Metsäradio

Harakkakoski, Mustakoski, Tolppakoski, Vähäkäyrä ja Isokäyrä. Siinä olivat kadonneet Mankalakosket Iitissä, jotka kuohuivat vapaina 1950- luvun alkuun asti. Sitä ennen Iitin Mankalassa tehtiin monet tukkilaiselokuvat ja Kymijoen rannoilla käyskenteli kuvausryhmien kanssa tuttuja näyttelijöitä. Monet tarinat elävät vahvana vaikka koskien tarina päättyi jo yli 70 vuotta sitten. Kymijoen rannoille laskeutuivat jyrkkää rinnettä Jukka Vesanen ja Asko Hauta-aho.

Kevät on saanut muuttolinnut liikkeelle, ja aivan näinä päivinä muuttomatkalle starttaa myös tuttu kalasääski nimeltä Vesku. Se kantaa selässään pientä satelliittilähetintä, jonka avulla Yle Luonto seuraa viime keväiseen tapaan linnun muuttomatkaa kaukaa Korsikalta Suomen Paltamoon. On yksi ihminen, joka tuntee tämän satelliittisääksen erityisen hyvin: hän on paltamolainen biologi Vesa Hyyryläinen, joka kertoo seuraavassa Veskun kesäsuunnitelmista. Aivan aluksi Anna-Kaisa Brennerin haastattelussa Hyyryläinen kuitenkin paljastaa, mistä Vesku sai aikanaan nimensä.

Erkki Salonen asuu Lahden Nastolassa ja on ollut näissä maisemissa koko elämänsä. Metsäkonehommia on takana tasan 50 vuotta ja näihin vuosikymmeniin mahtuu paljon erilaisia tapahtumia. Asko Hauta-aho kävi Nastolan Järvistenkylällä Erkki Salosen luona.

Suomi on kansalaistiedehankkeiden luvattu maa. Täältä löytyy monipuolisesti harrastajia ja luonto-osaamista. Yksi meneillään olevista hankkeista on Lintuatlas, johon kerätään tietoa Suomen pesimälintujen esiintymisestä ja pesintävarmuudesta. Ja nyt kuulolle kaikki lintujen ystävät: vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoja kaivataan lisää. Atlaskoordinaattori ja tutkija Heidi Björklund kertoo seuraavassa lintuhavaintojen tekemisestä ja antaa hyviä vinkkejä, millaisiin asioihin luonnossa liikkujan kannattaa kiinnittää huomiota. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Björklundin metsässä, jossa kuului kyllä visertelyä ja raakkumista, mutta itse lintuja ei juuri näkynyt.

Luontoillan asiantuntijana tunnettu Ari Saura on myös vapaa-ajalla suuri luonnon ystävä. Kalat ovat Arin bravuuri ja hän tunteekin nämä veden polskijat kuin omat taskunsa. Kalojen lisäksi Ari on harrastanut muun muassa kasveja, perhosia ja lintuja. Millaisia luontoretkiä Ari Saura sitten tekee nykyään? Siitä lähti ottamaan selvää toimittaja Juha Laaksonen.

Lintujen kevätlaulu on päivä päivältä yhä useammin kuultavissa. Korkealle kohoava aurinko ja yhä lämpöisemmät päivät saavat höyhenpeitteen alle värinää. Ruokintapaikalla on keväästä huolimatta täysi kuhina, kun mukana ovat myös keväiset lajit. Heinolassa sorsien ruokinta on herättänyt keskustelua ja tähän on tulossa muutoksia. Heinolan linnuista ja ruokinnoista jatkavat Asko Hauta-aho ja Olli Vuori.

Linnunlaulu lisääntyy päivä päivältä koko maan pituudelta. Tutkija ja lintutieteilijä Aleksi Lehikoinen teki helmikuun lopulla lintujen talvilaskentaa Suomen etelärannikolla Tammisaaressa. Pientaloalueen laidalla näkyi ja kuului tuolloin jo varsin mukavasti Suomeen lennähtäneitä pikkulintuja. Monet muuttolintuihin liittyvät asiat ovat hämmästyttäviä – miten linnut löytävät takaisin Suomeen, miksi meille saapuvat aina ne tietyt lajit ja onko maailmassa yhä yhtä paljon lintuja kuin ennenkin? Toimittaja on Anna-Kaisa Brenner.

Maaliskuu tarjoaa luontoretkeilijälle vielä valkoista maisemaa ja yöllisiä jälkiä hangen pinnalla. Suuret kuuset kuiskivat tuulessa ja lumikengillä tallattu polku on helppo kulkea. Metsäradiossa lähdetään nyt Mäntsälän ja Pukkilan rajamaille kuusimetsän siimekseen - sillä voi havaita hiljaisen pohjantikan ja jäljistä päätellen täällä on käväissyt myös hieman suurempi nisäkäs. Retkellä ovat Olli Elo ja Asko Hauta-aho.

Muuttolintuja saapuu Suomeen yhä kiihtyvää tahtia, ja lintuharrastajien juhlaviikot ovatkin ihan kohta käsillä. Monet laskevat myös saapuvien lintujen määriä, ja onkin aika hämmästyttävää, miten liikkuvasta parvesta voi erottaa, onko siinä 100 vai 200 lintua, tai montako lintua lentää vaikkapa suuressa kurkiaurassa. Tätäkin taitoa voi harjoitella, ja saamme siitä kohta vinkkejä tutkija ja lintuatlaskoordinaattori Heidi Björklundilta. Ensin tutustutaan toimittaja Anna-Kaisa Brennerin kanssa kuitenkin Heidin lähimetsään ja kuullaan havaintojen tekemisestä.

Biologi Marita Arvelalle luonto on ollut intohimo jo lapsesta asti. Aikuisemmalla iällä intohimo johdatti Maritan sujuvasti ammatinvalintaan. Eläintieteen opiskelu yliopistossa vei valmistumisen jälkeen naisen biologian opetushommin sekä töihin ympäristöhallintoon. Lisäksi Marita on tehnyt urallaan töitä parikymmentä vuotta myös luontoon liittyvissä EU-tehtävissä Belgiassa ja Ranskassa. Toimittaja Juha Laaksonen tapasi Marita Arvelan ja he juttelivat vuodenajoista.