Metsäradio

Metsäradiossa kuultiin omituinen kalajuttu menneiltä vuosikymmeniltä. Se tapahtui Gaula-joella Norjassa, kun perhokalastaja päätti lähteä paremmille vesille saalista pyytämään. Tämän tarinan kertoi asikkalalainen tietokirjailija Erkki Norell. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pakurikääpä on luonnontuote joka parantaa lähes kaiken keksittävissä olevan, väittävät. No ei nyt sentään, tieteellistä tutkimusta hyödyistä on hyvin vähän mutta ei siitä pakurista haittaakaan ole. No mistä sitä sitten saa? Lehtipuun kyljestä nyt ainakin, villinä ja viljeltynä. Entä miten se saadaan viljelmäksi metsänomistajalle? Istuttamalla tai kuten pakuri-ihmiset sanovat: ymppäämällä. Tuottoisaa touhua, sanotaan. Marko Miettinen lähti opettelemaan kullan vuolentaa, siis ymppäämistä Pro Pakuri ry:n puheenjohtaja Hannu Piispasen kanssa. Kuva: Tero Ylioja / Yle

Metsäteollisuudelle, kuten mille tahansa muullekin teollisuudenhaaralle, on ensiarvoisen tärkeää tietää mitä mieltä kansalaiset siitä ovat. Metsäteollisuus tutkitutti hiljattain Taloustutkimuksella kansalaisten metsäteollisuutta koskevia mielipiteitä ja arvoja. Tulokset olivat yllttäviä. Siitä huolimatta, että ala on koko ajan esillä keskusteluissa ristiriitaisissakin asetelmissa, on kansalaisten arvostus yli puoluerajojen metsäteollisuutta kohtaan vankkumaton. Metsäteollisuutta arvostetaan verotulojen kerryttäjänä, ulkomaankaupan puujalkana, työnantajana ja jopa vastuullisena toimijana ympäristön kannalta. Ei ihme, että metsäteollisuuden piirissä on kohoteltu korkealle koivunmahlasimakuksia!

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki keskusteli Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Mika Mäkisen kanssa tutkimuksen tuloksista vuosisataisen honkapuun tyvellä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Jollekin Metsäradion vakiokuuntelijalle saattaa seuraava tarinamme olla aikamoinen yllätys. Saattaapa joku kysyä hiljaa mielessään, että miksi kummassa Metsäradio puhuu lähetyksessään sirkustaiteesta. Mutta kuten kohta kuullaan, tämän sesongin Sirkus Finlandian ohjelmistolla ja metsätöillä on selvä vahintäänkin ajatuksellinen yhteys. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on vuosikymmenet seurannut sirkuksen ohjelmistoa, eikä ole koskaan aikaisemmin nähnyt metsätöiden tekemistä maneesilla. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Suomi on pitkä maa. Kun pohjoisessa piiskaa räntää, etelässä saatetaan kivuta vielä yli plus kymmenen asteen lukemiin. Metsästä löytyy vielä yllättävän paljon herkkuja ruokalautaselle, muutakin kuin sieniä. Kannattaa kuitenkin tietää mitä ja mistä saa kerätä. Jokamiehenoikeudet sallivat marjojen ja sienien poimimisen, mutta esimerkiksi kuusenkerkkien keräilyyn tarvitaan maanomistajan lupa.

Syksyisessä metsässä samoilivat tietokirjailija ja villiyrttikouluttaja Raija Kivimetsä ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Digiriistametsä-hankkeen tavoitteena on arvioida metsäalueiden soveltuvuutta metsäkanalintujen elinympäristöiksi. Arvioinnissa hyödynnetään Metsäkeskuksen paikkatieto-aineistoja. Tavoitteena on tunnistaa metsäkanalintujen elinympäristöjä ja viedä niistä tieto Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. Esiintymistieto auttaa huomioimaan metsäkanalintujen elinympäristöt paremmin metsänhoidossa ja hakkuissa. Kansalliset ja kansainväliset monimuotoisuusvelvoitteet yhdessä biotaloustavoitteiden kanssa luovat tarpeen monipuolistaa metsänhoitomenetelmiä ja metsänomistajalle tarjottavia palveluita. Riistametsänhoito on kustannustehokas tapa huomioida niin riistan elinympäristöjä kuin metsänluonnon monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsäkeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen yhteistyönä. Riistakeskus on hankkeen päätoteuttaja, ja se kestää vuoden 2018 loppuun.

Asko Hauta-aho kävi aiheen tiimoilta Lahdessa Merrasjärven metsissä projektipäällikkö Mikko Kesälän kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomalaismetsissä jolkottelee susia, joiden liikkeistä ei ole ollenkaan riittävää kuvaa. Nyt on saatu irti 300 tuhatta euroa lisärahaa, joka on tarkoitus käyttää lähinnä Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoittamiseen. Asiasta päätettiin taannoin budjettiriihessä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän esityksestä. Leppä pitää pannoittamista tärkeänä siksikin, että näin voidaan ehkäistä metsästyskoiravahinkoja. Mutta pannoitus ei ole lainkaan selvä juttu metsästäjien keskuudessa.

Suhtautuminen suteen, rauhoitettuun suurpetoon, on ristiriitainen. Nyt maa-ja metsätalousministeriö on käynnistänyt laajapohjaisen hankkeen, jonka tarkoituksena on pohtia ja kehittää suden hoitosuunnitelmia siten, että asukkaiden turvallisuuden tunnetta susien esiintymisalueilla voitaisiin lisätä.

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä kuvailee susikeskustelun vuodenkiertoa. Toimittaja: Olli Ihamäki - Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mennään metsään- kampanjaviikolla Metsäradio lähetettiin Evon retkeilyalueelta Hämeenlinnasta. Ohjelmassa kuultiin Evon metsäopiston historiasta ja retkeilyalueen vetovoimasta. Toimittajana suorassa lähetyksessä oli Olli Ihamäki.

Kaksi viikkoa sitten eläkkellä oleva rajamies Seppo Vähätalo muisteli täällä Metsäradiossa karhujen häkkipyyntiä Kuusamossa menneillä vuosikymmenillä. Nyt Seppo Vähätalo kertoo suhtautumisesta susiin ja ahmojen pyynnistä. Lisäksi ohikiitävä ja piinaava tilanne metsän kuninkaan karhun kanssa, kun osat yllättäen vaihtuivat. Kuusamossa kävi Juha Laaksonen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lakkapäitä ja aihkimäntyjä - vanhoja mäntyjä ei ole Lapissa liikaa, ja siellä kulkiessa tekee melkein mieli nostaa hattua sitkeille ikihongille, jotka sinnittelevät säässä kuin säässä vuodesta ja jopa vuosisadasta toiseen. Suomalaisen myyrätutkimuksen grand old man, tutkimusprofessori Heikki Henttonen on kulkenut Lapin metsiä koko pitkän uransa ajan. Pallastunturin kupeessa sijaitsevan Mangivaaran männyt kiinnittivät hänen huomionsa jo liki 50 vuotta sitten. Vaaran rinteillä kasvavat metsien jättiläiset ovat pysyneet tanakasti paikallaan satoja vuosia, vaikka ympäriltä on kasvanut ja kuollut vuoron perään muita puulajeja. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner / Yle - Kuva: Pekka Kauranen