Maailmanpolitiikan arkipäivää

Hybridivaikuttamisen tavoitteena on lietsoa epävarmuutta ja kylvää hämmennystä.

Vaikuttamisen roolia pohditaan nyt Ranskassa, jossa mielenosoitukset kärjistyivät mellakoinniksi. Apulaisprofessori Maxime Audinet, Inalco-korkeakoulusta ja Politico-lehden toimittaja Marion Solletty tekevät selkoa siitä, miksi Ranska on tärkeä kohde hybridivaikuttamisen hetteikössä.

Ohjelmassa kuullaan myös maailmankuulun Venäjä-tutkijan Mark Galeottin arvioita Venäjän vaikuttamisyritysten tehosta ja laajuudesta. Tutkija Julien Julian Lanchès puolestaan seuraa ja raportoi hybridiperaatioihin liittyviä tapauksia. Viestinnäntutkija Reynout Van Zandycke kertoo, miten tunnistaa epäilyttävä trollaus.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Teemu Juhola, Miina Väisänen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranin tukemien huthien ja maanpaossa olevan Jemenin hallituksen yhteenotot ovat kiihtyneet alkusyksystä.

Myös huthien ilmaiskut Saudi-Arabiaan ovat voimistuneet. Saudi-Arabia on vastannut iskuin Jemenin puolelle. Huthit ovat osoittaneet kykenevänsä häiritsemään myös Punaisenmeren laivaliikennettä.

Lähi-Idän tutkija, dosentti Susanne Dahlgren ja professori Adel Dashela avaavat suhteellisen tuntemattoman Jemenissä toimivan järjestön taustoja ja yhteenottojen vaikutuksia Lähi-Itään. Saudi-Arabia tukee Riadiin paennutta Jemenin kansainvälisesti tunnustettua hallitusta. Seon pyytänyt huthien nujertamiseen apua alueellisilta liittolaisiltaan ja Yhdysvalloilta, mutta toistaiseksi ulkopuolisilla valtioilla ei ole ollut suurta halukkuutta sekaantua laajemmin jälleen yhteen Lähi-Idässä laajenevaan konfliktiin. Samaan aikaan siviilien tilanne sekä Jemenin sisällä että pakolaisina naapurimaissa on poikkeuksellisen hankala.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Israelilaiset äänestävät kuun lopussa vaaleissa, joita on luonnehdittu Israelin tulevaisuudelle ja demokratialle merkittävimmiksi koskaan.

Pääministeri Benjamin Netanjahu hakee jatkokautta, mutta mielipidekyselyiden mukaan kisasta on tulossa hyvin tiukka opposition kanssa.

Netanjahun jatkotoiveita hiekoittaa Hamasin terrori-isku, jonka estämisen epäonnistumisesta pääministeriä on arvosteltu. Kolmen vuoden takaisessa verilöylyssä kuoli noin 1200 ihmistä.

Ohjelmassa kuullaan raportti Israelista terrori-iskun uhrien muistoseremoniasta ja kysytään israelilaisten ajatuksia vaalien alla.

Ohjelmassa haastateltavien israelilaisten asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että sen enempää Netanjahun hallituskoalitio kuin oppositiokaan ei saa enemmistöä Israelin parlamenttiin, Knessetiin.

Israelissa voikin jälleen olla edessä kuukausia kestävät hallituksen muodostamisyritykset ja mahdollisesti jopa uudet vaalit.

Israelin demokratia on kansainvälisten selvitysten mukaan viime vuosina rapautunut. Ohjelmassa haastateltavat asiantuntijat nostavat esiin vallan keskittymisen, puolueiden heikkouden ja palestiinalaisten kohtelun Israelin demokratian ongelmiksi.

