Metsäradio

Monille Metsäradion kuuntelijoille klapikone on tuttu apulainen. Toivottavasti mahdollisimman harvalle kuuntelijalle on tällaisen halkomakoneen kanssa töitä tehdessä sattunut mitään ikävää. Mutta tosiasia on se, että vuosittain tapahtuu aivan liian paljon pahoja onnettomuuksia klapikoneita käytettäessä ja nyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES yhdessä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kanssa on lähtenyt kampanjoimaan koneiden vaaroista. Kuten kohta kuullaan, itse kone on harvoin vaarallinen, mutta sen huolimaton käyttö tai suorastaan turvajärjestelmien ohittaminen saattavat aiheuttaa karmaisevaa jälkeä, jossa pahimmassa tapauksessa loukkaantujina voivat olla pienet lapset. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tavannut puuliiterissä Tukesin ylitarkastaja Soili Huttusen. Kuva: TUKES

Yksi Suomen uusimmista kirjastoista - ellei peräti uusin - sijaitsee Muonion Jerisjärvellä, jossa elokuun lopulla avattiin Suomen kalakirjasto. Lappilainen Ari Savikko on tehnyt mittavan kulttuurityön pelastamalla omiin kokoelmiinsa tutkimuslaitosten ja yliopistojen vanhat kalakirjat, ennen kuin ne olisivat päätyneet kaatopaikoille. Vähitellen hyllytila loppui Savikoltakin, joten hän päätti perustaa Suomen kalakirjaston. Se on nyt maamme kattavin kala- ja kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Hyllyistä löytyy tutkimusta, kulttuurihistoriaa, kalajuttuja - ja tietysti vähän Kekkostakin. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Kanahaukka on pohjoisiin havumetsiin sopeutunut petolintu. Parisatavuotisen vainoamisen loputtua kanahaukkaa uhkaa nyt tehometsätalous, joka on hävittänyt melkein joka pitäjästä vanhat kuusikot, kanahaukan ykköspaikat. Myös haukkojen perusravinto eli kanalinnut ovat huvenneet romahdusmaisesti suo-ojitusten ja metsänhakkuiden sekä ihmisestä hyötyneiden pienten nisäkäspetojen vuoksi. Kanalintujen puutetta kanahaukat korvaavat saalistamalla aiempaa enemmän esimerkiksi varislintuja, lokkeja, kyyhkyjä ja rastaita. Sitä mukaa kuin saalislajit ovat keskimäärin aiempaa pienempiä, myös haukkakoiraat ovat kutistuneet entistä pienemmiksi ja ketterämmiksi. Pertti Koskimies kävi syysretkellä haukkakuusikossa, josta kuului pesäomistajan villiä huutoa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lokakuun lopussa Metsäradiossa oli haastateltavana nurmeslainen Ari Pisto, joka oli kokenut kovia terveytensä kanssa. Kuusikymppinen Pisto oli saanut pahan sydänkohtauksen ja sen jälkeen aivohalvauksen, joka suisti hänet kuukausiksi tajuttomuuden tilaan. Metsien mies Ari Pisto on kuitenkin päässyt jo jalkeille, kuten aikaisemmassa ohjelmassa kuultiin.

Monihan muistaa tapauksen siksikin, että potilaalle läheteltiin viime talvena Metsäradiossa toipumisen toivotuksia. Metsäradion haastattelussa Pisto kertoi, että häneltä jäi melko usein verenpainelääkkeet ottamatta. Hän kertoi myös, että ei ota nytkään kaikkia lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Ja tämä on herättänyt kuuntelijat kertaamaan omaa suhtautumistaan lääkkeidenottoon, sillä ei ole lainkaan harvinaista, että lääkärin määräyksistä luistetaan. Koska aihepiiri koskee lukuisaa joukkoa Metsäradion kuuntelijoista, nyt puhutaan lääkinnällisistä kysymyksistä - niin oudolta kuin se joistakin kuuntelijoista saattaakin tuntua.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi haastattelemassa professori Hannu Savolaista, joka toimii Etelä-Karjalan keskussairaalassa osaston ylilääkärinä ja on juuri tämän alan erikoistuntija muutenkin. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Myyräkantojen vaihtelua eli syklejä on tutkittu Kilpisjärvellä yli 70 vuotta ja Pallasjärven alueellakin jo puolen vuosisataa. Tutkimuksissa on havaittu niin pienpetojen kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset jyrsijöiden elämään. Ikimuistoisia hetkiä ovat olleet myös massiiviset sopulivaellukset, joita pääsee harvoin todistamaan. Suomalaisen myyrätutkimuksen nestorin ja grand old manin, tutkimusprofessori Heikki Henttosen pitkä ura alkoi 1970-luvun alussa Tunturi-Lapin kuoppaisilta metsäautoteiltä. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Juha Laaksonen

