Metsäradio

Eri puolilla maata kuljetaan metsissä värjäyssienten perässä. Luonnonvärjäreillä on oma yhdistyskin, Värjärikilta, joka kokoaa luonnonväreistä kiinnostuneita yhteisen värikkäästi porisevan padan äärelle. Ennen kuin padan alle kannattaa viritellä tulet, on ensin oltava seitikki poikineen sienikorissa saaliina, ja sitten alkaakin syntyä hienoja sävyjä! Siru Päivinen jatkaa Enosta Sari Penttisen sienikorin tuntumasta, salskealta mäntykankaalta.

Miten luontokuvaamisesta tulee ammatti? Mitään suoraa polkua siihen hommaan ei ole, ja joskus taustalla voi olla dramaattinenkin elämänmuutos, kuten Kimmo Mäkirannalla.

Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Mäkirannan Kuhmon Viiksimossa, missä tämä oli järjestelemässä kojukuvauksia. Samalla tuli juteltua eläinten kohtaamisesta sekä siitä, miten luontokuvaamisesta tuli Mäkirannalle uusi työ ja kokonainen elämäntapa.

Lintukesä kypsyy elokuussa täyteen mittaansa. Pesimäkauden päätyttyä joukot ovat suurimmillaan, kun poikaset liittyvät aikuisten parviin. Lintuja näkyy ja kuuluu kuitenkin niukemmin kuin keväällä, koska iso osa niistä on vaiti ja piileskelee vesikasvustoissa, metsissä ja pensaikoissa. Lisäksi sorsakoiraita, kahlaajia ja pitkämatkaisimpia pikkulintuja on lähtenyt etelään jo touko-kesäkuun vaihteesta alkaen.

Pertti Koskimies seurasi ja äänitti kesän kääntymistä syksyksi Parikkalan Siikalahdella.

Metsäradion viimeinen hetki vietettiin nuotion äärellä Inkoon Fagervikissä. Suomen luonnonpäivän isähahmo Riku Lumiaro esittelee Juha Laaksoselle miten nuotiosta ei jää maastoon mitään jälkiä. Samalla pohditaan pimenevän yön ääniä ja toiveita mitä voisi kuulla.

Itämeri on alkanut kiinnostaa viime aikiona yhä enemmän myös ilmastotutkijoita, koska merten on havaittu varastoivan hyvin lämpöä ja olevan merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen kannalta. Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla käynnistyy nyt syksyllä uusi viisivuotinen tutkimushanke- oikeastaan tutkimuskeskus, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset ilmasto- ja merentutkijat yhdistävät asiantuntemuksensa. Eläintieteellinen asema on saanut tätä varten mm. Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmen miljoonan euron tutkimusrahoituksen.

Minna Pyykkö tapasi tutkimuskoordinaattori Joanna Norkon Tvärminnen asemalla ja kyseli tunnelmia hankkeen käynnistymisen kynnyksellä.

Rovaniemellä suunnistettiin viikonvaihteessa Napapiiri-Jukolassa, missä osallistujia oli reippaasti yli 12 000. Tällainen määrä ihmisiä jättää maastoon väistämättä jälkensä. Miten luonto toipuu massatapahtumasta?

Vuoden 2014 Jukolan viesti suunnistettiin savolaismaisemissa Vehmersalmella. Muutama päivä sitten Kuopio-Jukolan kilpailunjohtaja Jouko Kaihua ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävivät katsastamassa paikkaa, jonka halki tuhannet suunnistajat juoksivat seitsemän vuotta sitten. Löytyikö entisestä kilpailumaastosta enää tossunjälkiä tai roskia?

Metsäradio vie meidät seuraavaksi Heinävedelle tapaamaan luontokartoittajaa. Risto Sulkava toimi kymmenisen vuotta Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Hän on koulutukseltaan biologi, ja väitteli tohtoriksi Joensuussa 2006 aihepiirinään saukko. Nykyisin Sulkavat asuvat Pohjois-Karjalassa Heinävedellä, Pirteän Pässin pihapiirissä Ilmari Räsäsen Säätiön omistamalla yli 350 hehtaarin laajuisella tilalla. Tilan metsistä on suojeltu yli puolet, ja toisella puolella harjoitetaan kokonaan avohakkuutonta metsätaloutta mahdollisimman luontoystävällisesti. Siru Päivinen ajeli komeaan maalaismaisemaan, todella vanhaan pihapiiriin.

Karttaa katsoessa ei aina muista, miten iso alue Lappi on. Ja kuinka vähän siellä loppujen lopuksi asuu ihmisiä. Osa heistä on paluumuuttajia, kuten Muoniossa asuva viihdealan taustavaikuttaja Tapio Pieskä. Hänelle pohjoisen luonto ja elämäntyyli ovat tuntuneet aina kaikkein omimmilta. Vuontisrovan laavulla Pallastunturin kupeessa on hyvä keittää kahvit ja pysähtyä pohtimaan ihmisen kaipuuta luontoon. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Kaikille radion luonto-ohjelmien kuuntelijoille tuttu kotkalainen luontoharrastaja Urpo Koponen kohtasi elämässään yllättäviä vastoinkäymisiä muutamia vuosia sitten. Hän sairastui vakavasti. Pitkän toipumisjakson aikana sairaalahoitojen ja lääkkeiden lisäksi hän haki parantavaa voimaa lintujen rengastuksesta. Juha Laaksonen tapasi Urpo Koposen, ja näin hän kertaa viime vuosien tapahtumia.

Etelä-Sallan alueen luonto on monipuolista. Alueella on useita luonnonsuojelualueita, joihin kuuluu laajoja aapasoita, vanhoja metsiä ja tuntureita. Myös suojelualueiden ulkopuolella on hienoja luontokohteita: erämaisia vaaroja, laajoja soita ja reheviä jokivarsia. Valtioneuvosto on kesäkuussa istunnossaan antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Sallan kansallispuistosta. Kansallispuisto perustettaisiin Sallan kunnassa sijaitsevalle valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Sallan kansallispuisto olisi Suomen 41. kansallispuisto. Tavoitteena on, että laki Sallan kansallispuistosta tulisi voimaan tämän vuoden aikana. Sallan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petteri Salmijärven tapasi toimittaja Jarmo Siivikko.