Palestiinalaisten asema ja palestiinalaisalueiden miehitys eivät ole nousseet vaaliteemoiksi. Tunnettu israelilaiskommentaattori arvioikin, että vaalituloksesta riippumatta palestiinalaisille ei ole luvassa helpotusta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Britannian pääministeri Andy Burnham linjasi tällä viikolla suuntaa, johon haluaa maata viedä. Se on selvästi aiempaa enemmän vasemmalle.

Burnham haluaa erityistä julkisrahoitteista vanhushoivaa sekä vesi- ja sähköyhtiöillle julkista kontrollia.

Asiantuntijoiden mukaan Burnham on viemässä Britanniaa lähemmäs pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia.

Ohjelmassa kysytään talousasiantuntijoilta, miten realistisilta Burnhamin uudistukset vaikuttavat, niiden rahoittamisesta kun ei ole täyttä selvyyttä. Pääministeri on avannut mahdollisuuden rahoittaa niitä eläkkeistä.

Ohjelmassa jalkaudutaan Britannian työväenpuolueen puoluekokoukseen Liverpooliin ja kysytään, miten puolueväki ja tavalliset britit Burnhamin politiikkaan suhtautuvat. Moni on toiveikas, että Burnhamin johdolla puolue onnistuisi päihittämään laitaoikeistolaisen Reform UK -puolueen.

Ulkopolitiikassa Burnhamin hallitus jatkaa Ukrainan tukemista. Sen sijaan Israelin politiikka näyttää tiukentuneen. Puoluekokouksen isoin ulkopoliittinen uutinen oli kuitenkin Burnhamin EU-avaus. Hän pitää mahdollisena jopa uutta kansanäänestystä EU:hun palaamiseksi.

Britannian Suomen-suurlähettiläs arvioi ohjelmassa näkymiä marraskuussa pidettävälle EU-Britannia-huippukokoukselle.

Tekoälyn kiihkeä kehitystahti herättää jo varoituksia ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Suljetuista testausympäristöistä internetiin päässeet tekoälyagentit ovat herättäneet kysymyksiä, lähteekö tekoäly kehittäjiensä käsistä. Hurjimmissa varoituksissa tekoäly uhkaa ihmiskuntaa jopa sukupuutolla.

Yhdysvalloissa suurten tekoäly-yhtiöiden johtajat ovat esittäneet, että vauhtia pitää rauhoittaa, mutta presidentti Donald Trump on torjunut vaatimukset.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä tekoäly tarkoittaa ajattelulle ja oppimiselle. Ohjelma myös tarkastelee, mihin suuntaan suurten yhdysvaltalaisten teknologiajättien valta ja suurvaltakilpailu ohjaavat tekoälyn kehitystä.

Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK valitsee parhaillaan uutta pääsihteeriä. Tehtävää on luonnehdittu maailman vaikeimmaksi työksi.

Painetta olisi löytää maailmanjärjestölle sen historian ensimmäinen naispääsihteeri. Kahdeksasta ehdokkaasta viisi on naisia.

Pääsihteerin valintaprosessia on haluttu tehdä avoimemmaksi ja lisätä myös YK:n yleiskokouksen roolia. Ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miten tässä on onnistuttu.

Lisäksi kuullaan, millaisessa tilassa maailmanjärjestö uuden pääsihteerin saa ja mitä valittavalta henkilöltä nyt vaadittaisiin.

Lopuksi suomalaisdiplomaatti avaa, millaista YK:ta ja pääsihteeriä Suomi toivoisi järjestölle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ruotsalaiset äänestävät valtiopäivävaaleissa, joissa valta voi vaihtua.

Mielipidekyselyt ennakoivat vaalivoittoa Magdalena Anderssonin sosiaalidemokraateille. Ruotsidemokraatit voivat nousta jopa Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ohi pääministeri Ulf Kristerssonin maltillisen kokoomuksen.

Ohjelmassa kuullaan ruotsalaisten tuntoja vaalien alla. Terveydenhuolto, koulutus ja talous ovat äänestäjille tärkeimpiä teemoja.

