Metsäradio

Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Lohjansaaressa sijaitseva tammipuu on noussut valtakunnantason julkkikseksi. Kyseessä on satoja vuosia vanha vaikuttava puu, joka kasvaa melkolailla piilossa. Tunnelma kallion päällä kasvavan monihaaraisen puun äärellä on suorastaan maaginen, kuten kohta kuullaan. Paavolan tammen nosti muutama vuosi sitten erikoisen kiinnostuksen kohteeksi some, siis nettimaailma. Ensimmäiseksi siitä kertoi retkipaikka.fi-sivusto. Ja tästä koko homma repesi. Nyt Metsäradio esittelee tämän salaperäistä voimaa huokuvan tammipuun ja kertoo lisäksi sen tarinan nettiympäristössä. Seuraavan haastattelun jälkeen ei kukaan voi vähätellä netin voimaa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tutustumassa tammeen Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan Anne Rautiaisen opastuksella. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Ähtäri Zoon Pandatalo, Snowpanda House on näyttävä kokonaisuus. Kiinan metsähallinnon pandakeskuksen huippuasiantuntijat totesivatkin marraskuun 2017 tarkastuksessaan rakennuksen ja ulkotarhat parhaiten toteutetuiksi Kiinan ulkopuolella. Snowpanda House kätkee sisäänsä pandojen katselutilan, jossa pandoja pääsee katsomaan niiden touhutessa sekä ulko- että sisätarhoissa. Ähtäri Zoon intendentti Mauno Seppäkoski ja luontotoimittaja Juha Laaksonen olivat katselemassa näitä kuuluisia pandoja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Voiko marraskuisessa metsässä kokea samaa hurmaa kuin heinäkuussa? Toimittaja Hannamari Vallila lähti kavereidensa kanssa maastopyöräilemään kaupunkimetsään. Retkestä tulikin pelkoja uhmaava kokemus. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Metsäradio piipahti Heinävedellä, Etelä-Savon metsäpitäjässä, tapaamassa ikänsä metsätöitä tehnyttä Mauno Räsästä. Räsänen on yhtenä suurimpana ponnistuksenaan siirtänyt omalle tilalleen Koskijärven rantaan Luutsalon saaresta jättimäisen metsäkämpän, johon hän on kerännyt suuren määrän erilaista vanhan ajan metsätyökalustoa. Mauno Räsäsen urakka on ollut poikkeuksellisen suuri - se kestikin puoli vuosikymmentä. Maunon kämpässä kävijä pääsee aistimaan ne olosuhteet, joissa mennen ajan työteliäät metsätyömiespolvet asuivat. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kuuli Maunosta ja kämpästä, eikä häntä sen jälkeen mikään estänyt lähtemästä tutustumaan Varistaipaleen kanavan naapurissa sijaitsevaan nähtävyyteen. Kuva: Olli Ihamäki Yle

Kyl mä sanoisin, että kun mä oon montaa asiaa harrastanut niin tää on se harrastus mistä mä en tuu koskaan luopumaan. Et se avaa niin uuden näkökulman tähän maailmaan ja vie niin ihmeellisiin paikkoihin, kertoi pitkän linjan lintuharrastaja Matti Nieminen. Metsäradiossa 13- vuotias TET- harjoittelija Joose Laaksonen kävi kyselemässä pitkän linjan lintuharrastajalta ja Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Niemiseltä, miten hän aikanaan lapsena innostui linnuista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Toimittajat Hannamari Vallila ja Kukka Ström lähtivät jahtaamaan loppusyksyn sieniä. Haaveissa oli löytää kolme marraskuussa kasvavaa metsän herkkua. Kuva: Kukka Ström / Yle

Metsämiesten säätiö on vahva vaikuttaja suomalaisessa metsämaailmassa. Se on marraskuussa juhlinut seitsemänkymppisiään ja julkistanut samalla uuden strategian, toimintamallin. Palautettakoon kuitenkin mieliin, että säätiö sai alkunsa pian sotien jälkeen, kun metsätyömaiden muonitustoimiston toiminta lopetettiin ja kassaan kertyneet varat säätiöitiin. Siitä pitäen säätiö on apurahapolitiikallaan vaikuttanut monin tavoin Suomen metsäelinkeinon kehittymiseen ja painotuksiin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi juhlan merkeissä toimitusjohtaja Ilari Pirttilän. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäpeuran luultiin hävinneen eläimistöstämme vuosisadan alkupuolella. Mieluisana yllätyksenä peura alkoi tehdä paluuta Suomen puolelle 1960- luvulla. Nykyisin metsäpeuraa esiintyy Kainuussa, Keski-Suomessa ja Suomenselän alueella. Metsäpeura on Suomessa rauhoitettu eläin. Ähtäri on mukana metsäpeuran suojelusta ja kannan hoidosta vastaavassa työryhmässä. Metsäpeura ja poro voivat lisääntyä keskenään. Kuhmossa risteytymistä yritetään estää peura-aitojen avulla, jotka pitäisivät poro ja peurat erillään toisistaan. Ulkonäöltä metsäpeuran erottaa porosta lähinnä pitempien jalkojen ansiosta, jotka tekevät metsäpeurasta neliömäisen vaikutuksen. Lauman koossa pysymistä helpottavat koparoiden jänteistä lähtevät napsahdukset. Hännän ympärystän valkoinen karva muodostaa pimeässäkin näkyvän peräpeilin, joka auttaa vasoja pysymään emonsa perässä. Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Ähtärin eläinpuistossa metsäpeurojen aitauksen vieressä intendentti Mauno Seppäkosken kanssa.

Kuva: Asko Hauta-aho

Metsäradion teemana oli marraskuussa klapikoneilla tapahtuneet onnettomuudet, joita sattuu Suomessa muutamia kymmeniä vuodessa. Tampereen yliopistollisen sairaalan mukaan ne ovat pahimman laatuisia käsivammoja koneen puristavan ruhjovuuden vuoksi. Taysin käsikirurgian ylilääkäri Olli Leppänen arvioi, että klapikonevammat ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet ja onnettomuuksista jää usein elinikäisiä haittoja.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki soitti Tampereelle ylilääkäri Olli Leppäselle. Kuva: Tays