Tässä sarjassa on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen tilanteen lisäksi etsitty ratkaisuja ja paljon on ollut esillä Palokin koskien vapauttaminen, joita on pidetty jopa järvilohen pelastajana. Asia ei kuitenkaan taida olla niin yksiselitteinen ja seuraavaksi kuulemme miksi. Saimaanlohen tarinaa selvittää luontotoimittaja Markku Sipi ja hän on matkannut Joensuuhun. Haastateltavina ovat sähköyhtiö PKS:n toimitusjohtaja Tuure Aho ja tuotannon liiketoimintajohtaja Jari von Becker.

Nopeasti lyhenevä päivä tuo metsiin hämyisyyttä, jos ympärillä on vielä vanhoja, osin taivasta peittäviä kuusia. Samalla hetkellä metsän sammalmatto näyttää parhaat värinsä. Paksusammalmetsikössä vihreys pääsee nyt oikeuksiinsa ja maapohjan lisäksi se peittää alleen, jopa suuria kiviä. Askeleen alta ei kuulu mitään ääntä ja saapas uppoaa maahan kymmenen senttiä. Lahden Nastolassa paksusammalmetsikössä hiipivät professori Heikki Setälä ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Saimaanlohen tarinaa selvittää luontotoimittaja Markku Sipi ja hän on tutkimusmatkallaan edennyt syvälle kuntapolitiikan syövereihin. Saimaan järvilohen tulevaisuus on pienen piirin käsissä ja kuudennessa jaksossa yritetään selvittää, kiinnostaako kuntia ne kymmenet miljoonat eurot, joita on kaavailtu Palokin koskien vapauttamiseksi. Haastateltavana oli Heinäveden kunnanjohtaja Maarika Kasonen.

Elokuun lopulla on vietetty kuuluisan arkkitehdin Eliel Saarisen syntymän 150-vuotisjuhlallisuuksia. Yksi hänen tunnetuimmista luomuksistaan on ateljeekoti Hvitträsk, joka sijaitsee Kirkkonummella. Hvitträskin luonto inspiroi aikanaan muitakin kuuluisia taiteilijoita, muusikoita ja kirjailijoita, jotka vierailivat Saarisen perheen luona. Paikka oli Saariselle ja hänen puolisolleen Lojalle niin rakas, että he halusivat tulla sinne myös haudatuiksi.Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi museon pitkäaikaisen ja arvostetun oppaan Pepita Ehrnrooth-Jokisen, jonka kanssa he laskeutuivat jyrkän rinteen alas Hvitträskin rantametsään.

Luonnonsuojelusta saattaa liikkua virheellisiä käsityksiä. Se ei pelkästään vaadi rahaa, joka katoaa vaan ennallistamisiin varatut eurot hyödyttävät paikallisia. Esimerkiksi Saimaan järvilohen tapauksessa puhutaan miljoonista, jotka menevät kunnille täysimääräisesti. Saimaanlohen tarinaa selvittää luontotoimittaja Markku Sipi.

Saimaanlohen tarinaa selvittää toimittaja Markku Sipi. Masennus kääntyy onnellisesti toivoksi, sillä tässä osassa keskitytään ratkaisuihin ja kuullaan, että kaikki palikat saimaanlohen sukupuuton välttämiseksi ovat olemassa.

Kahlaajat ovat suomalainen linturyhmä jos mikä, sillä mitä pohjoisemmas maapallolla mennään, sitä suurempi lajijoukko kahlaajia soilla ja kosteikoilla, rannoilla ja tuntureilla asustaa. Kahlaajat ovat Lapin katolla, Enontekiön ja Utsjoen tunturissa jänkien ja tunturinummien leimalintuja, aina äänessä niin kesänkorvan lauluaikaan soidinhurmiossaan kuin keskikesällä hermoheikkoina poikasiaan varoitellessaan. Äänekkäimpiä kahlaajia on korean tiilenpunainen, melkein kuovin kokoinen harvinainen punakuiri. Pertti Koskimies ihasteli ja äänitti punakuiria ja muita pitkäkoipia Utsjoen ylängöllä viikko juhannuksen jälkeen, silloin kun pikkukesän laulujuhlat kypsyvät isonkesän suureksi kasvuksi.

Metsäradiossa jatkui juttusarja saimaanlohesta, vuorossa oli sarjan kolmas osa. Saimaanlohen tarinaa selvittää toimittaja Markku Sipi, joka oli matkannut Enonkosken kalanviljelylaitokselta Joensuuhun tapaamaan Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Janhusta. Uutiset eivät liene hääppöisiä, sillä kolmannen osan nimi on Masentava tapaaminen. Mutta onneksi sitä toivoakin löytyy, edes vähän.

Metsäradiossa jatkui juttusarja saimaanlohesta, vuorossa oli sarjan toinen osa. Saimaanlohi on täysin suomalainen laji, joka on sukupuuton partaalla. Lajin selviytyminen on ollut viljelyn varassa jo peräti 50 vuotta. Saimaanlohen tarinaa selvittää toimittaja Markku Sipi ja hän oli siirtynyt Enonkosken kalanviljelylaitokselle.

Suomen luonnon päivää juhlitaan ensi lauantaina jo yhdettätoista kertaa, ja tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. Tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio on toiminut päivän suojelijana alusta alkaen. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan näistä vuosista ja luonnon merkityksestä suomalaisille.