Haluaisitko tunnistaa lintujen ääniä? Nyt tämä on mahdollista, sillä tekniikka on tullut avuksi lintujen lajimääritykseen. Kännykkään voi ladata sovelluskaupasta ilmaisen äänitys- ja tunnistusohjelman - Muuttolintujen kevät, jota Jyväskylän yliopisto käyttää samalla tutkimuksen tekemiseen. Juuri nyt lintujen kevätmuutto on käynnistynyt ja joka aamu korviin saattaa kuulua uusia ääniä.

Jyväskylän yliopiston professori Otso Ovaskainen johtaa ainutlaatuista tutkimusta, jossa luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan samaan aikaan ympäri maailmaa. Näin Ovaskainen kertoo lintujen tunnistusovelluksen tämän hetken tilanteesta. Toimittajana oli Asko Hauta-aho.

Metsäradion henkilökuvasarjassa tutustuttiin eläintutkija Sonja Koskeen. Miten hän aikoinaan kiinnostui eläinten persoonallisuudesta ja sen tutkimisesta. Millaiset sattumukset ovat vieneet Koskea ympäri maailman. Mikä nisäkkäiden käyttäytymisessä kiehtoo? Retkikaverina oli Juha Laaksonen.

Luonnonperintösäätiö on tehnyt Pohjois-Karjalassa vähälle aikaa kolmet suojelukaupat. Viimeisin ostos oli myös säätiön itäisin, ja samalla ensimmäinen Ilomantsin alueella tehty suojeluhankinta. Nuorajärven Muokonsaaren luonto on monimuotoista, ja siellä seisovat komeat hongat eivät ole mitään höttöpuuta. Siru Päivinen tapasi suojelujohtaja Anneli Jussilan ja metsiään myyneen Aleksi Kärkkäisen Joensuussa, kun muste ei vielä ollut kauppakirjassa kuivunut. Mitä Anneli Jussila löysi, kun tutustui kauppakohteeseen viime kesän lopulla?

WWF Suomi uskoo, että valtio rahoittaa virtavesikunnostuksia, vaikka valta on vaihtunut. Ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen sanoo, että virtavesikunnostusten tehokkuus on ymmärretty suurimmassa osassa puolueita. Vilhunen muistuttaa, että rahoitusta voi olla tulossa myös EU:sta muun muassa ennallistamisasetuksen vuoksi. Toimittajana oli Mika Moksu.

Suomalaiset hiihtäjät kaatoivat Norjan hiihtokuninkaat heidän omissa Holmenkollenin kisoissaan helmikuussa 1922. Ähtärin Anton Collin voitti ensimmäisenä ei-norjalaisena hiihtäjänä perinteikkään 50 km:n hiihdon. Haapaveden Tapani Niku täydensi norjalaisten kauhuksi Suomen menestyksen toisella sijallaan.

Kun suomalainen hiihtomaine syttyi Holmenkollenin- voiton myötä, oli toiminnan aika. Vahva urheiluvaikuttaja Lauri Tahko Pihkala teki aloitteen. Pihkala päätoimitti Suomen Urheilulehteä. Hän julkaisi artikkelin Pohjoismaiset yhteishiihdot. Siinä ehdotettiin Lahtea Suomen Holmenkolleniksi. Näin Salpausselän kisojen aloitteesta kertoo lahtiskigames.com - sivusto ja jatkaa edelleen aiheesta-

Lahtelaiset kutsuttiin perustamaan kisajärjestäjäorganisaatiota, Lahden Hiihtoseuraa. Maaliskuussa 1922 Lahden Seurahuoneella kuutisenkymmentä lahtelaisvaikuttajaa päätti perustaa hiihtoseuran.

Ja seuraavana talvena 1923 kisattaisiin ensimmäiset Salpausselän Hiihdot Salpausselän harjuilla.

Salpausselän stadion oli valmis helmikuussa 1923 kaikkien aikojen suomalaiseen hiihtokilpailuun. Ensimmäisen kilpailun ensimmäinen oli hiihtäjämestari Anton Collin, joka voitti 10 km:n matkan. Kireä pakkanen vei katsojaluvut 4 000. Viiteen kilpailuun otti osaa yhteensä 76 suomalaista hiihtäjää. Pääkilpailun, Salpausselän Hiihdon 50 km voitti Tapani Niku, joka ehti syödä Messilässä eväitäkin kesken matkaa. Mäkihyppykilpailun voitti viipurilainen Sulo Usa Jääskeläinen.

Salpausselän kisojen tunnelmasta jatkavat Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Ylä-Savossa ollaan suupielet messingillään eduskunnan taannoisen päätöksen jäljiltä, Tiilikkajärven kansallispuiston pinta-ala yli tuplaantui ja ulottuu jatkossa Rautavaaralla Metsäkartanon nuorisokeskukselle asti. Laajennos toi kansallispuiston suojiin hieman erilaista maisemaa ja maastoa, kuin aiemmin suojellulla aluella on. Siru Päivinen ajeli Ylä-Keyritty järven rantamaisemiin, ja sai oppaakseen Metsäkartanon toimitusjohtaja Jari Korkalaisen.

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila. Hän osallistui puisilla hiihtosuksilla Lahden mäkipäiville yli 50 vuotta sitten ja siitä se talvinen harrastus alkoi. Vuosikymmeniä myöhemmin Janne Marvaila palasi takaisin Lahden Hiihtoseuraan työn merkeissä. Karpalon hyppyrimäkien tuntumaan Salpausselällä Jannen kanssa kiipesi Asko Hauta-aho.

Metsäradiossa on näin kevättalvella puhuttu puutarha-asioista, koska monella sormet jo syyhyävät päästä pihahommiin ja puutarhapalstoille. Biologi, tietokirjailija Leena Luoto ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner käyvät vielä yhdellä kävelykierroksella Helsingin Pakilassa sijaitsevalla palstaviljelyalueella. Nyt pohditaan luonnon monimuotoisuutta, jossa palstaviljelijät kunnostautuvat ihan tietämättäänkin. Palstaviljely on hyvä luontoteko - ja ihan parasta kesäteatteria!

Kalkkistenkosken kunnostus Asikkalassa jatkuu. Koskialueelle rakennetaan lisääntymisalueita erittäin uhanalaiselle järvitaimenelle. Nyt käynnistyvässä kunnostuksen kolmannessa ja samalla viimeisessä vaiheessa kutualueita tulee kaikkineen lähes kaksi hehtaaria. Valmistuessaan Kalkkistenkosken odotetaan muodostuvat erittäin merkittäväksi lisääntymisalueeksi Päijänteen ja Ruotsalaisen taimenille.

Valtion rahoittamien virtavesikunnostusten tulevaisuus on vaakalaudalla. Tällä hallituskaudella valtio on rahoittanut Nousu-ohjelman turvin kymmeniä kunnostuskohteita eri puolilla maata. Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Tomi Rannan tapasi Asikkalassa Mika Moksu.

Luonnonperintösäätiö saa puheluita yhä useammin myös Itä-Suomesta. Suojeluun tarjottuja kohteita pisteytetään ja parhaita pyritään saamaan suojeluun ripeimmin. Kiteen Suoparsaaresta pohjoiselta Saimaalta on juuri suojeltu melko suuri alue, noin 30 hehtaaria, ja lisää suojelu-uutisia on luvassa kevään mittaan. Siru Päivinen kävi Keski-Karjalan Luonto ry:n Kari Antikaisen kanssa tutustumassa Suoparsaaressa olevaan suojelukohteeseen.