Turun yliopiston tuore tutkimus paljastaa, että tietyt maapallon eliölajit ovat tieteen kannalta suositumpia kuin toiset. Niitä tutkitaan enemmän kuin muita. Toisaalta meiltä puuttuu yhä tietoa jopa yli puolesta maailman eliölajeista. Siksi emme välttämättä osaa huolehtia niistä, jotka tarvitsisivat huomiotamme kaikkein eniten. Luonto on tällä hetkellä kovilla joka puolella maailmaa, mutta vieläkö maailmasta ja vaikkapa Suomen metsistä löytyy uusia eläinlajeja? Tutkimmeko oikeita asioita? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Turun yliopiston biodiversiteettikeskuksen johtajan Ilari J. Sääksjärven.

Tiesitkö, että Suomessa lasketaan lintuja useita kertoja vuodessa? Lintuja laskevat niin lintuharrastajat kuin tutkijat. Kyseessä ei ole mikään uusi harrastus, vaan lintulaskentaa on tehty jo kymmeniä vuosia. Tutkijat saavat niiden avulla arvokasta tietoa esimerkiksi lintujen levinneisyydestä tai linnuston muutoksista. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi lintulaskennan merkeissä tutkija ja lintutieteilijä Aleksi Lehikoisen, jonka laskentareitti kulki tällä kertaa Tammisaaressa Läntisellä Uudellamaalla.

Montako polkupyörää, potkulautaa ja ostoskärryä mahtuu Aurajokeen? Turun halki virtaavaa historiallista jokea puhdisti viime kesänä kolmikko, jonka kaupunkilaiset äänestivät Vuoden turkulaisiksi 2023 - ja aivan ansaitusti. Nämä nuoret miehet keräsivät vapaa-aikanaan huikean määrän romua vesistöä pilaamasta. Metsäradio tapasi yhdeksäsluokkalaiset Joose Kankareen, Benjamin Venhomaan ja Onni-Wiljami Virtalan Aurajoen ylittävällä sillalla Turun keskustassa.

Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla on profiloitunut ilmastokunnaksi. Ympäristöasiat huomioidaan siellä muun muassa koulujen arjessa. Kestävän kehityksen koordinaattori, opettaja Maria-Riitta Paaso kertoo, että oppilaat ovat innokkaasti mukana vaikuttamassa ympäristöasioihin. Toimittajamme käväisi Iin Jakkukylässä, jossa alakoulun oppilaille esimerkiksi energian säästäminen on ihan arkipäivää. Aktiivisuudesta myös palkitaan – ja vieläpä aika mukavalla tavalla, kertovat koulun oppilaat Juuli Räty ja Kaapo Turpeinen.

Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla on profiloitunut ilmastokunnaksi. Ympäristöasiat huomioidaan siellä muun muassa koulujen arjessa. Kestävän kehityksen koordinaattori, opettaja Maria-Riitta Paaso kertoo, että oppilaat ovat innokkaasti mukana vaikuttamassa ympäristöasioihin. Toimittajamme käväisi Iin Jakkukylässä, jossa alakoulun oppilaille esimerkiksi energian säästäminen on ihan arkipäivää. Aktiivisuudesta myös palkitaan – ja vieläpä aika mukavalla tavalla, kertovat koulun oppilaat Juuli Räty ja Kaapo Turpeinen.

Talvikaudella päivä on todella lyhyt. Työpäivän jälkeen on pimeää ja ulkoilemaan lähdetään yleensä katuvalojen loisteeseen. Mikäli kohde on metsän siimeksessä niin silloin lukuisat otsalamput tarjoavat mahdollisuuden liikkua luonnossa turvallisesti. Kvartsiittilohkareinen Pirunpesä sijaitsee Hollolassa Tiirismaan luonnonsuojelualueella ja se on paikallisille tuttu retkeilykohde. Talvisaikaan kallion laella on lunta ja jäätä, joka tekee liikkumisen vaaralliseksi. Turvallisin paikka tarkastella jääkauden aiheuttamia jälkiä on suppalammen ympärillä, josta jäinen maisema avautuu retkeilijälle. Jukka Vesanen ja Asko Hauta-aho ottivat otsalamput mukaan ja aistivat tunnelmaa Hollolassa.

Jos Pohjois-Suomessa autoileva malttaa hieman hidastaa vauhtia Iin kohdalla ja vilkaista oikeassa kohdassa itään sekä alaviistoon, saattaa nähdä metsikössä vinhaan luistelevaa väkeä. Iissä on jo muutamana talvena jäädytetty ihan keskustan tuntumaan puiden lomassa kiemurteleva luistinrata. Puolen kilometrin reitillä voi ihailla jokinäkymiä, ympäristötaidetta tai vaan nauttia vauhdin hurmasta. Radasta on tullut pieni nähtävyys tänä vuonna 650-vuotisjuhliaan viettävässä Iin kunnassa. Miten metsään saadaan rakennettua luistinrata? Idean isä on liikuntapaikanhoitaja Erkki Mäkipaaso, jota haastattelee seuraavassa toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Kansallispuistojen suosio ei näytä laantumisen merkkejä. Viime vuonna niihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä. Eniten kävijöitä keräsi Lapissa sijaitsevat Pallas-Ylläksen ja Urho Kekkosen kansallispuistot. Kolmanneksi suosituin kohde oli pääkaupunkiseudulla sijaitseva Nuuksio, jossa vieraili melkein 300 000 luonnonystävää. Nuuksiolla on toinenkin syy juhlaan – kansallispuiston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti aamuiselle retkelle Metsähallituksen Luontopalveluissa työskentelevän Joel Heinon kanssa. Kohteena oli talvinen Nuuksion Haukkalampi.

AUDIO: 13’30 / MR Nuuksio 30 vuotta

[MR Nuuksio 30 vuotta, 00:13:30]

Yksinkertainen on kaunista! Näin on myös Metsäradion retkieväs. Talvisen nuotion äärellä Sipoossa ovat retkeilytoimittaja Joppe Ranta ja toimittaja Olli Koski. He valmistavat tikkupitsaa.

Viikonloppuna päättyneillä matkamessuilla kävi yli 50 000 matkakärpäsen puraisemaa messuvierasta. Perinteisten lomakohteiden lisäksi myös luontomatkailu sekä retkeily kiinnostivat kävijöitä. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tutustui tarjontaan Helsingin messukeskuksessa ja kyseli samalla messuvierailta, mikä mahtaa olla heidän seuraava reissukohteensa.