Ensi viikon lauantaina vietetään kansallista luonnonlaidunpäivää. Päivän sankareita ovat lampaat ja lehmät. Laidunalueet ovat olleet ennen monen kasvi-, perhos- ja kuoriaislajin koti, mutta suurin osa luonnonlaitumista on sittemmin pusikoitunut, jolloin perinnebiotoopista on tullut uhanalainen luontotyyppi. Herrakunnan lammas -nimisen tilan Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan lehmät ja lampaat hoitavat perinnemaisemia useassa paikassa eteläisessä Suomessa. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti heidän mukaansa katsomaan, millaiselta näyttää entinen umpeenkasvanut ja nykyinen avara laidun, jolla tänä kesänä ahkeroi 45 kyyttöä.

Kirkkonummen Luomassa toimittaja Anna-Kaisa Brenner haastattelee Bobäck FBK:n eli kylän oman VPK:n aktiiveja Maria ja Steffe Selroosia. Ensimmäisessä osassa puhuttiin maastopaloista, ja tässä toisessa osassa puhutaan siitä, miten eläimet liittyvät joskus metsäpaloihin, kohtalokkaalla tavalla.

Yläkoululaista metsätietämys on tältä vuodelta ratkaistu. Metsävisa-kilpailuun osallistui yli 20 000 oppilasta 330 koulusta ympäri Suomea. Finaali miteltiin Espoon Nuuksiossa 50 parhaan kesken ja voiton vei Ilari Kämäräinen Vaalan yhtenäiskoulusta. Toiseksi tuli Justus Heimonen Mikkelin Saimaanportin yhtenäiskoulusta ja pronssia sai Emmi Tolvanen espoolaisesta Nöykkiön koulusta. Toimittaja Olli Koski kävi tapaamassa voitokasta kolmikkoa heti kisan ratkettua.

Mitä miettii naparetkeilijä Poppis Suomela nyt, kun lumet ovat sulaneet ja elämän ympäröi kaunis vihreä kesä? Tätä kysyy retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka utelee myös Etelänavalle hiihtäneen retkikunnan ruokavaliosta ja reissuruokien valmistuksesta. Haastattelun lomassa opetellaan sytyttämään monipolttoainekeitin ja pohditaan sen

turvallista käyttöä.

Maasto on Suomessa juuri nyt rutikuivaa, ja suuressa osassa maata on voimassa maastopalovaroitus. Eri puolilla Suomea on jo roihunnut metsää ja nurmikkoa, ja syynä on useimmissa tapauksissa ollut ihmisen toiminta. Avotulen teko on kielletty varoitusten ollessa voimassa, vaikka kuinka tekisi mieli nauttia nuotiomakkarat tai napata kertakäyttögrilli metsäretkelle mukaan. Mutta mistä meteorologit tietävät, milloin säätila on sellainen, että maastopalovaroitus on syytä antaa? Anna-Kaisa Brenner kävi ilmatieteenlaitoksella tapaamassa meteorologi Tuomo Bergmania.

Punkaharjulla sijaitseva Suomen Metsämuseo Lusto on laitettu uuteen uskoon. Museorakennus on peruskorjattu ja näyttely on uudistettu neljänsadan ihmisen voimin. Museon peruskorjaus maksoi neljä miljoonaa euroa ja rahoitus siihen tuli valtiolta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Savonlinnan kaupungilta. Näyttelyn uudistus puolestaan maksoi noin miljoonan ja ison osan uudistuksesta rahoitti Suomen kulttuurirahaston museovisio. Luston omalla henkilökunnalla on ollut iso rooli uudistamisessa. Työntekijät ovat suunnitelleet, käsikirjoittaneet ja valinneet näkökulmat näyttelyyn, ripustamisen ja rakentamisen ohella.. Toimittaja Olli Koski tapasi Suomen Metsämuseo Luston pihamaalla kehittämisjohtaja Leena Paaskosken.

Eräänä pimenevänä iltana Metsäradio piipahti Tikkurilan kirkolla, jonne joukko partiolaisia kokoontui Nahkaliljakävelyä varten. Kirkon aulasta löytyivät rinkan painoa punninneet Niko Jourio ja Sara Suomela. Heidät otti jututettavakseen retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Niko, joka oli yksi tapahtuman järjestäjistä, toimi myös kävelevän joukon huoltomiehenä. Sara oli jo konkari ja useamman kerran eri mittaisia Nahkaliljakävelyitä suorittanutkin. Molempia haastateltavia kuullaan lähtötunnelmissa, mutta saamme kommentteja myös matkan varrelta Hanna Virtaselta ja Anna Rissaselta.

Kevät on hyvä aika aloitella haitallisten vieraslajien torjuntaa. Kasvinversot on helpointa kitkeä ja poistaa pieninä ennen kuin ne kasvavat valtaviksi pöheiköiksi. Joidenkin kasvien hävittäminen on työlästä, mutta esimerkiksi jättipalsamin torjunta jopa hämmästyttävän helppoa. Miia Korhosen yritys Luontoturva tekee yhteistyötä muun muassa Lahden kaupungin kanssa vieraslajien torjunnassa. Anna-Kaisa Brenner kävi Lahden Kiveriössä tutustumassa Korhosen johdolla yksinkertaiseen ja toimivaan tapaan hävittää haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua jättipalsamia.

Koulutus- ja tutkimusorganisaatio työtehoseura on 100-vuotias. Pitkän taipaleen aikana työtehoseura on kehittänyt työelämää ja kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Työtehoseuralla on ollut myös keskeinen rooli, kun puhutaan metsätöistä ja niiden kehittämisestä. Toimittaja Olli Koski otti yhteyttä työtehoseuran toimitusjohtajaan Juha Ojalaan.

Puukiipijät ovat hyvin riippuvaisia puista ja metsistä. Ne ovat sopeutuneet etsimään ruokaa puiden runkojen koloista. Niiden selän suojaväritys muistuttaa jossain määrin kuusen rungon pinnan värejä, ja auttaa niitä piiloutumaan saalistajilta. Pesänsäkin puukiipijät tekevät puiden koloihin.

Emeritusprofessori Markku Kuitunen on tutkinut puukiipijöitä jo lähes 50 vuoden ajan. Nyt hän on tehnyt yhdessä Antti Strangin kanssa vastikään julkaistun kirjan puukiipijöistä. Minna Pyykkö käy Hämeenlinnassa Aulangon metsässä juttelemassa Markku Kuitusen kanssa siitä, minkälainen on hyvä puukiipijän metsä.