Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä.

Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia.

Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä.

Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän.

Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen.

Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta.

Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea.

Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja.

Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen konfliktin vuoksi. Kreikkalaisista osa haluaa Yhdysvaltain tukikohdat pois maasta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley

on sitä mieltä.

Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon

Toronton yliopistoon Kanadaan.

- Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan.

Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen

ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta.

Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin

uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia.

Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä

Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan

filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio.

Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wilhelmus. Äänitarkkailija on

Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy.

Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään.

Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti.

Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle.

Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsekään.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään.

Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin.

Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta.

Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat.

Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Rokotekeskustelu on Yhdysvalloissa osa kuohuvaa sisäpolitiikkaa. Venäjällä hyökkäyksellä Ukrainaan on vaikutuksia lääketuotantoon.

WHO:n rokoteohjelman johtaja Kate O'Brien sanoo Ylen haastattelussa, että yhteisöjen terveydenhuoltoa on rakennettu pitkään. Nopeasti leviävät valeuutiskampanjat saattavat tuhota vuosikymmenten työn jopa viikoissa. Luottamuksen rakentaminen uudelleen voi kestää pitkään.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Juri von Bonsdorff ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Musiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranissa vuodenvaihteessa velloneet mielenosoitukset ovat toistaiseksi laantuneet.

Iranilainen Nobel-palkittu ihmisoikeusjuristi Shirin Ebadi sanoo Ylen haastattelussa, että

iranilaiset eivät enää taivu, vaan kaatavat islamilaisen vallan. Shirin Ebadi arvioi, että Iran on kuin tulivuori, joka purkautuu pian uudelleen. Hän myös uskoo Iranin muuttuvan ennen pitkää demokratiaksi, jossa uskonto on ihmisen

yksityisasia.

Shirin Ebadi elää maanpaossa Britanniassa. Hän on ollut keskeinen iranilainen

ihmisoikeusaktivisti sekä ennen maanpakoa että sen jälkeen. Hän sai toiminnastaan

ihmisoikeuksien puolesta Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2003.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii kuohuvaa Irania.

Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Sydäntalven keskellä ukrainalaiset sinnittelevät sähkökatkojen keskellä, kylmentyneissä asunnoissa.

Ohjelmassa haastateltava YK:n kehitysohjelman UNDP:n Ukrainan maajohtaja sanoo, että Ukrainassa on sähkötuotannossa nyt merkittävä vaje, joka koskettaa jo puolta maan väestöstä.

Ukrainan Suomen-suurlähettilään Mykhailo Vydoinukin mukaan Venäjä on alkanut tehdä Ukrainaan humanitaarista katastrofia, ja toivoo palelevien ihmisten tahdon murtuvan. Suurlähettilään mukaan kotirintama kuitenkin kestää.

Ohjelmassa kuullaan, miten kiovalaisen perheen arki nyt sujuu.

Lopuksi Ukrainan sotaa seuraava sotilasasiantuntija arvioi Putinin tavoitteita ja sitä, mitä energiasektoriin ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut paljastavat Venäjän todellisesta sotilaallisesta tilanteesta rintamalla.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat?

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen.

Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.