Ilmastonmuutos etenee napa-alueilla kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla - ja tämä alkaa näkyä maisemassa muun muassa Utsjoella. Mänty kipuaa tuntureille ja haapa valtaa alaa siellä missä mittariperhosen toukat ovat tulen lailla tuhonneet tunturikoivikoita. Tunturipaljakat saattavat olla katoavaa maisemaa. Entä mitä siitä sitten seuraisi? Turun yliopiston Utsjoen Kevon tutkimusasema on hyvä paikka selvittää ilmaston lämpenemisen seurauksia. Asemanhoitaja, dosentti Otso Suominen. Toimittaja: Riitta Vauras - Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Uskoa sopii, että monelle kuuntelijalle jäivät viime talvena mieleen terveiset, joita läheteltiin Metsäradion vakiokuuntelijalle sairaalaan. Juttu oli nimittäin niin, että pohjois-karjalalainen kuuntelijamme oli saanut vakavan aivoinfarktin ja joutunut sen seurauksena pitkäksi ajaksi syvän tajuttomuuden tilaan. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan hänen mahdollisuutensa selvitä olivat liki olemattomat. Niin vain kävi, että mies toipui. Hoitohenkilökunta teki parhaansa ja jopa sellainen toipumista edistävä keino keksittiin, että tajuttomana makaavan miehen korvaan soitettiin Metsäradion lähetyksiä, sillä sukulaiset kasvonilmeitä seurailtuaan varmoja siitä, että radio-ohjelma aikaansaa kuulijassaan mielihyvän tunteita.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki otti ja lähti Nurmekseen tapaamaan Ari Pistoa. Hän on tämä terveisten saaja, metsien mies, luontohenkinen samoilija, metsästäjä ja metsän kaikkien antien kerääjä, jonka toipuminen talvella herätti kuuntelijoiden mielenkiinnon. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lokakuussa kesämökeillä käydään tekemässä talvisäätöjä ennen pakkasia ja lumentuloa. Puissa on paikoitellen lehtiä ja tuuli saa haavan lehdet vielä havisemaan. Vanhat petäjät kurkottavat rantaviivalla korkeuksiin ja ovat valmiina vastaanottamaan kovatkin myrskytuulet. Eläkkeellä oleva Ylen:n radiokuuluttaja Pertti Eerola nauttii heinolalaisesta järvimaisemasta vuosikymmenien mittaisella kokemuksella. Asko Hauta-aho kävi Ala-Räävelin rannalla aistimassa syksyn tunnelmaa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Venäjällä perustettiin viime vuoden lopussa suuri kansallispuisto, Laatokan saariston kansallispuisto. Puisto käsittää 1200 neliökilometrin alueen Luoteis-Laatokalla Karjalan tasavallassa. Toimittaja Kalle Schönberg kävi tutustumassa ainutlaatuiseen suojelualueeseen yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulisen kanssa.

Lokakuussa julkistettiin tuorein tutkimus, jossa luodataan suomalaisten suhtautumista metsäsektoriin. Tällä kerralla tutkimuksen teetti Metsäsäätiö. Tuhannelle suomalaiselle esitettin metsäelinkeinoon liittyviä kysymyksiä ja tulokset tavallaan yllättivät metsäalan. Yllätyksen syy on se miten myönteisesti kansalaiset metsäsektoriin suhtautuvat. Lähes 90 prosenttia vastaajista piti metsäsektorin toimintaa vastuullisena. Erityisen myönteisesti suomalaiset suhtautuvat puupohjaisiin tuotteisiin ja puurakentamiseen, samoin kartonkeihin, ja pahvipakkauksiin vessapaperista puhumattakaan. Myös puupohjaisiin biopolttoaineisiin suhtautuu vähintään myönteisesti yli 80 prosenttia suomalaisista.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli heti tuoreeltaan tutkimuksen teettäjää, eli Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajaa Liisa Mäkijärveä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle