Ei joulua ilman kuusta. Siksi Metsäradiossa lähdetään nyt hakemaan joulukuusi metsän siimeksestä. Toimittaja Olli Koski suunnisti kuusenhakureissulle Sipooseen yhdessä retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa.

Paliskuntain yhdistyksen omistamalla Kutuharjun koeporotarhalla on tehty pitkään porotutkimusta. Tarhalla on selvitelty esimerkiksi porojen käyttäytymistä, genetiikkaa, lisääntymistä ja ravintoasioita. Juuri nyt Kutuharjussa tutkitaan loislääkkeen ja talviruokintamenetelmien vaikutusta poron suoliston bakteerikantaan.

Millainen tutkimuseläin on poro? Eläin pitäisi saada astumaan vaa´alle ja siitä pitäisi ottaa erinäisiä kokeita. Ei välttämättä kovin nopeaa ja helppoa toimintaa. Tätä on seuraamassa toimittajamme Anna-Kaisa Brenner Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jukka Forsmanin opastuksella.

Inarin Kaamasessa, katseilta suojassa, sijaitsee paikka, jossa on tehty kansainvälisesti merkittävää porotutkimusta jo yli 50 vuotta. Koetarhan ja koeporotokan omistaa Paliskuntain yhdistys, ja porotutkimuksesta vastaa puolestaan Luonnonvarakeskus. Erikoistutkija Jouko Kumpula esittelee seuraavassa toimittaja Anna-Kaisa Brennerille Kutuharjun tutkimustoimintaa ja tietenkin poroja. Jutun lopussa selviää myös monia askarruttanut jouluaiheinen kysymys – eli miksi Petteri Punakuonon nenä hohkaa punaista.

Dokumentaristi Petteri Saario on tehnyt uuden dokumentin saimaannorpista. Suurimmaksi uhkaksi norppien osalta Saario nostaa ilmastonmuutoksen ja siitä seuraavat talvien lyhenemiset. Kun lunta ja jäätä on entistä vähemmän saimaannorpan käytössä, tilalle astuvat keinopesät eli leikkisästi norpanpöntöt. Näin Petteri Saarinen kertoo dokumentistaan toimittaja Olli Kosken haastattelussa.

Luontokuvaaja Katja Ronkainen hurahti luontoon vasta kolmikymppisenä. Sitä ennen hän oli tavallinen kuntosalilla ja töissä käyvä helsinkiläinen, jonka luontokosketus rajoittui lähinnä koiran ulkoilutukseen. Nykyisin Katja on syvässä suhteessa ympäröivään luontoon ja yksi hänen suosikkikuvauskohteista on susi. Toimittaja Juha Laaksonen tapasi Katja Ronkaisen.

Vaikka talvi hivuttautuu vähitellen eteläisimpäänkin Suomeen, monet pienet virtavedet sinnittelevät vielä ilman jääkantta. Esimerkiksi kirkkonummelainen Luomanpuro on yhä täysin sula. Mitä talvi merkitsee puroluonnolle ja miten vesieläimet selviävät kylmän kauden yli? Millaista elämää purossa on talvella? Näistä otti selvää toimittaja Anna-Kaisa Brenner, joka kävi Luomanpuron yläjuoksulla Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Katriina Könösen kanssa.

Mitä tehdä luonnossa kun illat pimenevät? Yksi mukava harrastuksen kohde tulee ainakin esiin pimeän myötä, taivaalta nimittäin paljastuu tähtien kavalkadi. Edellytyksenä tietysti on, että katseluhetkellä pilvet väistävät ja kirkas taivas paljastaa itsensä. Jos tähtiä ja muita taivaankappaleita lähtee tarkkailemaan metsän siimekseen, niin ensimmäisenä kannattaakin katsoa säätiedotus. Parhaat paikat tähtitaivaalle tähyilyyn löytyvät metsän reunasta peltoaukeamalta tai vaikkapa järven tai meren rannalta. Mitä taivaalla näkyy näin marraskuussa? Sitä lähti selvittämään toimittaja Olli Koski, joka tapasi 45 vuotta tähtitiedettä harrastaneen tietokirjailija ja tiedetoimittaja Markus Hotakaisen.

Retkelle pimeyteen, siinäpä vasta vastenmielinen ajatus. Tai tarkemmin ajateltuna onko se huono idea sittenkään. Me keinovaloja käyttävät vain olemme tottuneet siihen, että valoa on, oli päivä tai yö. Pimeä luonto herättää metsään menijässä esiin aivan erilaiset fiilikset, kun tutut retkeilykohteet muuttuvat vieraiksi ja maastonmuodot katoavat. Metsäretkelle pimeyteen suuntasi toimittaja Olli Koski yhdessä retkiopas Joel Pyykkösen kanssa.

Jo useampana vuotena Turusta on päässyt Kurjenrahkan kansallispuistoon linja-autokyydillä. Vajaan tunnin matka taittuu paikallisliikenteen lipun hinnalla. Tämä ekologinen vaihtoehto on kuljettanut tänäkin vuonna kesän ja syksyn aikana lähes 2300 kävijää luonnonhelmaan. Toimittaja Olli Koski tapasi Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Jani Grönroosin.

Lähes yhdeksän prosenttia Suomen metsälajeista on uhanalaisia. Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan niitä on yli 800, ja joka kolmas uhanalainen laji elää metsässä. On siis tärkeää miettiä sitä, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä myös Suomen talousmetsissä. Tähän liittyen onkin tänä vuonna ilmestynyt uusia ohjeita ja tiekarttoja metsien omistajille. Enemmän vanhoja puita, enemmän lehtipuita ja enemmän lahoavaa puuta – näin ohjeet kiteyttää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula metsäretkellä Nuuksiossa Minna Pyykön kanssa.