Metsäradio

Selkien vaaralla vanhassa perinnepihapiirissä asuva maantieteilijä ja tohtorismies, kalastaja ja luonnon ennallistaja Tero Mustonen on työkseen tuijottanut ilmastonmuutosta silmästä silmään jo kauan. Parhaillaan hän viimeistelee ensi vuoden alkupuolella päivänvalon näkevän YK:n Ilmastopaneelin tuoreimman ohjausraportin Eurooppa-osiota - ja siinä ohessa ennallistaa palkitun Osuuskunta Lumimuutoksen riveissä kymmeniä tuhansia hehtaareja suomalaista luontoa. Siru Päivinen ajeli ylös Selkielle, ja kysyi mitä luonnossa viihtyvä Mustonen miettii kuluneen vuoden saldosta.

Vaikka nyt mennään kohti vuoden talvisimpaa ja kylmintä aikaa, kesästä saa silti haaveilla. Ja tulevista retkistä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi pyörävaellus halki eteläisimmän Suomen?

Hangon ja Kouvolan väliset pyöräilyyn sopivat reitit on nyt koottu tietopaketiksi nettiin. South by cycle -niminen projekti muokkasi 900 kilometriä pyöräreittejä kartoiksi ja reittisuunnitelmiksi majoitusta ja nähtävyyksiä myöten. Nettisivun avulla voi suunnitella lyhyitä tai vaikka päiväkausien retkiä, ihan miten itselle sopii.

Anna-Kaisa Brenner haastatteli Kristiina Vaanoa, joka luotsasi pyöräilyreittiprojektia.

Poroja on totuttu näkemään Lapin maisemissa - aavoilla tunturiylängöillä, mutta poroja on myös huomattavasti etelämpänä. Heikki Joskit asuu Sulkavalla ja hänellä on siellä pieni porolauma. Aiheesta hänen kanssaan keskusteli Asko Hauta-aho.

Timo Hattunen on Kontiorannan lakkautetun varuskunnan eläköitynyt opistoupseeri, reservin yliluutnantti ja hän innostui vapaalle jäätyään puuhaamaan paikallisten riistanhoitoyhdistysten toiminnanjohtajana. Hattuset muuttivat puolisen vuotta sitten Timon vaimon kotipaikalle Tuupovaaran Kokinvaaraan, muuttuiko elämässä maalle muuton myötä jotain muutakin kuin osoite. Näitä asioita Pohjois-Karjalassa selvitteli Siru Päivinen.

23-vuotias kirkkonummelainen Nico Niemenmaa on valittu tämän vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi. Lintujärjestö Birdlifen palkintoperusteissa kiitellään Niemenmaan lintuosaamista ja aktiivista harrastamista. Yksi hänen erityistaidoistaan ja kiinnostuksen kohteista on pesäpoikasten rengastaminen. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Nico Niemenmaan Kirkkonummen keskusmetsässä.

Kalajoen seurakunta jättää sadan hehtaarin paloalueen metsän pikkueläimille Yhteensä Kalajoella paloi heinä-elokuun vaihteessa yli 200 hehtaaria metsää, eli puolet siitä tulee nyt rauhoitetuksi. Paloalue on pääosin seurakunnan omistama. Kirkkoneuvosto päätti marraskuun puolivälissä, että Susinevan 106 hehtaarin alue rauhoitetaan 20 vuodeksi. Toimittaja Juha Virtanen kävi Kalajoella tapaamassa pelastuspäällikkö Pekka Rätyä.

Peräti kaksi viikkoa kestänyt metsäpalo ja sen sammutus oli poikkeuksellisen suuri urakka.

Suomessa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan lohestuskulttuuriin keskittyvää erikoismuseota tai -näyttelyä kuten Ruotsin Laxens Hus tai Norjan Namsen Salmon Aquarium. Saamelaismuseo Siidaan Inarissa on tallennettu vähäinen määrä lohestusesineistöä myös Tenojokivarresta. Utsjoen kunnan majoitus- ja ravintolainfra on selvässä nosteessa juuri nyt. Koronaepidemian edesauttamana myös muut kuin lohestavat kansalaiset löysivät Utsjoen. Siksi tavalliselle matkailijalle tulisikin mahdollisimman nopeasti luoda sellaisia luontomatkailu- ja kulttuurikohteita, jotka toisaalta pysäyttävät kulkijan ja toisaalta tukevat seudun kulttuuriperimän säilymistä. Yksi luontevimmista Utsjoen kuntakuvaan istuvista kohteista olisi Tenojoen lohestukselle rakentuva perinnekeskus. Tässä oli lainaus aloitteesta Utsjoen kunnalle, jonka ovat allekirjoittaneet Veikko Guttorm ja Anssi Eloranta. Tarkemmin tähän aloitteeseen syventyvät seuraavassa Anssi Eloranta ja Asko Hauta-aho.

Suomessa ei vielä sähköautoilla kuljeteta puuta metsistä, mutta Ruotsissa alkaa ensi vuonna kokeilu. miten 80 tonnin sähköajoneuvo pärjää puunkuljetuksessa. Meillä Lapissa puolestaan alennetaan hiilidioksidipäästöjä käyttämällä tavanomaista isompia ajoneuvoyhdistelmiä. Ajokilometrit vähenevät, samoin polttoaineen kulutus ja hiilidioksipäästöt. Metsähallitus on saavuttanut jopa yli 10 prosentin päästövähennykset.

Ainakaan toistaiseksi sillat eivät ole sortuneet eivätkä tiet painuneet. Kokemukset ovat olleet hyvät, sanoo kehityspäällikkö Jouni Karjalainen. Hänet tapasi Pyhäjoen Palosaaressa toimittaja Juha Virtanen.

Etelärannikolla sijaitsevan Kirkkonummen keskustassa kohoaa kukkula, joka on suurten liikenneväylien puristuksessa. Autoteiden ja rautatien ympäröimän Munkinmäen luonto on kuin villiintynyt puutarha, mutta jo nimikin kertoo, että paikalla on keskiaikaan ulottuva historia. Kukkulan ympärillä lainehti tuolloin vielä merivesi.

Kaavoitus ja rakentaminen kutistavat varsinkin pääkaupunkiseudulla asutuskeskusten luontoa, ja samalla on vaarana menettää myös tärkeää paikallishistoriaa. Kirkkonummelaiset kotiseutu- ja luontoaktiivit halusivat nostaa Munkinmäen profiilia, ja niinpä sinne valmistui muutama kuukausi sitten kulttuuri- ja luontopolku. Polku löytyy nykyaikaisesti myös digitaalisena versiona.

Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti tutustumiskierrokselle Munkinmäkeen oppaanaan antropologi Petra Vairimaa, joka on yksi kulttuuripolun toteuttajista.

Suomalaiset paikannimet ovat välillä hämmentäviä. Karkean ja jopa törkeän kuuloisen nimen taustalla on usein omalaatuinen kansanhuumori tai jokin historiallinen syy. Äänekoskella, Suomen vilkkaimman valtatien reunamalla sijaitsee Ryssänpiilo-niminen paikka.

Mitä ihmettä? Eikä nyt olla edes lähellä itärajaa vaan aivan keskellä keskisintä Suomea.

Anna-Kaisa Brenner sai vinkin Ryssänpiilosta ja lähti kipuamaan kivistä kalliorinnettä oppaanaan retkibloggaaja Peter Lindenberg.