Mestaritehdas

Mikä minä oikein olen? Tällä kertaa pohditaan identiteettiä ja rooleja. Minkä perusteella muodostamme kuvan itsestämme ja toisista ihmisistä? Muistammeko katsoa itseämmekään riittävän usein kokonaisuutena?

Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, mutta osaammeko me enää käydä hyviä keskusteluja? Tällä kertaa pohditaan muun muassa internetin keskustelukulttuuria ja sitä, kuinka hyvä keskustelu on arvokas jo itsessään, eikä pelkästään väline jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.

Mestaritehtaalla pohditaan tällä kertaa materialismia. Miksi me aina haluamme enemmän tavaraa, emmekä osaa olla tyytyväisiä siihen mitä meillä jo on? Voisimme kenties havahtua ymmärtämään, että myös kiitollisuus on taito, jota voimme harjoittaa katsomalla sitä, miten hyvin meidän asiamme jo ovat.

Mestaritehdas-podcast on tullut yhden vuoden ikään ja on aika tehdä välitilinpäätös. Minkälaisia havaintoja olen tehnyt kuluneen vuoden aikana ja mitä olen monologeja tehdessäni oppinut? Jaksossa paljastan muun muassa kuulijalukuni ja pohdin ajatuksiani kuuntelijoista.

Jokainen hetki on korvaamattoman arvokas mahdollisuus, mutta usein emme huomaa tätä, sillä emme osaa olla läsnä hetkessä. Mikä mieltämme häiritsee ja millä keinoilla voisimme havahduttaa itsemme tähän hetkeen?

”Meissä jokaisessa on paljon sellaista hyvää, joka ei ole vielä tullut näkyviin”, todistaa filosofi Esa Saarinen. Tämä on fakta, johon itsekin uskon. Tällä kertaa pohdin sitä, kuinka tärkeää olisi saada mielemme nolousvapaaseen tilaan, jotta meissä jo piilevä hyvä saisi tulla esiin. Mitä tapahtuu, kun annamme mahdollisuuden sille, että kehkeytymistä alkaa kehkeytyä?

Tällä kertaa Mestaritehtaalla pohditaan miksi lukeminen kannattaa aina? Itselleni kirjat ovat taianomaista innostusta herättäviä olioita, mitä kaikki mahdollisuuksia ne pitävätkään sisällään. Mutta onko kirjoja pakko edes lukea, jotta niiden mahdollisuudet saattaisivat silti aueta meille?

Teknologian kehittyminen tulee kadottamaan yhä useammat työpaikat, ja hyvä niin, sillä kehityksen myötä olisi ihmisen ajan ja vaivan haaskaamista teetättää kyseiset tehtävät yhä ihmisillä. Tältä kehityskululta eivät ole turvassa myöskään monet perinteisesti korkealle arvostetut asiantuntija-ammatit. Meidän onkin herättävä miettimään mikä on se inhimillinen komponentti, todellinen arvo, jonka me ihmisinä tuomme omaan työhömme.