Metsäradio

Pihlajissa on kaiken syksyä hyörinyt isoja rastasparvia, sillä marjoja oli paljon suuressa osassa Suomea. Runsain marjansyöjälintumme on koko maassa pesivä räkättirastas. Pohjois-Karjalasta Lappiin pesiviä tilhiä ei ole etelärannikolle ehtinyt vasta kuin pieniä ryhmiä, sillä pääjoukoille on vielä piisannut syötävää pohjoisempana. Rastaat ja tilhi syövät marjamaltoa mutta kolmas pihlajanmarjalintu, taviokuurna, syö marjoista siemenet. Lapissa pesivät taviokuurnat vaeltavat kerran pari vuosikymmenessä etelärannikolle asti. Myös muut rastaat, punatulkut, punarinnat, kertut ja jotkin muut lintulajit syövät pihlajanmarjoja. Pertti Koskimies ennusti, että marjalintujen eloisat parvet ilahduttavat luonnonystäviä eteläisimmässä Suomessakin joulu- ja vielä tammikuussakin.

Tuntuuko luonnossa oleminen joskus suorittamiselta? Pitääkö joka paikassa ottaa valokuvia ja somettaa? Pystyykö silloin omia ajatuksia ollenkaan selkiyttämään ja rauhoittamaan?

Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vietti kesän loppumetreillä yhden yön karhukojussa itärajan pinnassa Kuhmossa. Turvallisina seuralaisina olivat kamera, nauhuri ja kännykkä. Mutta: ajatukset olisivat pärjänneet ilmankin.

Kuunnellaan hetki Anna-Kaisan pohdintoja kuvausretkeltä, karhujen kohtaamisesta ja omiin ajatuksiin törmäämisestä.

Miten Suomen metsät ovat muuttuneet vuosisatojen mittaan? Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkkönen on perehtynyt näin muutoksiin ja kertoi aiheesta Suomen vanhimman tieteellisen seuran Societas pro fauna et flora fennican 200- vuotisjuhlissa Ritarihuoneella Helsingissä. Minna Pyykkö jututti häntä tilaisuuden jälkeen.

Entisajan keittiöstä saattoi vuosien saatossa mystisesti hävitä lusikoita, jopa kuparipannuja. Monesti syyllinen näihin katoamisiin oli samassa perheessä asuva kalastaja, joka otti materiaalia uistimiin omasta kuormasta. Tietokirjailija Erkki Norell kertoi miten lusikkauistimet aikoinaan syntyivät ja millainen pyyntiväline se oikein oli. Asikkalan Vääksyssä oli toimittaja Asko Hauta-aho.

Kissa luonnossa on aihe, joka herättää paljon keskustelua. Moniko tietää, että Suomessa on jopa parisen kymmentä tuhatta kissaa, jotka elävät ulkona sään armoilla? Monet eläinsuojelijat tekevät kovasti töitä loukuttaakseen näitä populaatiokissoiksi kutsuttuja eläimiä pois luonnosta.

Sieltä kissat päätyvät tavallisesti löytöeläinkoteihin, kuten Katajankulmalle Hattulaan. Kuulemme siitä hetken kuluttua lisää, mutta käydään aluksi Pälkäneellä seuraamassa, kuinka pitkän linjan eläinsuojelija Johanna Jaatinen asentaa metsään itse rakentamaansa kissaloukkua. Yli sadan kissan lauma pitäisi saada kiinni ennen talvipakkasia. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Lohen täysimittainen kalastuskielto Tenojoelle varmistui viime keväänä. Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka oli havaittu seurannassa. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Näin kylmää tekstiä lohen kalastuskiellosta kuultiin ja luettiin keväällä 2021 ja nyt vielä alueelle kuulumaton vieraslaji kyttyrälohi tunkee voimalla Tenojokeen.

Asko Hauta-aho kysyi Tenojoen lohestukseen ja tulevaisuuteen liittyviä asioita emerituskalabiologi Anssi Elorannalta, joka on kalastanut lohia alueella yli 50 vuotta.

Minna Pyykkö kävi Hangon lähistöllä syksyisellä metsäretkellä luontoyrittäjä Ari Kapasen kanssa. Tavoitteena oli hiipiä katsomaan, onko äskettäin kuolleen metsäkauriin haaskalla kävijöitä.

Sykyinen hirvenmetsästys on monelle metsästäjälle vuoden päätapahtuma ja sen käynnistymisestä on jo vajaa kuukausi aikaa. Tulevatko nuoret tämän perinteisen harrastuksen pariin ja miten he saavat tietoa metsästykseen liittyvissä asioissa. Asko Hauta-aho lähti selvittämään miten hirvenmetsästys on tänä vuonna sujunut Etelä-Savossa Sulkavalla? Näin asiaa valottaa Hakovirran metsästysseuran puheenjohtaja Heikki Joskit.

18-vuotias Lasse Kurkela on voittanut lokakuussa jo kaksi kansainvälisesti arvostettua luontokuvakilpailua. Kotimaisessa kovatasoisessa Vuoden luontokuva-kilpailussakin hän ylsi hienosti palkintosijoille. Nuoresta iästään huolimatta Kurkela on ehtinyt osallistua menestyksekkäästi jo kymmeniin kilpailuihin Suomessa ja ulkomailla.

Lasse Kurkela kuvaa mieluiten Kuusamossa, jossa melu ja valosaaste eivät ulotu suurten metsien siimekseen. Kuvauskohteina ovat usein petoeläimet, mutta viimeaikaisin kilpailumenestys on tullut kuukkelin kuvaamisesta. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Helsingissä on jälleen tänä syksynä tehty paljon rottahavaintoja. Mitä helsinkiläisrotta tarkalleen ottaen syö, kantaako se taudinaiheuttajia tai mitä eläimelle tapahtuu sen kuoltua - näitä ei vieläkään tiedetä ihan tarkalleen. Mutta nyt asioita tutkitaan Helsingin yliopiston kaupunkirottaprojektissa.

Tutkija, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo vetää projektia. Häntä kiehtoo rotassa se, että eläin on kekseliäs selviytyjä, joka osaa tehdä yhteistyötä lajikumppaniensa kanssa.

Tuomas Aivelo ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävivät iltahämärissä tutkimassa paikkaa, jossa rottia on liikkunut runsaasti ja josta niitä on yritetty aktiivisesti häätää pois.