Metsäradio

Metsäradiossa kerrotaan tänä kesänä Suomen luonnonsuojelun menestystarinoita. Yksi niistä on Lahden kaupungin kupeessa sijaitsevan Vesijärven puhdistuminen.

Sata vuotta sitten järvi tunnettiin kirkkaista vesistään ja runsaista kalansaaliistaan, mutta sitten se muuttui valtavaksi jätealtaaksi. Mitä oikein tapahtui? Miten vesistö saatiin vain muutamassa vuosikymmenessä uimakieltoon ja kalat syömäkieltoon? Toimittaja Anna-Kaisa Brennerin haastateltavana on limnologi Juha Keto, joka on tehnyt elämäntyönsä Vesijärven puhdistamisen parissa.

Metsäradio kävi alkukesästä tapamaassa Orvo Öhmania, joka on seurannut Lapin lintuja koko ikänsä. Öhman asui lapsena Enontekiön Hetassa, kun reilut 70 vuotta sitten perheen naapuriin muutti muuan Yrjö Kokko -niminen eläinlääkäri, jonka luontoretkille Orvo-poika pääsi välillä mukaan. Kokosta tuli pian kuuluisuus, kun hän kirjoitti Laulujoutsen-nimisen kirjan, josta tuli alkusysäys nykyisen kansallislintumme suojelemiseksi. Orvo Öhmanin kotimaisemat ovat sittemmin siirtyneet piirun verran etelämmäs Muonioon, jossa lintujen tarkkailu on yhä mukava harrastus. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka sinnittelee tällä hetkellä henkitoreissaan. Sen eliympäristöt ovat pilaantuneet muun muassa rakentamisen, ojitusten ja vaellusesteiden vuoksi. Tämän pitkäikäisen nilviäisen suojelemiseksi tehdään kuitenkin kovasti töitä. Esimerkiksi Pudasjärvellä kunnostetaan virtavesiä, joissa esiintyy jokihelmisimpukkaa. Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta kertoo seuraavassa, miten kunnostusta tehdään ja kuinka sen yhteydessä kerätään arvokasta tutkimustietoa. Jutussa selvisi myös, miksi jokihelmisimpukan toinen nimi on karulta kuulostava raakku. Pirkko-Liisa Luhtaa haastatteli Anna-Kaisa Brenner.

Järviruoko eli ryti on monelle kesämökkiläiselle tuttu kasvi. Se on monikäyttöinen, jos osaa hyödyntää kasvin tarjoamat mahdollisuudet, mutta se myös leviää vauhdilla ja on vaikea poistaa, jos se ehtii kunnolla juurtumaan ja valtaamaan alaa. J.Nurmisen säätiön viestintäasiantuntija Säde Mäkipää kertoo, millaisia suunnitelmia on hyödyntää järviruokoa suuremmassa mittakaavassa. Retkikaverina Hangossa oli Juha Laaksonen.

Jokihelmisimpukka eli raakku on pitkäikäinen – se voi elää jopa 200-vuotiaaksi. Ei siis ihme, että vanhimpien eläinten kuoressa voi kasvaa jopa sammalta! Raakku on erittäin uhanalainen ja niin sanottu avainlaji eli hyvin tärkeä eläin koko vesistölle, jossa se elää. Metsähallituksessa työskentelevällä Pirkko-Liisa Luhdalla on pitkä työura raakkututkimuksen parissa. Hänen johdollaan kunnostetaan parhaillaan useita raakun asuttamia virtavesiä. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner käväisi Pudasjärven Haukiojalla ja sai tutustua Luhdan opastuksella tähän ihmeelliseen eläimeen.

Helmipöllö oli aikoinaan Suomen runsaslukuisin petolintu, mutta viime vuosikymmeninä kanta on romahtanut. Emeritusprofessori Erkki Korpimäki on kotoisin Kauhavalta ja tutkinut Etelä- Pohjanmaalla helmipöllöjä jo 50 vuoden ajan. Tänä keväänä alueen helmipöllöjen pesintätulos on kaikkien aikojen huonoin. Siihen vaikuttaa vaihteleva myyrätilanne, mutta myös metsien muuttuminen. Minna Pyykkö oli Kauhavalla metsäretkellä Erkki Korpimäen kanssa.

Orimattilan Luhtikylään on rakennettu yksi eteläisen Suomen suurimmista vesilintukosteikoista. Rakennustyöt saatii päätökseen viime syksynä, ja nyt kosteikko on ihan kokonaan valmis. Työn toteutuksesta vastasi paikallinen metsästysseura, Länsi-Orimattilan Metsästäjät. Kosteikon rakentaminen on ollut mahdollista valtion rahoittaman SOTKA-kosteikkohankkeen turvin. Mutta millainen ruljanssi kosteikon rakentaminen on ja miten kohdeyleisö, eli eläimet ovat sen löytäneet? Mika Moksu lähti luontoretkelle Birdlife Päijät-Hämeen puheenjohtaja Tapani Saimovaaran ja Länsi-Orimattilan Metsästäjien puheenjohtaja Jaakko Mattilan kanssa.

Tunnetko tämän kasvin sarjassa tutustumme tänään vanhaan, kartanoiden pihamaiden pensaaseen terttuseljaan. Mistä ne ovat Suomeen tuotu ja minkä takia niitä on aikoinaan suosittu kartanopuistojen kasveina? Oppaanamme Inkoossa on laulava puutarhuri Mikko Lagerström. Retkikaverina oli Juha Laaksonen.

Se mitä ei tunne, sitä ei kaipaa. Näin pohtii tutkija Nadja Weishaupt. Mutta kun linnuista kiinnostuu, tuo niiden saapuminen paljon iloa- ja toisaalta huolta siitä, miten ne nykymailmassa pärjäävät. Nadja Weishaupt on tutkinut lintuja eri puolilla maailmaa ja on nykyään Suomessa Ilmatieteen laitoksella selvittämässä säätutkien käyttöä lintujen muuton seurannassa. Minna Pyykkö oli linturetkellä Nadjan Suomenlahden rannassa.

Suomen metsä -pyöräilytapahtuma poljettiin viime lauantaina Helsingistä Hankoon. Tapahtuman taustoista ja motiivista kerrottiin viime viikon Metsäradiossa.

Kyseessä oli siis hyväntekeväisyystempaus, jonka tuotolla hankitaan suojeltava metsäpalsta Etelä-Suomesta. Toimittaja Petri Rinne oli mukana polkemassa suojeltavaa metsäpalstaa ja tällaiset tunnelmat olivat siis lauantaina.