Ruotsin politiikan asiantuntijat arvioivat lähetyksessä, millaiseksi Ruotsin ulkopolitiikka muotoutuu vaalien jälkeen. Suuria muutoksia ei odoteta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjällä vallanpitäjät valmistautuvat syksyn suureen vaalinäytökseen, mutta kansalaisten mielialat synkkenevät. Kreml pyrkii osoittamaan tiukasti orkestroiduissa parlamenttivaaleissa, että venäläiset seisovat presidentti Vladimir Putinin sotapolitiikan takana. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee Venäjän politiikan tilaa parlamentin alahuoneen, duuman vaalien valossa.

Kremlin pyörittämää vaaliteatteria varjostaa se, että pitkittynyt sotahanke Ukrainassa tunkeutuu yhä enemmän tavallisten venäläisten arkeen.

Ukrainan kiihtyneet drooni-iskut, bensiinikriisi, internetkatkokset ja yleensä heikkenevät talousnäkymät nostattavat tyytymättömyyttä, mutta vallanpitäjät pyrkivät kaikin tavoin estämään protestimielialojen näkymistä vaaleissa. Rauhan puolesta kampanjoineen pienen Jabloko-puolueen osallistuminen vaaleihin estettiin viime hetkellä, kun sen kannatus alkoi kasvaa.

Vaaleja ei nyky-Venäjällä voi pitää vapaina eikä oikeudenmukaisina, mutta maanpaossa toimivat oppositioaktivistit toivovat vaalien paljastavan halkeamia putinismin julkisivussa. Helsingissä vieraileva oppositiopoliitikko Ilja Jašin kehottaa sotaa vastustavia venäläisiä protestiäänestykseen.

Ohjelman ovat toimittaneet Mika Hentunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eurooppa lämpenee nyt maanosista kaikkein nopeimmin. Kuluva kesä on ollut paikoin ennätyksellisen kuuma: lämpötilat ovat huidelleet jopa yli 40 asteessa, ja hellejaksot venyneet viikoiksi.

Arvostelijoiden mukaan Eurooppa on heikosti varautunut hirmuhelteisiin, koska ilmastointilaitteita on vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Ilmastointilaitteiden vähyydestä ja vesiongelmista on tullut laitaoikeistolle poliittinen lyömäase sekä Ranskassa että Britanniassa. Ohjelmassa kuullaan raportit molemmista maista.

Asiantuntijaselvityksen mukaan Eurooppaa parjataan ilmastointivihamieliseksi osin harhaanjohtavin, populistisin väittein.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Euroopassa on hyvät edellytykset vastata kuumentuviin kesiin ja ilmastointilaitteiden vaatima energia mahdollista tuottaa edullisesti ja puhtaasti.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hormuzinsalmen liikenne on ollut lähes täysin tyrehdyksissä jo kuukausia Iranin sodan vuoksi. Salmesta kulki ennen sotaa jopa 150 alusta päivässä, nyt vain muutamia.

Iran haluaa ryhtyä perimään salmesta kauttakulkumaksuja ja neuvottelee asiasta Omanin kanssa.

Meriliikenteen asiantuntijoiden mukaan, jos maksut tulevat, Hormuzinsalmesta uhkaa tulla vaarallinen toimintamalli myös muualla maailman merialueilla. Se vaarantaisi koko kansainvälisoikeudellisesti taatun vapaan merenkulun.

Ohjelmassa kuullaan myös Omanin ulkopolitiikan asiantuntijoilta, miten maa on onnistunut jännitteisellä Lähi-idän ja Persianlahden alueella säilyttämään neutraalin aseman ja toimimaan riippumattomana välittäjänä useissa konflikteissa.

Omanin Iranin kanssa käymät neuvottelut Hormuzinsalmen kauttakulkumaksuista ovat kuitenkin aiheuttaneet närää Yhdysvalloissa. Sillä on ollut perinteisesti hyvät suhteet Omaniin.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.