Metsäradio

Keskellä Evon metsiä opiskellaan metsätalousinsinööriksi. Toisen vuoden opiskelijoille yksi mieleenpainuneimmista tehtävistä oli metsän kulottaminen. Lajiston tieteelliset nimet puolestaan ovat jääneet mieleen vaihtelevasti. Repivääkin metsäkeskestelua opiskelijat pitävät innostavana haasteena. Kerttu Kotakorven haastateltavina on opiskelijat Taneli Ärölä, Pinja Saturi ja Emmi Nenonen.

Luonnonvarakeskuksen juuristolaboratoriossa Joensuussa tutkitaan tarkasti, miten puiden ja muiden kasvien taimet reagoivat muuttuviin olosuhteisiin. Pienistä koehuoneista saadaan arvokasta tietoa päättäjille tulevaisuutta koskevien päätösten tueksi. Tutkija Timo Domisch kertoo luontotoimittaja Markku Sipille, millaisiin olosuhteisiin Suomen metsien on sopeuduttava.

Eetu Kemppasen kolmen hengen retkikunta teki vaelluksen naparetkeilujöiden hengessä ja oli liikkeellä sadan vuoden takaa kopioiduilla varusteilla. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta kävi kyselemässä mistä kaikki tarvittava tieto oli kaivettu ja miten välineet oli valmistettu Jutustelussa selviää myös, mikä oli retkikunnan ménu ja millä ruoka reissussa valmistettiin.

Kun Eetu Kemppasen retkikunta viime talvena valmistautui vaellukseen lumilakeuksille. Lapissa, oli takana satoja tunteja tutkimustyötä ja varusteiden valmistamista. Kolme miestä lähti matkaan samanlaisilla välineillä, kuin tutkimusmatkailijat ja naparetkeilijät sata vuotta sitten. Puusuksilla etenevä ja rekeä perässään vetänyt kolmikko oli pukeutunut vahattuihin puuvilla-anorakkeihin ja hylkeennahkarukkasiin. Valkoinen harjateltta oli tarkasti esikuvansa mallinen ja porontaljamakuupussien kaavat norjalaisesta museosta löytynyt. Retkikunnan johtajaa Eetu Kemppasta haastattelemassa ja vanhan mallisia varusteita ihmettelemässä kävi retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Seuraavaksi suunnataan Napapiirille, mihin on saatu uusi virallinen Napapiirin retkeilyalue. Vuolaiden koskien ympärille rakentuneella retkeilyalueella reittien esteettömyys ja helppokulkuisuus on huomioitu alusta asti ja ison kävijämäärän vuoksi panostetaan viestintään useilla kielillä. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa paikan päällä Metsähallituksen Luontopalveluiden Jarmo Asellia, joka vastaa koko Lapin alueen retkeilyrakenteista.

Espanjan poikki kulkeva pyhiinvaellusreitti kerää vuosittain tuhansia kulkijoita. Patikkaretken Santiago de Compostelaan voi tehdä montaa eri reittiä ja monella tavalla, mutta täyden kahdeksan sadan kilometrin verran taivalsi suomalainen Nina Etelävuori. Hän oli valinnut reitin lähes sattumalta ja googlailemalla tehnyt matkavalmistelut. Vaikka moni pitkälle vaellukselle lähtijä suunnittelee reissua kauan ja uhraa tavattomasti aikaa sekä vaivaa varustelistan tekoon, lähti Nina Etelävuori matkalle huolettomammin. Hänelle rinkanvalinnassa tärkein kriteeri oli punainen väri. Viikkojen kulkeminen on myös henkinen ponnistus ja siksi perille tuleminen on yleensä liikuttava ja ikimuistoinen hetki. Tänä kesänä reissun tehnyttä pyhiinvaeltajaa kävi jututtamassa retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka halusi ensimmäiseksi tietä miltä tuntuu, kun on kuukausi taivallusta takana ja päämäärä häämöttää?

Kirjanpainajien aiheuttamat metsätuhot ovat olleet viime aikoina paljon esillä, muun muassa Kolin kansallismaiseman puolesta on kannettu huolta. Mutta metsissä elää petohyönteisiä, jotka saalistavat kirjanpainajia ruuakseen. Voisiko kirjanpainajia siis pysäyttää niiden luontaisia vihollisia hyödyntämällä? Luontotoimittaja Markku Sipi matkasi Joensuuhun jututtamaan väitöskirjatutkija Mikko Pelto-Arvoa.

Metsän arvo, on tänä syksynä aloitettu sähköinen palvelu, jonka kautta metsänomistaja voi saada tietoa oman metsänsä arvokkaista luontokohteista sekä hiilivarastoista. Kerttu Kotakorpi kävi selvittämässä, mistä palvelussa on oikein kyse ja miten metsänomistaja voi hyötyä palvelun käytöstä. Antaa palvelun kehittämisessä mukana olleen Niklas Kaskealan kertoa, mikä Metsän arvo -palvelu on.

Kevät on yrttien ja syötävien kasvien kulta-aikaa, jolloin metsissä käy kuhina, kun retki- ja kotikokit keräävät luonnonantimia lautasille. Puutarhoissa alkaa kuokkiminen ja pitkin kesää kerätään satoa. Luonto tarjoaa meille loppukesään vielä mustikat ja puolukat, mutta onko ihanuus ohitse, kun suvi taipuu syksyyn? Hyönteiskokki Topi Kairenius on retkeilijä ja hyvin perehtynyt luonnosta saataviin aineksiin. Hän onkin juuri oikea henkilö vastaamaan retkeilytoimittaja Joppe Rannan kysymykseen: onko luonnon ruokapuoti auki vielä näin syksylläkin?

Keltavahakas, poimumassikka, himmeäloisikka… Suomen sienillä on värikkäitä ja mielikuvituksellisia nimiä. Mutta miten nuo nimet oikein syntyvät? Kuka ne antaa? Näihin kysymyksiin biologi, museomestari ja vastikään eläköitynyt sienten nimistötoimikunnan jäsen Pertti Salo osaa vastata. Luontotoimittaja Markku Sipi avaa kirjan limasienistä ja löytää sivuilta vielä hämmästyttävämpiä nimiä.