Metsäradio

Puukko ja kirves on perinteisesti kuulunut retkeilijän välineisiin. Hiljalleen tarve on vähentynyt, koska rakennettujen nuotiopaikkojen yhteydessä on usein halkomavälineet ja tulen saa syttymään sytytyspaloilla. ”Makkarapaketin kyllä saa auki ilman puukkoakin”, sanoo Petri Väliaho, jolla on vuosien kokemus perinteisten työkalujen käytössä sekä vankka tietämys puukon ja kirveen tärkeistä ominaisuuksista. Nyt Väliaho on lähtenyt retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa saunanlämmitykseen, joka aloitetaan polttopuiden pilkkomisella ja kiehisten veistelyllä. Siinä ohessa kaksikko pohdiskelee puukon mittoja ja kirvesvarren materiaaleja.

Palataan Espoon Kalajärvelle ja Tremanskärrin suolle, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella Pohjois-Espoossa. Suoluonto on hyvin herkkä muutoksille, ja etenkin tiettyjen suotyyppien tulevaisuus mietityttää valokuvaaja Teemu Saloriuttaa. Häntä haastattelee Anna-Kaisa Brenner.

Suot ovat hienoja ja valokuvauksellisia retkikohteita, oikeastaan minä vuodenaikana tahansa. Tätä mieltä on Teemu Saloriutta, valokuvaaja ja tietokirjailija, joka on perehtynyt soihin valokuvaus- ja patikkaretikillään. Yksi hänen lempisoistaan sijaitsee Pohjois-Espoossa, minne Saloriutta sai seurakseen toimittaja Anna-Kaisa Brennerin. Yhdessä he pohtivat pitkospuiden halkomalla suolla muun muassa suon viehätysvoimaa sekä suopelkoa.

Jo usean vuoden ajan on riippumattoretkeily ollut hyvin suosittu harrastus, eikä hiipumisen merkkejä ole näkyvissä. Kesäisin genre vetää paljon uutta porukkaa kokeilemaan riippumisen ihanuutta. Tyypillisen tapaan on laji hitiksi nousun seurauksena paisumassa välineurheiluksi. Onko takana ajat, jolloin kesäyöhön riitti pelkkä kesämökin verkkoriippumatto, kun nykyään riippumattoretkeilijän varusteet painavat helposti useamman kilon. Mikä riippumattoretkeilyssä viehättää ja miten harrastuksen pariin pääsee? Mitä ovat puunhalaajat ja voiko riipparissa nukkua muuten, kuin selkä notkolla? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa pitkän linjan riippuja Vesa Vartiainen. Puiden väliä mittaa ja mikrofonia pitelee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Tubettaja ja musiikintekijä "Kampiapina" alias Jaakko Alajoki yhdistelee kiviä, keppejä, linnunlaulua, puron solinaa, ja tekee niistä musiikkia. Alajoen lyhytelokuva Metsän sävel voitti loppukesästä Nouxfest Outdoor Film Festivalin. Elokuvan musiikki ja kaikki äänet ovat luonnosta, ja osa äänilähteistä peräisin Ylen Elävästä arkistosta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti Jaakko Alajoen kanssa metsään, se kun täynnä musiikkia – luonnonääniä, jotka kuulee heti omilla korvillaan, ja sitten sellaisia ääniä, jotka ovat vielä syntymättä.

”Luonto kutsuu” on monimerkityksellinen sanonta. Tänään sillä kuvataan hetkeä, jolloin retkeilijän yllättää hätä ja hän joutuu etsimään paikkaa luonnollisilla tarpeilleen. On tuurista kiinni, onko lähellä kansallispuiston tai retkeilykohteen palvelurakenteeseen kuuluva käymälä vai joutuuko kulkija turvautumaan kyykkykakkaamiseen. Mitä säännöt sanovat kakkaamisesta kansallispuistossa ja miten tähän toimenpiteeseen kannattaa valmistautua? Onko sillä merkitystä minne tarpeensa tekee ja pitääkö omat jätöksensä kuljettaa pois metsästä? Tämä kaikki selviää nyt, kun kakkajuttuja on kertomassa Metsähallituksen luontopalveluiden eteläisen Suomen tiimivastaava Liisa Neuvonen.

Häntä kävi Nuuksion kansallispuistossa haastattelemassa retkeilytoimittaja Joppe Ranta,

joka heti kärkeen uteli Metsähallituksen maastokäymälöiden lukumäärää.

Luontoa ja kestävyysurheilua – sitä on tarjolla swimrun -kilpailuissa, kuten Espoon Luukissa, jossa kilpailtiin elokuussa Järvestä järveen -nimisessä -tapahtumassa. Nimensä mukaisesti osallistujat uivat ja välillä juoksevat järvien välisen matkan. Suomessa lajissa on kilpailtu kymmenisen vuotta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner oli seuraamassa kilpailijoiden maaliintuloa Luukinjärven tuntumassa.

Metsäradio erikoisillassa pohditaan millaisia Suomen metsät ovat hiilinieluina. Miten eri metsänhoitotavat vaikuttavat puiden kykyyn sitoa hiiltä, millaisia vaikutuksia niillä on Suomen ilmastotavoitteisiin ja mitä yksityinen metsänomistaja voi itse tehdä? Jakson toimittavat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi ja heidän vieraana on Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio.

Lisää Kertun ja Markun tekemää sisältöä löydät Yle Areenasta nimellä Kerttu ja Markku - Toivoa etsimässä.

Yle Areenassa ja Yle Luonnon nettisivuilla seurattiin koko kesä Pesäliveä. Paltamossa sijaitsevalle sääksenpesälle asennettiin kevättalvella kamera, ja pesän elämää pystyttiin seuraamaan valoisten kesäöiden ansioista 24/7. Lintupariskunta Tommi ja Liisa eivät saaneet vielä jälkeläisiä, mutta tutkijalle pesän tapahtumat antoivat arvokasta uutta tietoa sääksien käyttäytymisestä. Muutenkin Kainuun alueen petolintujen pesintä sujui tänä vuonna erilaisissa merkeissä kuin vuosi sitten. Biologi Vesa Hyyryläistä jututtaa toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Kalasääksien rengastusta erämaajärvellä Kainuussa jatkuu. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner otti vastaan kaksi kangaspussia, jotka biologi Vesa Hyyryläinen laski varovasti alas 12-metrisen männyn latvasta. Pusseissa on kaksi isokokoista linnunpoikaa, jotka saavat nyt renkaat koipiinsa.