Eurooppa lämpenee nyt maanosista kaikkein nopeimmin. Kuluva kesä on ollut paikoin ennätyksellisen kuuma: lämpötilat ovat huidelleet jopa yli 40 asteessa, ja hellejaksot venyneet viikoiksi.

Arvostelijoiden mukaan Eurooppa on heikosti varautunut hirmuhelteisiin, koska ilmastointilaitteita on vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Ilmastointilaitteiden vähyydestä ja vesiongelmista on tullut laitaoikeistolle poliittinen lyömäase sekä Ranskassa että Britanniassa. Ohjelmassa kuullaan raportit molemmista maista.

Asiantuntijaselvityksen mukaan Eurooppaa parjataan ilmastointivihamieliseksi osin harhaanjohtavin, populistisin väittein.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Euroopassa on hyvät edellytykset vastata kuumentuviin kesiin ja ilmastointilaitteiden vaatima energia mahdollista tuottaa edullisesti ja puhtaasti.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hormuzinsalmen liikenne on ollut lähes täysin tyrehdyksissä jo kuukausia Iranin sodan vuoksi. Salmesta kulki ennen sotaa jopa 150 alusta päivässä, nyt vain muutamia.

Iran haluaa ryhtyä perimään salmesta kauttakulkumaksuja ja neuvottelee asiasta Omanin kanssa.

Meriliikenteen asiantuntijoiden mukaan, jos maksut tulevat, Hormuzinsalmesta uhkaa tulla vaarallinen toimintamalli myös muualla maailman merialueilla. Se vaarantaisi koko kansainvälisoikeudellisesti taatun vapaan merenkulun.

Ohjelmassa kuullaan myös Omanin ulkopolitiikan asiantuntijoilta, miten maa on onnistunut jännitteisellä Lähi-idän ja Persianlahden alueella säilyttämään neutraalin aseman ja toimimaan riippumattomana välittäjänä useissa konflikteissa.

Omanin Iranin kanssa käymät neuvottelut Hormuzinsalmen kauttakulkumaksuista ovat kuitenkin aiheuttaneet närää Yhdysvalloissa. Sillä on ollut perinteisesti hyvät suhteet Omaniin.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Useassa EU-maassa medianvapaus on heikentynyt viime vuosien aikana. Näin siitä huolimatta, että EU:ssa astui kaksi vuotta sitten voimaan medianvapaussäädös.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan EU-maista vain Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat toteuttaneet säädöksen täysimääräisesti. Järjestön EU-edustaja sanoo ohjelmassa, että EU-komission tulisi ryhtyä toimiin, jotta EU-maat saataisiin noudattamaan medianvapaussäädöstä.

Huonoin medianvapaustilanne on Kreikassa. Se sijoittuu kansainvälisessä medianvapaustilastossa EU-maista heikoimmalle sijalle. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta ja selviää, miksi medianvapaus Kreikassa mataa.

Unkarissa mediakenttä on myllerryksessä huhtikuisten vaalien jälkeen. Victor Orbánin vaalitappion myötä myös mediaan luotu Orbánin propagandakoneisto on murenemassa. Unkarilaisprofessori avaa ohjelmassa, mitä Unkarissa nyt tehdään, jotta maahan saataisiin aidosti vapaa, poliittisesta johdosta riippumaton media. Unkarin televisio- ja radiouutiset on keskeytetty elokuun puoliväliin asti toimitusten uudistamisen ajaksi.

Ohjelman lopuksi suomalaisasiantuntija arvioi Suomen medianvapauden tilaa ja potentiaalisia uhkia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Etelä-Afrikassa on leimahtanut vuosikausiin laajimpia maahanmuuttajavastaisia mielenosoituksia.

Kuluneen vuoden aikana jo yli 150 000 ulkomaalaista on poistunut Etelä-Afrikasta paikoin väkivaltaisiksi äityneiden mielenosoitusten vauhdittamana.

Maahanmuuttajia vastaan on hyökätty sekä heidän omaisuuttaan ryövätty ja tuhottu. Ainakin neljän ulkomaalaisen tiedetään kuolleen väkivaltaisuuksissa.

Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan mustat ovat hyökänneet mustia vastaan, ja maahanmuuttajista on tehty Etelä-Afrikan talouskurimuksen syntipukki. Etelä-Afrikkaa koettelee yli 30 prosentin työttömyys.

Rasistisiksi luonnehditut levottomuudet rasittavat jo Etelä-Afrikan suhteita naapurimaihin. Sekä Ghana että Nigeria ovat ilmoittaneet vaativansa kansalaisilleen korvauksia menetyksistä Etelä-Afrikassa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ilmastonmuutoksen myötä erinäiset tartuntataudit leviävät alati uusille alueille. Esimerkiksi vaarallisia viruksia levittäviä tiikerihyttysiä tavataan jo Ranskan korkeudella. Myös muita vektoreita, kuten punkkeja, levittäytyy ilmaston lämmetessä pohjoisemmaksi.

Ilmastonmuutoksen voimistamat säiden ääri-ilmiöt, esimerkiksi tulvat ja syklonit, luovat tautien leviämiselle otollisia olosuhteita, juomavesien saastumista ja kasvualustoja hyttysille. Ohjelmassa kuullaan, kuinka malaria- ja koleratilanne ovat pahentuneet ilmaston muuttuessa Mosambikissa.

Asiantuntijoiden mukaan tautiriskeihin varautuminen ja niiden tunnistaminen edellyttää monitieteistä yhteistyötä. Ohjelmassa kuullaan kahta laaja-alaisen kentän eturivin tutkijaa Atlantin molemmin puolin.

Lisäksi selviää, millaisia konkreettisia projekteja tautiriskien vähentämiseksi on meneillään Ghanassa ja Vietnamissa.

Lopussa suomalaisasiantuntija avaa, millaisia tautiriskejä Suomeen kohdistuu ja millaisella aikajänteellä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota heijastuu myös Itämerelle, josta on tullut yksi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun näyttämöistä.

Jännitteitä nostavat Venäjän varjolaivasto ja hybridioperaatioiden uhat. Epämääräiset tankkerit herättävät huolta ympäristökatastrofin vaarasta, mutta Itämeren antavaltioiden on yhä vaikea puuttua tankkeriliikenteeseen kansainvälisillä vesillä.

Yksi mysteereistä on ollut meren pohjassa kulkevien Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syksyllä 2022. Heinäkuun alussa Saksan syyttäjät nostivat tapauksesta sotarikossyytteen Italiassa pidätettyä ukrainalaismiestä vastaan. Tapaus aiheuttaa jännitteitä Ukrainan ja Saksan suhteisiin, sillä Saksan viranomaiset katsovat sen kohdistuneen Saksalle kriittisen tärkeään infrastruktuuriin. Venäjän johto sen sijaan yhä haaveilee kaasuputkien palauttamisesta käyttöön. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Erja Tuomaala ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt sotilasliitto Naton huippukokouksista dramaattisia näytöksiä.

Tämän viikon Ankaran-huippukokoukseen Trump toi mielipahansa Grönlannin kontrollista ja liittolaisten haluttomuudesta osallistua sotaan Irania vastaan. Trump myös uhkasi katkaista kauppasuhteet Espanjaan, joka ei ole innokas nostamaan puolustusmenojaan.

Eurooppalaiset liittolaiset saivat jännittää Trumpin mielialaa mutta saattoivat lopulta huokaista helpotuksesta, kun kokous päättyi sopuisissa tunnelmissa.

Trumpin äkkipikainen politiikka pakottaa eurooppalaisia Nato-maita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä Trump Natolta haluaa. Ohjelman ovat toimittaneet Maria Stenroos, Rain Kooli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Väkivaltaiset kriisit rapauttavat ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Toisaalta yhteiset kokemukset ja muistot auttavat selviytymään vaikeina aikoina.

Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kulttuuria voidaan suojella sodan tuhoilta.

Ukrainassa apuna on digitalisaatio. Lähi-Idässä tuhottujen kohteiden jälleenrakennukseen ja entisöintiin yritetään päästä mahdollisimman pian kriisin laannuttua.

Epävakaat ajat lisäävät riskejä kulttuurikohteisiin myös vakaissa maissa. Mielipide halutaan esiin mahdollisimman näyttävästi esimerkiksi värjäämällä monumentteja tai tuhrimalla taideteoksia. Kuulemme, miten turvajärjestelyjä hoidetaan Oslon kuulussa Munck-museossa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Maxim Fedorov ja Erja Tuomaala. .

Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iskut siviilikohteita vastaan ovat lisääntyneet konfliktialueilla. Elintärkeä vesi voi olla sekä sodan syy että seuraus. Tällä viikolla Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan veden merkitystä geopolitiikassa. Esimerkiksi Persianlahden maat ovat havahtuneet vesivarojen haavoittuvuuteen Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin sodan myötä.

YK-yliopiston professori Kaveh Madani kertoo sodan olleen herätys koko alueelle. Suolanpoistolaitoksista ja matkailusta riippuvaisella alueella vedenpuhdistamot voivat välttämätön osa väestön hyvinvointia.

Afrikassa elinolot ovat vaikeat monin paikoin kuivuuden vuoksi. Vesi on aseellisille ryhmille myös kiristyksen ja kontrollin väline. Niinpä Suomen edistämällä vesidiplomatialla on sijansa epävakaina aikoina.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimitti Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU:ssa tuli tällä viikolla voimaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa kiristävä sopimus. Tavoitteena on ehkäistä laitonta maahantuloa sekä toisaalta jakaa jäsenmaissa tasaisemmin vastuuta turvapaikanhakijoista.

Tutkijapiireissä seurataan nyt tarkasti, onnistuuko maahanmuuttopaketti lisäämään EU-maiden välistä solidaarisuutta maahanmuuttokysymyksissä. Etelä-Euroopan maat ovat jo pitkään vaatineet tasapuolisempaa vastuunjakoa turvapaikanhakijoista.

Pakti-nimellä tunnettu maahanmuuttosopimus mahdollistaa nopeammat raja- ja turvapaikkamenettelyt. Asiantuntijoiden mukaan niissä piilee vaara, ettei turvapaikanhakijoiden yksilölliset oikeudet välttämättä toteudu.

Ohjelmassa kuullaan, mitä Brysselissä vuosia asunut paperiton marokkolaissiirtolainen ajattelee uudistuksista.

Lisäksi selviää, miksi Espanja on laillistamassa puoli miljoonaa paperitonta ja kulkee samalla vastavirtaan EU-maiden valtavirran kanssa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Hannele Muilu, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.