Metsäradio

Kun kävelee pientä polkua pitkin kantahämäläisessä metsässä, päätyy pienen Koninkorven kosteikon rannalle. Se muodostui keväällä ja kuivuu loppukesään mennessä. Tälläisten kausikosteikkojen merkitystä tutkitaan sekä Evolla että pääkaupunkiseudulla. Koska niissä ei ole kaloja, monet vesiotukset ovat niissä turvassa. Yliopistolehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta tapasi Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Tuoreessa tutkimuksessa on selvinnyt, että suomalaiset suhtautuvat metsästykseen hyvin myönteisesti. Suomen Riistakeskus teetti Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten asenteista metsästystä kohtaan. Tutkimuksesta selvisi, että vain noin 15 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaista tarttumapintaa metsästykseen. Samoin selvisi se, että suurimpia mielikuvavaikuttajia ovat sukulaiset ja muut metsästävät tuttavat. Kielteisesti metsästykseen suhtautuvia on noin 10 prosenttia suomalaisista, mutta kolmessa vuosikymmenessä suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on tullut hyväksyvämmäksi. Tutkimuksen mielenkiintoiseen antiin perehtyi Metsäradion reportteri Olli Ihamäki, joka haastatteli aiheesta Suomen Riistakeskuksen viestintäpäällikköä Klaus Ekmania. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Saaristomerellä sijaitsevan Utön saaren ympäristö on Suomen upeimpia sukelluspaikkoja. Niinpä sinne pinnan alle päätyi myös toimittajamme Hannamari Vallila. Asumattomalla luodolla järjestettävä sukellusleiri on varsin erikoinen retkeilypaikka. Kun retkeilytarvikkeiden kiloista ei tarvitse tinkiä, voi telttailu olla aikamoista luksuserästelyä. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Metsäradiossa jatkui kesäsarja, missä tavattiin kirjailija ja luontokuvaaja Hannu Hautala. Valtavaaran jylhissä maisemissa hänen kanssaan oli luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kaiveli arkistojaan kesän kunniaksi. Sieltä löytyy paljonkin Metsäradioon sopivaa aineistoa ja tänä iltana kuullaan muistoja savottaelämään oleellisesti liittyneestä ajanvietteestä, eli korttipelistä. Korttipeli oli keskeisessä osassa vanhan ajan tukkikämpillä, joissa vapaa-ajan virikkeet olivat vähissä. Mistään harmittomasta puuhasta tai puhtaasta ajanvietteestä ei aina ollut kysymys ja seuraava muistelus sisältääkin sellaisia osuuksia, että herkimpiä saattaa hirvittää. Joka tapauksessa Metsäradio tarjoaa nyt kuuntelukokemuksen vuosikymmenien takaa. Olli Ihamäki tapasi Tapio Norrbackin vuonna 1985.

Kuva: Arja Lento

Mitä mahtaa kuulua majavan kesään? Padonrakennuspuuhat nyt ainakin ovat käynnissä, ja majavapariskuntien alkukesällä syntyneet poikaset varttuvat hyvää vauhtia. Poikaset viettävät kuitenkin vielä runsaasti aikaa pesässään. Minkälainen on majavanpesä ja miten se on rakennettu? Toimittajamme Anna-Kaisa Brenner tutustui amerikanmajavien asuttamaan pesään eteläsuomalaisella majavalammella. Oppaanaan hänellä oli Hämeen ammattikorkeakoulussa metsäalaa pitkään opettanut Ilmari Häkkinen. Kuva: Taleghani Houman / Yle

Sellutehtaalla sellunteon sivutuotteena syntyvä mäntyöljy on melkoinen ihmeaine ja siitä onkin kova kysyntä. Mäntyöljyä käytetään lukuisten arkisten, mutta suorastaan käsitteeksi nousseiden tuotteiden raaka-aineena. Noista tuotteista puhutaan kohta lisää. Samoin seuraavassa ohjelmaosuudessa tulee esille sekin, että mäntyöljyllä pyritään nyt korvaamaan siipikarjantuotannossa varmuuden vuoksi syötettäviä antibiootteja. Mäntyöljy liimaa, antaa makua, poistaa häpykarvoitusta, lääkitsee, maistuu, aikaansaa kiiltoa, puhdistaa ja tuoksuu ja vaikka mitä muuta. Tämä ihmeaine, mäntyöljy on siis vähintäänkin yhden jutun väärtti. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on piipahtanut mäntyöljyä jalostavassa teollisuuslaitoksessa Raumalla. Olli Ihamäen haastateltavana on seuraavassa toimitusjohtaja Risto Näsi Forchemilta. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kun metsämaata ottaa käteensä ja erottelee sitä sormillaan, huomaa että se on täynnä pienen pientä rihmastoa. Sienet siellä kilpailevat keskenään - ja pistävät ravinteet kiertoon maahan varisseista neulasista, oksista ja lehdistä. Puut puolestaan luovuttavat sienille hiiltä. Tätä on yhteiselo parhaimmillaan. Pirjo Koskinen lähti oululaiseen sekametsään Oulun Kasvitieteellisen museon intendentti Anna Liisa Ruotsalaisen kanssa ihmettelemään tätä maan sisäänsä kätkemää elämää. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsäradiossa käynnistyi kolmiosainen kesäsarja, missä tavataan suomalaisen luontokuvauksen grand old man Hannu Hautala. Viimeiset vuodet ovat hänellä menneet taistelussa diabetesta ja syöpää vastaan ja kuvausretket ovat siten jääneet vähemmälle. Liikkuminen maastossa onnistuu vain kävelysauvojen avulla ja jo aiemmin päänvaivaa aiheutti koko elämänkirjon teknistyminen digikameroineen ja facebookkeineen. Luontokuvaaja Hannu Hautala allekirjoittaa otsikon tälle kesäsarjalle ja se on aika karu- Parasta ennen kuolemaa. Kuusamon Valtavaaran maisemiin hänen kanssaan lähti luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Käen kukunta lakkaa heinäkuun alussa, ei siksi että sillä menisi vihne kurkkuun vaan siksi, että se lähtee kohti Kongon sademetsiä. Käki viipyy Suomessa vain kukkeimman kesän, hätäisimmät kukkujat vain pari kuukautta. Matkaan Länsi-Afrikkaan ja takaisin kuluu tuskin saman verran, joten enemmistön elämästään käki elää sademetsässä, se on Euroopassa hätäisesti piipahtava aito sademetsälintu, aivan omaa tyyppiään. Erikoisia ovat käen pesätouhutkin, sillä muilla lajeilla poikasensa kasvattava käkiäiti ei näe koskaan lastaan isästä puhumattakaan - eikä lapsi vanhempiaan! Menkää terveinä te metsien tunnelmanluojat, toivotti kaukomatkaajille Pertti Koskimies. Kuva: Juha Laaksonen / Yle