Metsäradio

Jos joku suurtapahtuma liittyy oleellisesti suomalaiseen metsään, niin Jukolan viesti ainakin. Vuosikymmeniä vanha kunniakas tapahtuma kiertää maata ja mantuja ja pyrkii jättämään jälkeensä puhtaan ja pilaamattoman metsän. Onhan toki selvää, että jos tapahtumaan osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä, niin aina sentään jotain sattuukin. Jukolan alkusysäys saatiin pian sotien jälkeen ja ensimmäisen kerran suunnistettiin Aleksis Kiven hengessä vuonna 1949. Kiven perintöä kunnioittavasta tapahtumasta on kasvanut todellinen mammutti. Sen toteuttajaksi ja organisaattoriksi perustettiin aikanaan kaukametsäläiset ry. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tavannut Jukolan historian hyvin tuntevan kaukametsäläisten entisen puheenjohtajan Reimo Uljaksen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Tällä viikolla koko Suomi saunoo. Viikko huipentuu ensi lauantaina Suomalaisen saunan päivään, jonka yksi päätapahtumista on Helsingissä Rautatientorilla. Siellä julistetaan saunarauha ja painutaan löylyihin. Torille on tuotu yhdeksän siirrettävää saunaa tarjoamaan löylyjä kaikille kylpemäänhalukkaille.

Kuluvan viikon yksi tärkeä tapahtuma on ollut tänään, kun Suomen saunaseura on kertonut tämän vuoden Löylynhenki-tunnustuspalkinnon saajan nimen. Hän on Itä-Suomen yliopiston dosentti Jarkko Tissari, joka on kaksi vuosikymmentä tutkinut puun polttoon liittyviä kysymyksiä. Viime aikoina hän on keskittynyt tutkimuksissaan kiukaisiin. Puukiukaat ovat merkittävä pienhiukkasten lähde, siitä ei pääse mihinkään.

Mutta oikeanlainen kiuas paikassaan vähentää hiukkaspäästöjä tuntuvasti, kertoi JarkkoTissari Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastattelussa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradiossa viettiin saunailtaa kesäkuun alkupuolella. Asikkalan Iso-Äiniöllä sauna oli viimeistelyä vaille valmiina ja oli aika tehdä niitä viimeisiä säätöjä, ennen varsinaista kylpemistä. Teppo Hurmeen vihreällä pihamaalla on punainen saunarakennus, joka oli valmiina ottamaan vastaan Pekka Laaksosen ja Asko Hauta-ahon. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jouko Alhainen, hän on harrastanut lintuja aivan pienestä pojasta lähtien. Ensimmäiset kiikarit lintujen tarkkailuun hän sai, kun irrotti ne metsästyskivääristä viisivuotiaana. Sanomista tuli, mutta se ei vauhtia hidastanut. Kurjet ovat erityisasemassa Joukon elämässä, niitä hän on pelastanut jo lukemattomia, kaksi lentokyvytöntä elää jopa hänen kodissaan. Pirjo Koskinen tapasi Joukon kurkitunnelmissa. Kuva: Sara Vertanen

Peltsin kovan vuoden neljäs urakka on suoritettu ja se nähdään tv-kakkosella 10. päivä kesäkuuta ja sitä ennen jo YLE Areenassa. Tällä kertaa Mikko Peltsi Peltola hyppäsi läskipyörän sarviin ja ajoi 400 kilometriä paahtavassa säässä. Miten homma tällä kertaa edistyi? Sitä selvitteli hänen kanssaan Asko Hauta-aho. Kuva: Yle

Puolukka kukkii Helsingin keskuspuistossa. Kukan löysi vaivatta tänään puistoon tutkimusretkelle lähtenyt Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Rainer Peltola, jonka erikoisalaa metsämarjat ovat.

Niin Peltola kuin kaikki muutkin metsämarjojen ystävät odottavat sateita, joita ei kertakaikkiaan kuulu. Kasvukauden alun tilannetta sivutaan kohta täällä Metsäradiossa. Mutta pääasia on muualla. Tänään siis Rovaniemeltä Helsinkiin junalla saapunut Rainer Peltola kertoo Metsäradion kuuntelijoille uudesta palvelumuodosta, johon kerätään ajankohtaista tietoa ennen kaikkea marjojen kypsymisestä. Tietoa saadaan marjastajilta ja 4H-väeltä ja tämä koottu tieto on kaikkien ulottuvilla netitse. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki lähti Rainer Peltolan kanssa tutkimaan marjojen kukintaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lapsuuden metsäretket voivat olla seikkailua. Ne auttavat liikkumaan, rauhoittavat, tuovat iloa elämään, opettavat huomaamaan asioita ympärillä. Ja monesti niiden muistot voivat säilyä läpi elämän. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huoli siitä, että suomalaiset lapset eivät enää liiku metsissä niinkuin ennen, ja siksi toukokuun lopulla vietettiin lasten metsäretkipäivää. Minna Pyykkö tapasi tapahtuman suojelijan, presidentti Sauli Niinistön. Haastattelussa kävi ilmi, että hän on viettänyt lapsena paljon aikaa metsissä- ja puiden oksilla. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Tähän aikaan vuodesta majavilla alkaa olla jo kevättä rinnassa. Nuoret majavat etsivät puolisoa itselleen ja vanhemmat pariskunnat saavat piakkoin poikasia. Mitä muuta mahtaa kuulua majavien kevääseen? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner jututti aiheesta Lammin Biologisen aseman johtajaa Janne Sundellia. Kuva: Vastavalo: Mika Kimmo

Metsäteollisuus ry teetti hiljattain laajan tutkimuksen alansa merkityksestä Suomen kansantaloudelle. Tuossa Ernst & Youngin tekemässä selvityksesä laskettiin metsäsektorin yhteiskunnalle tuoman hyvän määrää ja saatiin tulokseksi 4 miljardia. Siis metsäteollisuus tuottaa verokertymänä näin massiivisen summan. Siitä sitä piisaaa jaettavaa monelle. Tämä summa on noin kymmenen prosenttia Suomen koko verokertymästä. Jonkinlaisen käsityksen metsäsektorin työllistävästä vaikutuksesta saa, kun tietää, että alan piirissä työskentelee noin 140 000 suomalaista. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tutustui raporttiin ja lähti Metsäteollisuus ry:n toimitiloihin haastattelemaan johtaja Maarit Lindströmiä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Punarinta on metsien soittorasia ja parhaita laulajia. Sen hauras, itkettävän kaunis liverrys soi Etelä-Suomessa huhtikuussa, varsinkin illasta pimeän tuloon ja aamulla jo hämärässä. Laulu lakkaa vapun maissa, kun koiras pariutuu. Pieni osa koiraista pesii toistamiseen kesällä, jolloin laulua kuulee katkonaisemmin. Loppukesästä loppusyksyyn uteliaita ja veikeitä punarintoja hypähtelee pihapiirissä päästellen tiksuttavaa varoitusääntään. Pertti Koskimies ihasteli ja äänitti keväällä punarintaa, pajulinnun ja peipon jälkeen Suomen kolmanneksi runsaslukuisinta lintulajia. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle