Metsäradiossa vierailtiin marraskuun alkupuolella Lokkisaarella Lempäälässä. Alue on vapaaehtoisten lintuharrastajien talkootyön tuloksena nykyään yksi sisämaan arvokkaimmista lintualueista. Sen kunnostuksessa saatuja oppeja pyritään hyödyntämään myös muissa vastaavissa hankkeissa. Nyt palataan hetkeksi Lokkisaaren syystunnelmiin. Lintuharrastaja Rainer Mäkelä kertoi, mitä näiden yli 20 vuoden aikana saarella on tehty ja opittu. Toimittajana oli Minna Pyykkö.

Standup-koomikko Iikka Kivi on lintuharrastaja, joka sai kipinän lintuihin jo pikkupoikana. Harrastuksen myötä kiinnostus muihinkin ympäristöasioihin alkoi kasvaa. Tänä päivänä hänet tunnetaan myös somevaikuttajana, jonka hampaissa on usein hampaaton ja vätystelevä luontopolitikointi. Anna-Kaisa Brenner tapasi Iikka Kiven Kempeleen Vihiluodossa, tunnetuissa lintumaisemissa.

Eteläiseen Suomeen kaivattaisiin lisää suojeltuja metsiä. Yksi suojelutarkoituksiin soveltuva alue on Evon alue Hämeenlinnan Lammilla. Evon alueesta on haluttu perustaa Suomen ensimmäinen tiedekansallispuisto.

Toimittaja Timo Leponiemi tapasi Evolla ympäristötutkimuksen emeritus professori ja Lammin biologisen aseman pitkäaikaisen johtajan Lauri Arvolan ja Helsingin yliopiston dosentin Juha Tiaisen.

Ahtialanjärvi Lempäälässä on nykyään yksi sisämaan parhaista lintupaikoista. Erityisesti järven keskellä oleva kahden hehtaarin Lokkisaari on tärkeä pesimäpaikka ja levähdyspaikka monille muuttolinnuille. Nykyinen linturunsaus on kuitenkin vaatinut valtavasti työtä. Alue oli kasvamassa umpeen, kun saaren kunnostustöihin ryhdyttiin yli 20 vuotta sitten vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Minna Pyykkö vieraili saarella nyt syksyllä ja tapasi lintuharrastaja Rainer Mäkelän, joka on ollut Lokkisaaren kunnostuspuuhissa alusta alkaen.

Koitere-järvi ja siihen liittyvä Koitajoki Pohjois-Karjalassa saivat aivan hiljattain Cambridgen yliopiston suunnalta 1,5 miljoonaa dollaria, vesistön ennallistamisen avuksi. Mikä tekee erämaisesta Koitajoesta erityisen haasteellisen kunnostaa, ja miksi rahoitus suomalaisten sotkujen siivoamiseen tulee Britanniasta? Lumimuutos Osuuskunnan toimija, kalastaja ja maantieteen dosentti Tero Mustonen avaa itäisen vesistön ongelmavyyhteä, hänen kanssaan jatkaa Siru Päivinen.

Tiaiset, mustarastaat ja muut tutut talvilinnut kokoontuvat taas ruokintapaikoille. Monilla maaseudun ja omakotialueiden pihoilla yksi runsaimmista siivekkäistä on pikkuvarpunen, kivikaupungin varpusen pikkuserkku. Pikkuvarpusen tuntee suklaanruskeasta päälaesta ja mustasta täplästä valkoisessa poskessa. Nykyään, kun pikkuvarpusia pesii koko Suomen eteläpuoliskossa ainakin neljännesmiljoona pariskuntaa, on vaikea uskoa, että vielä 50 vuotta sitten tämä lintu oli vain Ahvenanmaan ja kaakkoisrajan harvinaisuus. Pertti Koskimies on seurannut pikkuvarpusten ällistyttävää aluevaltausta idästä länteen siitä asti, kun ensimmäiset parit olivat vasta asettuneet Parikkalan ja Tohmajärven väliselle rajaseudulle. Nyt näitä lintuja on ainakin 250 kertaa niin paljon kuin Pertin nuoruudessa, talvisinkin pari miljoonaa yksilöä. Pikkuvarpunen on äärimmäinen menestyjä nykyaikana, jolloin lintulajeistamme jo puolet on punaisella listalla eli uhanalaisia tai uhanalaisiksi taantuvia.

Kesän aikana Orimattilan Luhtikylään, Porvoonjoen tuntumaan on syntynyt vesakoituneet peltonotkelman pohjalle yksi eteläisen Suomen suurimmista vesilintukosteikoista. Yhdentoista hehtaarin yhtenäinen kosteikko tulee olemaan koti paitsi vesilinnuille, myös nisäkkäille ja hyönteisille. Työn on tehnyt paikallinen metsästysseura, Länsi-Orimattilan Metsästäjät. Valtava vesirakennushanke ei olisi ollut mahdollinen ilman valtion tukea, jota Sotka -kosteikkohankkeen puitteissa Orimattilaan tuli runsaat sata tuhatta euroa. Veronmaksajien rahoista hyötyvät myös veronmaksajat itse, kun paikalle voi kuka vain mennä tarkkailemaan luontoa. Mutta mikä saa metsästäjät rakennuspuuhiin? Mika Moksu lähti katsomaan kosteikkoa yhdessä Länsi-Orimattilan Metsästäjät ry:n puheenjohtaja Jaakko Mattilan kanssa.

Vanhat niityt pensoittuvat ja avonaiset maisemat kasvavat umpeen. Tämä näkyy myös saaristossa. Miten umpeenkasvu ja rehevöityminen näkyy Utössä? Juha Laaksonen ja Martin Öhman pohtivat miten saaren puusto on saanut alkunsa?

Suomen ilmasto muuttuu, mutta sen vaikutuksen ovat erilaisia eri puolilla maata. Kun läntisessä Suomessa lumipeite hupene, Kainuussa se jopa kasvaa tulevien vuosikymmenten aikana. Miten tarkasti ilmastoa voidaan ennustaa ja miltä Suomi näyttää eri maakunnissa vuonna 2050? Siihen vastasi Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä. Toimittajana Kukka Ström.

Runoilija Heli Laaksoselle vihreä korpi sammalineen on suuri inspiraation lähde, josta pulppuaa vaikka millaisia tarinoita. Uusimpaan kirjaansa hän on kirjoittanut lyhyitä ja vekkuleita luontoesitelmiä, joiden pääosissa ovat kasvit ja eläimet. Monet niistä voi kohdata eräässä satakuntalaisessa ikimetsässä, jonne Heli Laaksonen johdatti Metsäradion kuuntelijat. Ohjelmassa selvisi myös, miksi Laaksosen pakkaa mukaansa metsään suodatinpusseja ja maitotölkkien korkkeja. Toimittaja oli Anna-Kaisa Brenner.