Metsäradio

Etelä-Karjalasta löytyy entinen huippu-urheilija ja nykyinen innokas metsäkulkija Hannu Siitonen. Mies on 70-luvulla menestynyt keihäänheittäjä ja nykyään tämä parikkalalainen herra tunnetaan metsäaiheisista kuvista ja sekä dokumenteistä. Toimittaja Olli Koski tapasi Hannu Siitosen Suomen Metsämuseo Luston pihamaalla. Juttua riitti metsän tärkeydestä, kuvista, kuukkeleista ja pohdittiinpa paikalla myös sitä, tulisiko Etelä-Karjalaan joskus oma kansallispuistokin.

Kevytretkeily on viime vuosina kovasti suosioon noussut retkeilyn alalaji. Syyn hammasharjan varren katkaisuun ja kissanruokapurkin hyödyntämiseen kertoo Jussi Jaurola. Kamahamsteriksi tituleeratti aktiiviretkeilijä esittelee reppunsa sisällön ja kertoo mistä kevytretkeily on saanut alkunsa. Kevytretkeilyä ihmettelee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta, ja suomalainen myyrätutkimus onkin pitkäikäisyydessään jo ihan maailmanennätysluokkaa. Tutkijat tarkastelevat muun muassa myyräsyklejä eli myyrien määrän vaihtelua. Mitä Suomen myyrille kuuluu ja onko nyt meneillään hyvä vai huono myyrävuosi? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi emeritusprofessori Heikki Henttosen Muoniossa Pyhäjoen luonnonsuojelualueella.

Oletko koskaan kuullut Glimsinjoesta? Se on Espoossa sijaitseva joki, joka kulkee Pitkäjärveltä Espoonjokeen. Sen varrella on suojeltua luontoa ja vanhaa historiaa, joita voi käydä ihastelemassa joen varrella olevalla luontopolulla tai sitten ihan sisätiloissa. Nimittäin Talomuseo Glimsistä löytyy Glimsinjoesta kertova näyttely. Toimittaja Hannamari Vallila ja museolehtori Iris Hyyryläinen hyppivät glimsinjoen kivillä, kylläkin näyttelyn puolella.

Tuusulanjärven länsipuolella kohoavalla Sarvikalliolla käytiin piknikillä jo sata vuotta sitten. Alueen taiteilijayhteisö kutsui sitä Pikku-Koliksi ja viimeisteli siellä useita maisemataulujaan. Nyt kaunis kukkula ja sen yhteydessä oleva reitistö vetää alueelle 70 000 kävijää vuodessa. Kun yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Sarvikallion virkistysaluetta pyörittävän Uuvin eli Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen erikoissuunnittelija Silva Sallamaa lähti tarkastuskäynnille, lyöttäytyi retkeilytoimittaja Joppe Ranta seuraan. Reissulla tuli käymälän paperitilanne tarkastettua ja selvisipä toimittajalle pomppuisen ulkoilureitinkin tarkoitus.

Nuuksiossa Metsähallituksen ennallistamispolttopaikalla savun ja tulen keskellä toimittaja Olli Koski tapasi myös haavilla huitovan henkilön. Hän on Tapani Neuvonen Luonnontieteelisestä keskusmuseosta. Tapani etsi palopaikalta savulattareita.

Metsähallitus hoitaa metsää luonnonsuojelualueella myös ennallistamispoltoilla. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä ennallistamispolttoja noin 100 hehtaarin verran eri puolilla Suomea. Ennen polttoa alue tarkastetaan ja osittain raivataan. Näin varmistetaan se, että tuli pysyy paremmin hallinnassa ja myös se, että alueella ei ole esimerkiksi kanalintujen pesiä. Ennallistamispolttojen on tarkoitus monipuolistaa metsää elinympäristönä. Ennallistamispolton jälkeen kohteisiin odotetaan kesän mittaan nousevan varpukasveja ja alueelle saapuu erilaisia hyönteisiä, jotka hyötyvät palaneista, pystyy kuolleista puista. Toimittaja Olli Koski lähti Espoon Nuuksioon seuraamaan ennallistamispolttoa yhdessä Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Johanna Ruususen kanssa.

Nuotio räiskyy grillikodassa ja opiskelijat täyttävät ohrarieskaa karitsan lihasta tehdyllä rosvopaistilla. Tilanne voisi olla kuin mistä tahansa suomalaisesta luontokohteesta, mutta Itäväylän katkeamattoman autojonon humina rikkoo illuusion. Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikassa Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa opiskelevat Petra Savolainen ja Raine Leppinen valmistautuvat maastoruokailunäyttöön ja tarjoilevat

maistiaisia Metsäradion toimittajalle. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto valmentaa monipuolisesti luontoalan tehtäviin ja

esimerkiksi luonto-ohjaajan tehtäviä voivat olla erilaiset ohjaus- ja neuvontatehtävät, luonto-ohjelmapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä ympäristönhoitoon liittyvät tehtävät viher- ja ulkoilualueilla. Helsingin Roihuvuoressa opiskelijoiden kanssa kotaan on tullut myös Stadin ammattiopiston opettaja Tero Ruokovaara. Rosvopaistia maistelee ja opiskelijoiden tunnelmia kyselee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Palataan vielä Kirkkonummen Hirsalaan Dåvitsin laitumelle, missä Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan 45 kyyttöä hoitavat perinnemaisemaa aivan meren tuntumassa. Yli 10 vuoden laidunnuksesta on saatu hyviä tuloksia, ja Metsähallituksen biologit seuraavat lajiston elpymistä. Dåvitsissa on valtava laidun, eikä paikalla olleen toimittajamme Anna-Kaisa Brennerin näköpiiriin ole osunut vielä yhtään lehmää eikä vasikkaa.

Ensi viikon lauantaina vietetään kansallista luonnonlaidunpäivää. Päivän sankareita ovat lampaat ja lehmät. Laidunalueet ovat olleet ennen monen kasvi-, perhos- ja kuoriaislajin koti, mutta suurin osa luonnonlaitumista on sittemmin pusikoitunut, jolloin perinnebiotoopista on tullut uhanalainen luontotyyppi. Herrakunnan lammas -nimisen tilan Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan lehmät ja lampaat hoitavat perinnemaisemia useassa paikassa eteläisessä Suomessa. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti heidän mukaansa katsomaan, millaiselta näyttää entinen umpeenkasvanut ja nykyinen avara laidun, jolla tänä kesänä ahkeroi 45 kyyttöä.