Metsäradio

Luontoon lojumaan jätetyt siimat ovat iso riesa eläimille. Erityisesti linnut voivat sotkea itsensä pahasti siimoihin. Lahdessa vapaaehtoiset joutuvat auttamaan yhä useammin siimoihin ja koukkuihin tarttuneita lintuja. Nyt tilannetta vaikeuttaa se, ettei vesilintija voida viedä esimerkiksi Heinolan lintuhoitolaan kuntoutettaviksi lintuinfluensssariskin vuoksi. Yksi lintuja auttavista vapaaehtoisista on Jenni Räisänen. Hän joutuu keräämään hylättyjä siimoja päivittäin, ja lintujen vakavatkin vammat ovat tulleet hänelle tutuksi. Toimittajana Lahdessa on Mika Moksu.

Metsäradiossa Juha Laaksonen vieraili Mäntyharjulla Römmilän maalaismaisemissa. Nuori isäntä Karri Eerikäinen on ottanut siellä hoitaakseen suvun vanhan tilan. Aiheena olivat metsät.

Kesä on ihmisen parasta aikaa. Tai sitten ei, jos hyttysiä on niin paljon ettei sekaan meinaa mahtua. Pohjoisessa kesä merkitsee valoisaa ja energisoivaa yötöntä yötä, mutta Lapin kesä voi olla myös yhtä tuskaa, jos sattuu olemaan itikanpuremille herkkä.

Kesä ei ole muoniolaisen Tapio Pieskän lempivuodenaika, mutta taiteilijoiden ja kulttuuriväen taustavaikuttajana hän on saanut vuosien varrella saanut todistaa montaa yöttömään yöhön hullaantumista. Ja olihan tässä muutama vuosi sitten jopa kesä, jolloin hyttyset häipyivät joksikin aikaa kuin taikaiskusta.

Tapio Pieskä ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävivät kahvittelemassa Vuontisrovan laavulla keskellä valoisaa kesäyötä.

Seuraavaksi Metsäradiossa etsitään kesän viimeisiä ääniä. Heinäkuussa luonnon äänimaailma metsissä hiipuu vähitellen ja sitä perinteistä lintujen laulua kuulee yhä vähemmän. Parhaat mahdollisuudet konsertille on heti auringonnousun jälkeen. Kesän lurittajia lähti Kukkasjoelle äänittämään Asko Hauta-aho.

On havaittu, että nykylasten satukirjoissa esiintyy yhä harvempia eläin- ja kasvilajeja, kertoo oululainen satukirjailija Päivi Tuulikki Koskela. Hän halusi saada Itämerellä tapahtuvaan lastensatukirjaansa mukaan oikeita Itämeren lajeja: härkäsimppuja, liejutaskurapuja, harmaahylkeitä, rasvakaloja. Hanke laajeni myös suureksi lasten piirustuskilpailuksi- ja baletiksi, joka nähdään Itämeripäivänä elokuussa. Minna Pyykkö tapasi oululaiset Päivi Tuulikki Koskelan ja muusikko Mikko Koskelan, joka on säveltänyt kirjaan kappaleen. He juttelivat Seikkailu Itämeressä- kirjasta, lasten meripiirustuksista ja siitä, miten paljon lapset nykyään seikkailevat luonnossa.

Ikimetsä laulaa sellaisin sävelin, joita ei ihmisen runtelemista raiskioista ja vain teini-ikäisiksi kasvavista metsänkuvatuksista kuule. Vanhoja omien lakiensa mukaisesti eläviä metsiä ei koko puska-Suomessa ole kuin muutamia prosentteja, eikä valtaosa suomalaisista ole oikeaa metsää koskaan nähnytkään. Hämyisten aarnikuusikoiden ja jylhien honkatemppeleiden salaisissa komeroissa kaikuvat myyttisen sinipyrstön,

salaperäisen pikkusiepon ja terhakan idänuunilinnun sävelet. Näiden solistien taustakuorona visertää leppälintu ja vaikertaa kulorastas. Pertti Koskimies äänitti hyttyspilven ympäröimänä ikimetsän ainutkertaista laulua Lieksassa Patvinsuon jylhillä vaaranrinteillä.

Kestävyyurheilufanaatikko, TV- juontaja, toimittaja, Teemu Virtanen hiihti rullasuksilla Hangosta Nuorgamiin reilussa viikossa. Hallitseva 24 tunnin hiihdon maailmanmestari halusi tehdä matkan hyvässä tarkoituksessa. Nyt ei kerätty rahaa mihinkään, vaan haluttiin näkyvyyttä kestävyysurheilulle ja erityisesti hiidolle.

Vanha konkari Juha Mieto lämpenee myös aina hiihdolle ja sen tukemiselle. Niinpä Kurikan jätti on Teemu Virtasenkin mukana avustamassa, kannustamassa ja vähän neuvomassakin huikeaa ultraurheilijaa. Juha Mieto tulee Lappiin aina mielellään ja mieluusti kertookin kuuluvansa pohjoisessa kalustoon, vaikka onkin lantalainen. Viime lauantaina Teemu Virtanen viimein pääsi maaliin Nuorgamiin, hieman sitä ennen Utsjoella Virtasen ja Miedon tapasi Jarmo Siivikko.

Täktominlahti on ainutlaatuinen merenlahti Hankoniemellä. Se on nykyään luonnonsuojelualue, ja eteläisen Suomen merkittävimpiä lintualueita. Lahti on matala ja vesi vaihtuu hitaasti. Se on kuin Itämeri pienoiskoossa: noin neliökilometrin laajuista merenlahtea uhkaa rehevöityminen ja umpeenkasvu.

Hankolaiselle Ari Heinilälle alue on tuttu. Hän on viettänyt siellä vuosikymmeniä ja päätti ryhtyä toimimaan alueen hyväksi kymmenisen vuotta sitten. Hän sai mukaansa paljon eri tahoja yhteiseen suojeluhankkeeseen: Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoita, Hangon kaupungin, paikallisia asukkaita, maanomistajia ja yrityksiä, Metsähallituksen, luonnonsuojelujärjestö WWF:n.

Tärkeänä osana alueen suojelua perustettiin kosteikko keräämään mereen kulkeutuvaa maa-ainesta ja ravinteita. Hankolaiset koululaiset ovat olleet mukana mm. istuttamassa kosteikon reunoille kasveja. Ari Heinilä ja suojeluhanke ovat saaneet hankkeesta mm. Läntisen Uudenmaan ympäristöpalkinnon ja Hangon kaupungin ympäristöpalkinnon.

Minna Pyykkö on Hangossa Täktominlahden rantavedessä kahlailemassa Ari Heinilän kanssa ja juttelemassa sen nykytilasta.

Puolisentoista vuotta sitten porot popsivat suihinsa Suomen ehkä kauneimman hautausmaan. Sevettijärven hautakummut oli peitetty poronjäkälällä, joka on myös porojen suurta herkkua. Eläimet pääsivät paksujen kinosten ansiosta aidan yli hautausmaalle ja söivät nälkäänsä kaikki jäkälät. Vahingosta viisastuneina hautausmaan aitaa korotettiin viime kesänä, ja nyt viimeisten parin viikon ajan talkoolaiset ovat maalanneet aitaa ja peittäneet hautoja tuoreella poronjäkälällä, kertoi sevettijärveläinen Kauko Ljetoff. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Millainen suhde diakoni Risto Ikäheimolla on luontoon? Pitääkö metsä tai pihapiiri olla hoidettu? Mikä luonnossa ihastuttaa? Heinävedellä Valamossa Ikäheimon tapasi Juha Laaksonen.