Kalasääsket ovat Suomessa varsinaisia medialintuja. Yle Areenassa seurataan Pesäliveä paltamolaiselta sääksenpesältä, ja lintuja voi tarkkailla myös neljästä muusta Sääksisäätiön asettamasta nettikamerasta. Niiden avulla kerätään tietoa pesinnän lisäksi muun muassa lintujen käyttäytymisestä ja ravinnosta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Muoniossa Sääksisäätiön aktiivisen jäsenen Heikki Kainulaisen, joka valmistautui huhtikuun lopulla asettamaan maamme pohjoisimmat sääksikamerat lähetyskuntoon.

Oulussa lapset oppivat lintujen ääniä ja lajiryhmien tuntomerkkejä lintuluontokerhossa. Viime vuonna 50 vuotta täyttänyt Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys on järjestänyt 8-14 vuotiaille kerhotoimintaa, jossa muun muassa vieraillaan luontokeskuksessa Liminganlahdella sekä tehdään hieman pidempiäkin luontoretkiä lasten ehdoilla. Yksi lintuluontokerhoa vetänyt henkilö on lintutieteellisen yhdistyksen jäsen Maria Honkanen. Mitä kaikkea lasten kanssa on puuhattu ja millainen on Marian oma suhde luontoon? Sitä kävi Oulussa kysymässä toimittaja Olli Koski.

Muistatko vielä viimevuotiset suhdekiemurat paltamolaiselta kalasääsken pesältä, kun linnut ja niiden puolisot vaihtuivat lennossa ja ilmassa oli suurta draamaa? Eläinmaailman saippuaoopperaa on mahdollisesti luvassa tänäkin keväänä ja kesänä, kun Yle Areenan suora lähetys Pesälive käynnistyi viikko sitten. Ennen Areenalähetyksen alkamista biologi Vesa Hyyryläinen kiipesi viemään kameran tekopesään, jonka hän on vuosia sitten itse rakentanut. Millaista tekniikkaa pesällä on ja miten pesä on rakennettu? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi jututtamassa Hyyryläistä, joka valmistautui kiipeämään korkealle puunlatvaan.

Viestinnän perillemenosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio selvitti valtamedian eli Yleisradion, MTV3:n ja Helsingin Sanomien metsäuutisointia vuoden 2023 keväällä ja syksyllä. Wiio selvitti mitkä aihealueet painottuivat 572 metsää käsittelevässä uutisjutussa. Millaiseen kokonaisuuteen Juhani Wiio törmäsi? Näin hän kertoo asiasta toimittaja Olli Kosken haastattelussa.

Kun luonnossa liikkuu paljon ja harrastaa muun muassa kalastusta, niin roskiin ei voi olla törmäämättä reissuilla. Näin on myös Mikko “Peltsi” Peltolan kohdalla. Jokainen retkillä löydetty roska on Peltsille harmitus ja välillä toisten roskat poimitaan mukaan. Millaista roskaamista Peltsi on kohdannut luontoretkillään tai kalastamassa? Toimittaja Olli Koski nappasi Peltsin hetkeksi mikrofonin ääreen.

Mikä on maailman vaarallisin roska? Miksi roskat päätyvät usein luontoon, vaikka roskakori olisi ihan vieressä? Miten ihmisiä voisi osallistaa tekemään omasta lähiympäristöstään viihtyisämmän? Muun muassa näitä kysymyksiä on miettinyt sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahonen, joka ryhtyi 24 vuotta sitten tuumasta toimeen ja perusti Roska päivässä -liikkeen. Ahonen järjestää myös ilmaisia työpajoja muun muassa kirjastoissa, joissa kuka tahansa voi tuunata itselleen taskuun sopivan miniroskiksen. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi maaliskuun lopulla Tuula-Maria Ahosen kanssa roskienkeruukierroksella lumen alta paljastuneella parkkipaikalla.

Nuuksion kansallispuistossa vierailee vuosittain yli 300 000 kävijää. Tällainen määrä ihmisiä jättää taaksensa myös jonkinlaisen jätevirran. Paljonko roskia jää luontoon ja mikä on yleisin roska kansallispuistossa? Siitä lähti ottamaan selvää toimittaja Olli Koski, joka tapasi Metsähallituksen virkistyskäytön asiantuntijan, Teemu Laineen.

Oulussa Sanginjoen luonnosuojelualueella käy kuhina, kun alueen retkeilypalveluja laitetaan uuteen uskoon. Uusiksi menevät taukopaikat, reittejä parannetaan, pitkospuita uusitaan ja alueelle rakennetaan uutena myös täysin esteetön reitti. Toimittaja Olli Koski kävi Sanginjoella tapaamassa virkistyskäytön erikoisasiantuntija Jouni Kososta Metsähallituksesta ja katsasti samalla kuinka rakennustyöt sujuvat.

Yle Areenassa on alkanut eilen livelähetys, jossa seurataan kurkien kevättouhuja itäisellä Uudellamaalla. Luontokuvaaja Atte Henriksson viettää viikon piilokojussa ja striimaa suoraa kuvaa luonnosta viikon ajan. Mutta valmistelujen suhteen kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä: viimeviikkoinen kevätmyrsky aiheutti oikein kunnolla päänvaivaa Atelle ja lähetystekniikalle. Yhdessä yössä idyllisestä suolampareesta tuli hyinen valtameri, ja kojullekin oli käydä hullusti. Anna-Kaisa Brenner kävi myräkän jälkeen kuvauspaikalla jututtamassa Attea.

Antti Huttusen aktiivinen luontoharrastus alkoi omista muistiinpanoista ja blogista. Nyt Antti toimii yhteisöllisen luontomatkailumedian, Retkipaikan, toimitusjohtajana. Reilun kymmenen vuoden aikana kokemuksia luonnosta on karttunut paljon. Mitä kaikkea? Siitä juttelevat nyt Antti Huttunen ja toimittaja Minna Pyykkö.