Metsäradio

Liki korpin kokoinen tunturihaukka on maailman suurin jalohaukka ja tunturipöllön ohella pohjoisin petolintu. Se pesii arktisella tundra- ja tunturivyöhykkeellä Grönlannissa, Islannissa, Skandinaviasta Siperiaan sekä Alaskassa ja Kanadassa. Tunturihaukka on erikoistunut saalistamaan riekkoja ja kiirunoita, joita on Suomessa saaliseläimistä talvella sata ja poikasaikaankin 90 prosenttia. Laji aloittaa pesintänsä kevättalvella, jolloin saaliita on vuodenkierrossa vähiten. Pertti Koskimies on tutkinut tunturihaukan kannanvaihteluja, pesäpaikkoja, ravintoa ja elintapoja Pohjois-Lapissa sekä lähialueilla Ruotsin ja Norjan puolella. Tutkimusalueella on yli 60 reviiriä, jotka ovat olleet asuttuina ainakin jonakin vuonna viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Edellistalvista elpyneen riekkokannan ansiosta tunturihaukkoja pesi tänä kesänä enemmän kuin viime vuosina, mutta jo lähivuosikymmeninä ilmastonmuutos huonontaa rajusti kylmiin ja pakkaslumisiin talviin sopeutuneiden riekkojen, kiirunoiden ja tunturihaukkojen elinoloja.

Taija Kaarlenkaski on perinteentutkija ja erikoistunut pohtimaan ihmisten eläinsuhteita. Väitöskirjatyössään hän tutki ihmisen ja lehmän ikiaikaista suhdetta. Minna Pyykkö tapasi hänet Joensuun Kuhasalon metsässä.

On monia asioita, joista suomalaisilla riittää mielipiteitä, mutta yksi asia tuntuu meitä yhdistävän: hyvät vesistöt. Siirrymme Saimaalle ja keskitymme 100% suomalaiseen lajiin, joka on sukupuuton partaalla.

Ei, se ei ole norppa. Vaan Saimaan järvilohi. Metsäradiossa alkoi elokuussa uusi, moniosainen juttusarja saimaanlohesta. Toimittajana on Markku Sipi, joka lähti tutkimusmatkalle selvittämään saimaanlohen tarinaa.

Elokuussa starttaa kesäinen Lehmälive. Yle Areenassa avautuu mahdollisuus seurata suoraa lähetystä Espoonlahden luonnonsuojelualueelta, missä kyytöt eli alkuperäisrotu itäsuomenkarja ovat laiduntaneet merenrantaniittyjä koko kesän. Lehmät vasikoineen ovat tärkeässä maisemanhoitotyössä. Ne pitävät maiseman avarana syömällä vesakoita, ruokoa ja muuta kasvillisuutta. Samalla ne ilahduttavat ohikulkijoita. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi laitumella lehmien omistajat Emmi Nurmen ja Tommi Vähäkylän sekä heidän lapsensa Sennan ja Väinön.

Villin ilveksen joutuminen asutuksen välittömään läheisyyteen tai kaava-alueen sisälle on ilvesyksilölle aina stressaava tapahtuma. Ilveksellä on joustava kyky kestää vaihtelevaa stressiä, luontaisessa elinympäristössä. Kaupunki-ilveksen rooliin jouduttuaan, on joustavuus jatkuvan ja monien yhtäaikaisesti tulevien muuttujien seurauksena kovilla. Pihailveksistä kertoo seuraavassa Jussi Ristonmaa Ilveskeskuksesta, toimittajana Jyväskylässä oli Asko Hauta-aho.

Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa, on Jussi Ristonmaan oma tutkielma ilveksen käyttäytymisestä ja stressin vaikutuksesta ilveksen käyttäytymiseen. Aineisto tutkielmaan koostuu

hankkeesta, jossa seurattiin vuosien 2014-2018 välisenä aikana ilveksen persoonallisuutta ja käyttäytymistä tarhaoloissa ja luonnossa. Ymmärrys ilveksen käyttäytymisen taustalla vaikuttavista stressi-, sekä ympäristömuuttujista, on myös ollut pitkään vähäistä. Tähän tyhjiöön, Ilveskeskus pyrkii tuottamaan näyttöä, käyttäytymisseurantojen sekä koesarjojen myötä. Koskenvuoren maisemissa Jyväskylässä ilvesasioissa kävi toimittaja Asko Hauta-aho.

Aina ei ihmisen toiminta ole luonnolle haitaksi - usein ihmistä pidetään luonnon tuhoajana kuin vaalijana, mutta rohkaisevia uutisia kantautuu perinnemaisemista. Ne ovat hyvä esimerkki ihmisten myönteisestä vaikutuksesta luontoon. Metsäradio kävi kesäisellä retkellä Saaristomeren Jungfruskärillä, jossa äärimmäisen uhanalaiset lajit on saatu lisääntymään. Toimittajana Markku Sipi ja retken oppaana luonnonsuojelun asiantuntija Maija Mussaari.

Kotkalainen Urpo Koponen on kuvannut ja seurannut kyykäärmeitä jo useiden vuosikymmenien ajan. Pelon sijaan siinä ajassa on muodostunut kunnioitus tätä eläintä kohtaan. Suuren yleisön joukossa vahvat ennakkoluulot elävät edelleen voimakkaana, mutta pientä muutosta parempaan on havaittavissa myös tällä puolella. Kyykäärme rauhoitettiin tänä vuonna ja tämä osaltaan parantaa tilannetta. Luku sinällään on ilmastonmuutos, joka uhkaa matelijoita maapallon jokaisella kolkalla. Kotkassa kävi toimittaja Asko Hauta-aho.

Merellisessä maisemassa Kotkan Itärannassa kilpikaarnaiset männyt piirittävät vaaleaa hiekkaa ja antavat kulkijalle ikiaikaisen tunnelman. Meren puolella näkyy lukuisia saaria ja myös täysin aavaa selkää. Tämä on luontoharrastaja Urpo Koposelle tuttu kohde, jonne ei ole kotoa pitkä matka. Asko Hauta-aho lähti Kotkaan aistimaan heinäkuista hetkeä ja oppaana oli siis Urpo Koponen.

Tänä kesänä Metsäradiossa kerrotaan luonnonsuojelun onnistumistarinoita. Aikaisemmin kuulimme Vesijärven muuttumisesta leväiseksi jätealtaaksi, jonka kalat olivat syömäkiellossa ja uimaria vastaan saattoi paikoin kellua ihan sitä ihteään. Lahden kaupungin asenne ei ollut takavuosina ympäristötietoinen eikä suojelumyönteinen. Tarvittiin asenneilmapiirin muutos, tutkimusta, rahaa ja ennen kaikkea sinnikkäitä ympäristöihmisiä, jotka eivät vuosikymmenten aikana antaneet periksi. Helppoa ei ollut, kertoo järven puhdistamisessa elämäntyönsä tehnyt lahtelainen limnologi Juha Keto. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.