Maailmanpolitiikan arkipäivää

Hamasin terrori-iskussaan sieppaamien panttivankien piina on kestänyt jo vuoden. Samaan aikaan omaisten usko Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun haluun saada panttivangit vapaaksi horjuu.

Ohjelmassa kuullaan israelilaisomaisen ajatuksia painajaisen keskellä. Lisäksi Iranin panttivankina ollut yhdysvaltalainen kertoo, miten hän selvisi 444 vuorokauden vankeudesta.

Panttivankien vapauttaminen kysyy erikoisosaamista myös neuvottelijoilta. Ohjelmassa haastatellaan kahta New Yorkin poliisin NYPD:n entistä panttivankineuvottelijaa ja pohditaan, millaisin keinoin Hamasin pitämät panttivangit voisi saada vapautettua.

Ohjelman lopuksi psykologi avaa, miten panttivankeuden aiheuttama trauma vapautumisen jälkeen voi oireilla.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville.

Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa.

Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media.

Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä.

Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta.

Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä.

Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä.

Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi.

Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja.

Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä.

Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa.

Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet.

Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aikaan, tulisiko sen parantaa omia kyvykkyyksiään saada paitsi rahtia, myös ihmisiä avaruuteen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eurooppa yrittää suitsia digijättejä, jotta rikollinen ja vahingollinen sisältö saataisiin siivottua somealustoilta. Arvostelijoiden mukaan sääntely rajoittaa sananvapautta.

Ohjelmassa kuullaan EU-komission edustajalta, millaisia keinoja unioni käyttää tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa sääntelypaketissaan, digipalveluasetuksessa. Säädösten noudattamatta jättämisestä yhtiölle voidaan langettaa muun muassa mittavat sakot.

Viestintäpolitiikan asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista sanoa, kuinka hyvin sääntely on tehonnut. Komissio on antanut usealle somejätille jo selvityspyynnön muun muassa siitä, miten ne suojelevat alustoillaan lapsia.

Verkkovihaa vastaan kamppailevan brittijärjestö on joutunut pikaviestipalvelu X:n omistajan Elon Muskin oikeustoimien kohteeksi, kun se avosteli Muskin toimintaa. Ohjelmassa kuullaan järjestön edustajalta, millaista valtaa Musk käyttää.

Lisäksi kysytään sosiaalisen median yhtiöitä seuraavalta analyytikolta, miten sijoittajat ja toisaalta mainostajat ovat reagoineet somejättien tiukentuvaan säätelyyn.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan elokuun alussa alkanut hyökkäys rajan yli Venäjälle Kurskiin yllätti kaikki - myös Venäjän. Sotaa tarkkaan seuraavien asiantuntijoiden mukaan Ukraina sekoitti Venäjän strategiset suunnitelmat tälle vuodelle tehdessään odottamattoman liikkeen.

Ohjelmassa kysytään kansainvälisiltä sotilasasiantuntijoilta, mitä Ukraina Kurskin operaatiollaan tavoittelee. Yksi tavoite on luoda Kurskiin sillanpääasema tai puskurivyöhyke estämään Venäjän iskuja. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina haluaa myös muuttaa lännessä niiden ajattelua, jotka pitävät Venäjän voittoa vääjäämättömänä ja tyrkkivät Ukrainaa neuvottelupöytään.

Lisäksi kuullaan, mitä tavalliset ukrainalaiset ja venäläiset sodan uudesta käänteestä ajattelevat.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Heikki Heiskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista.

Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen.

Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on.

Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Southportin puukkoiskusta kehkeytyi paitsi Britanniaa järkyttänyt tragedia myös mittava disinformaation levitys sosiaalisessa mediassa. Muslimi- ja maahanmuuttovastaista viestiä tulvi eri alustoilla ja algoritmit vain vahvistivat väärän tiedon leviämistä tekijästä.

Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan äärioikeisto kaappasi Southportin veriteon oman agendansa levittämiseen. Samaan aikaan sosiaalisen median alustat eivät onnistuneet estämään väärän tiedon leviämistä, vaan tutkijoiden mukaan päinvastoin ohjasivat ihmisiä sen äärelle. Verkkovihantutkijat peräävätkin sosiaalisen median yhtiöiltä tehokkaampia toimia disinformaation leviämisen estämiseksi.

Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kävi selvittämässä Southportissa, mitä siellä asukkaat ajattelevat veriteosta leimahtaneesta verkkovihasta ja mellakoinnista.

Venäjän pelikirjan tunteva asiantuntija arvioi, oliko Venäjällä mahdollisesti vihanlietsonnassa näppinsä pelissä niin kuin jotkut ovat Britanniassa väittäneet.

Lisäksi kysytään Suomen disinformaatioresilienssiä selvittäneeltä tutkijalta, miten hyvin Suomi on varautunut tämänkaltaiseen yhteiskuntarauhaa horjuttavaan, netissä leviävään disinformaatioon.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Droonit ovat nousseet merkittävään rooliin sodankäynnissä sekä Venäjälle että Ukrainalle. Kuluvana vuonna Ukraina arvioi tuottavansa miljoona droonia itse ja saavansa toisen miljoonan liittolaisiltaan.

Ohjelmassa käydään Latviassa, joka on yksi Ukrainan merkittävistä droonitoimittajista. Latvia on mukana myös hankkeessa, jossa puuhataan droonivalvontamuuria Venäjän rajalle yhdessä Suomen ja muiden Venäjän rajalla olevien Nato-maiden kanssa.

Lisäksi kysytään sotatekniikan ja ilmailuteknologian asiantuntijoilta, miten droonit ovat mullistamassa sodankäyntiä ja millaisia oppeja Ukrainalta kannattaisi droonien käytössä ottaa.

Ukraina on osoittanut, miten kustannustehokkaita ja ketteriä pienet ja yksinkertaiset droonit voivat taistelukentällä olla. Muutaman satasen maksavilla drooneilla pystytään tuhoamaan parin kymmenen miljoonan arvoisia venäläispanssarivaunuja.

Suomalaisasiantuntijan mukaan droonien käytössä vain mielikuvitus on rajana ja jollain tavoin ne tulevat osaksi jokaista puolustushaaraa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Gazan sota on poikinut Israelin poliittiselle johdolle ja äärijärjestö Hamasin terroristijohtajille sotarikossyytteet.

Tutkinnassa on sekin, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan.

Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii tällä kertaa, mitä Israel ajattelee, kun se katsoo peiliin.

Israel rinnastuu puheissa muiden hylkiövaltioiden joukkoon. Syytökset ovat raskaita ja ne ovat muuttaneet israelilaisten omakuvaa.

Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.