden lannoitetuotannosta voitaisiin vähentää ja ruokaturvaa samalla parantaa.

Lisäksi käydään Kanta-Hämeessa Mustialan opetus- ja tutkimustilalla kuulemassa, miten lannoitteiden saatavuusshokki näkyy suomalaisviljelijälle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pakistan on ottanut rauhanvälittäjän roolin Iranin sodassa. Sillä on hyvät suhteet sekä Iraniin että Yhdysvaltoihin ja onnistuikin samaan aikaan tulitauon.

Hormuzinsalmen sulku on iskenyt voimakkaasti Pakistanin talouteen, ja säästötoimena maassa on siirrytty nelipäiväiseen työviikkoon. Ohjelmassa kuullaan raportti Pakistanista, mitä sikäläiset ajattelevat tilanteesta ja kotimaansa välittäjäroolista.

Valtion vaikean taloustilanteen ohella Pakistania motivoi rauhanvälittämiseen pyrkimys kohottaa omaa imagoaan maailmannäyttämöllä. Rauhanponnisteluja läheltä seuraavan pakistanilaisen toimittajan mukaan Pakistan olisi jo onnistunut muuttamaan julkikuvaansa terrorismintukijasta vakauden tuottajaksi.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan imagomuutosta rauhantekijäksi kuitenkin hankaloittaa Pakistanin konfliktit rajanaapurien Afganistanin ja Intian kanssa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Politiikan tutkijat ovat mananneet jo tovin demokratialle loppua ja suoranaista kuolemaa. Itsevaltaisten johtajien aika vauhdittaa kansanvallan murenemista.

Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman arvelee paradoksaalisesti, että meidän aikamme demokratia on vaikeuksissa, koska maailma on lopulta tullut demokraattisemmaksi.

Edustuksellinen ja puolueisiin perustuva perinteinen demokratia on vaikeuksissa, mutta ihmiset etsiytyvät toistensa tykö verkossa ja löytävät siellä demokraattisia tapoja ratkoa ja vatvoa asioita.

"Maailma, jossa elämme, on liian nopea ja mutkikas demokratialle", David Runciman sanoo.

Autoritaarisuuskin lisääntyy. Erityisen suuri uhka demokratialle ovat verkkoa ja sen keskusteluja hallinnoivat teknologiajätit, joita johdetaan kuin diktatuureja.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan viides ja viimeinen osa pohtii sitä, millaisessa tilassa länsimainen demokratia on.

Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Katolilaiset eri puolilla maailmaa ovat kummastelleet presidentti

Donald Trumpin hyökkäystä paavi Leoa vastaan. Paavi on arvostellut Iranin

sotaa, minkä jälkeen Trump on syyttänyt paavia heikkoudesta ja Iranin ydinaseen

sallimisesta.

Kristittyjä ovat hämmentäneet myös Trumpin some-julkaisut. Yhdessä

niistä hän esiintyi tekoälyn luomassa kuvassa Jeesus-hahmona. Hän on myös

uhannut koko Iranin sivilisaation tuholla.

Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta ja tavallisilta

katolilaisilta molemmin puolin Atlantin, onko Trump polttanut toimillaan sillat

kristittyihin kannattajiinsa. Lisäksi kirkkohistorian tuntija arvioi, kuinka

poikkeuksellisesta selkkauksesta paavin ja Yhdysvaltain presidentin välillä on

kyse.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna

Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU hakee nyt kauppaan uusia suuntia Trumpin epävakauttamana aikana. Tammikuussa unioni sopi neljän Etelä-Amerikan maan kanssa Mercosur-kauppasopimuksen.

Se astuu voimaan väliaikaisesti toukokuun alussa. Tällöin syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue.

EU valmistelee vapaakauppadiiliä myös Intian, Indonesian ja Australian kanssa. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan kauppasopimuksilla EU osoittaa, että sillä on Yhdysvaltain ulkopuolisia kauppasuuntia ja halua purkaa kaupan rajoituksia.

Mercosur-sopimus on herättänyt vastustusta etenkin EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa. Ohjelmassa käydään kysymässä ranskalaisilta, mikä sopimuksessa hiertää.

Ohjelmassa haastateltava EU:n entinen kauppaneuvottelija arvioi, että neuvotteluissa onnistuttiin luomaan sopimukseen EU:n maataloutta suojaavia kohtia. Myös suomalainen maatalousekonomisti katsoo sopimuksen Suomen maataloudelle nettovaikutuksiltaan myönteiseksi.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ohjelmasta on poistettu virheellinen ilmaisu Länsi-Ranskassa 20.4.2026 klo 13.15.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa

kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu.

- Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat.

Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger.

Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle.

Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla.

Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen

presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden

ja demokratian suhdetta.

Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki:

Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolille maailmaa nousee nyt datakeskuksia tekoälybuumin vauhdittamana. Datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, mikä puolestaan on nostattanut Atlantin molemmin puolin huolta sähkön hinnasta ja lisääntyvistä päästöistä.

Euroopassa kinkkisin tilanne on Irlannissa, jossa datakeskukset vievät jo viidenneksen maan sähköstä. Irlanti keskeytti joksikin aikaa uusien datakeskusten rakentamisen.

Ohjelmassa kuullaan raportti Yhdysvalloista, jossa ympäristöjärjestöt pelkäävät datakeskusten lisäävän fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja sen myötä päästöjä.

Energia- ja datakeskusasiantuntijat arvioivat ohjelmassa, kuinka datakeskuksista saataisiin ilmastolle ja tavallisille kansalaisille parempia. Yksi keino olisi ryhtyä vaatimaan datakeskuksilta tarvitsemansa energian tuottamista ja investoimista sähköverkkoihin. Myös ydinenergiaa kannattaisi datakeskusasiantuntijan mukaan pohtia keinoksi täyttää energiasyöppöjen datakeskusten sähköntarvetta.

Ohjelmassa haastateltavan YK:n kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n varapuheenjohtajan mukaan niin poliittisilla päättäjillä, tavallisilla kuluttajilla kuin datakeskuksilla itsellään on paljon tehtävissä, ja energiankulutusongelma on ratkaistavissa.

Pohjoismaat saavat ohjelmassa kiitosta datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä. Ohjelmassa kuullaan Haminan hyvistä kokemuksista.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Susan Grönholm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä.

Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia.

Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä.

Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän.

Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen.

Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta.

Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea.

Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja.

Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen konfliktin vuoksi. Kreikkalaisista osa haluaa Yhdysvaltain tukikohdat pois maasta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.