Motot katkoivat puuta viime vuonna ennätysmäisellä teholla. Suomalaisista metsistä hakattiin reilusti yli 70 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Metsäteollisuuden käyttöön kaadettiin viime vuonna 63 miljoonaa kuutiometriä ja metsähakkeeksi ja polttopuuksi vajaat kymmenen miljoonaa kuutiota. Luke, eli Luonnonvarakeskus, on päätynyt siihen johtopäätökseen, että kyseessä on ennätyslukema. Metsäteollisuuden tarpeisiin hakattiin siis yli 63 miljoonaa kuutiota, josta tukkipuuta oli runsaat neljäkymmentä prosenttia ja kuitupuuta vajaat 60 prosenttia. Luken tilastoista nähdään, että hakkuiden tasossa on melkoisia alueellisia vaihteluita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli Luken yliaktuaari Jukka Torvelaista. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Suomessa on yli puoli miljoonaa mökkiä tai kesäasuntoa. Yhä useammin näitä myös muutetaan vakituisiksi asunnoiksi, jos mökki on alunperin rakennettu kunnolla ja jätevesiasiat on kunnossa. Metsäradiossa oli heinäkuun alussa mökkiteema ja silloin aiheen merkeissä tavattiin kiinteistönvälittäjä Petter Kulhua. Hän on myynyt vuosikymmenien aikana kesäasuntoja eri puolilta Suomea ja tässä ajassa tämä maailma on muuttunut perusteellisesti. Mutta edelleen kesämökin sijainnilla ja maisemalla on merkitystä, vaikka rakennukset olisivatkin vanhoja. Asikkalan upeissa järvimaisemissa kävi Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vieläkö lapset rakentavat metsiin majoja? Uskaltaako kukaan enää kiipeillä puissa? Lasten ja nuorten metsäleikit ovat muuttuneet ajan myötä, mutta metsässä on yhä vetovoimaa. Alkukesästä yli tuhatpäinen joukko lapsia ja nuoria leireili Lohjalla ja harjoitti Kisakallion metsissä suunnistustaitojaan. Toimittajamme yritti pysyä vikkelän tamperelaiskolmikon perässä. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Jukolan viesti 2018 järjestettiin Hollolassa kesäkuun puolenvälin tienoilla. Kesäkuun lopulla tarkastettiin millaisia vaikutuksia tuolla massatapahtumalla oli paikallisiin metsiin ja luontoon. Jo ennen varsinaista suunnituskilpailua asioita mietitään ja tehdään siten, että maasto palautuisi normaalitilaan mahdollisimman nopeasti. Suunnistajia tämän vuoden Jukolassa oli 20 000 ja kaikki liikkuivat ainakin lähtöpaikan metsissä, erilaiset rastit ja suunnistusreitit vähensivät kilpailijoiden määrää varsinaisilla metsärasteilla. Jukolan viestin 2018 ympäristövastaava Anna-Lea Rantalainen ja professori Heikki Setälä kiersivät ensimmäiset kohteet Hollolassa, mukana oli myös Asko Hauta-aho. Ja näin suunnistuskarttaa katsoi lähtöalueen tuntumassa Anna-Lea Rantalainen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Harvasta teollisuushankkeesta on niin paljon puhuttu kuin Äänekoskelle valmistuneesta biotuotetehtaasta. Uusi tehdasjätti tuottaa päätuotteensa, havusellun lisäksi monenlaisia muita puuperäisiä tuotteita ja esimerkiksi sähköenergiaa paljon yli oman tarpeensa. Se nielee valtavan määrän Keski-Suomessa kasvavaa puuta, noin kuusi ja puoli miljoonaa kuutiota vuodessa. Jo nyt, tehtaan koeajovaiheessa, puurekkaralli Äänekosken taajaman läpi on liki katkeamaton. Mutta paljon tulee selluakin. Vuosituotanto on 1,3 miljoonaa tonnia. Se merkitsee sitä, että tehtaalta lähtee pitkä sellulla lastattu juna kohti Vuosaaren satamaa keskimäärin kahdesti päivässä. Äänekosken uusi tehdas on ollut Metsä Groupille valtaisa investointi, joka hyvällä onnella sattui parhaaseen mahdolliseen saumaan. Rahaa on käytetty reilusti yli miljardi euroa. Hanke on onnistunut paremmin kuin ennakkoon laskettiin ja tästä lähtökohdasta ponnistaa seuraava jutustelukin, joka käytiin hetki sitten tehtaan jyrisevällä kentällä. Äänekoskella piipahti Metsäradion reportteri Olli Ihamäki. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kaskikeiju, kulokauniainen, pohjantyppyräjäärä. Nämä satuhahmoilta kuulostavat tyypit ovat hyönteisiä, jotka tarvitsevat metsäpaloja elääkseen. Ne aistivat palon jopa sadan kilometrin päästä ja suunnistavat syömään hiiltynyttä puuta. Ne voivat elää paloalueella vuoden, pari. Sitten on aika haistella taas missä savuaisi. Nykyisin luonnolllisia metsäpaloja ei juuri ole. Siksi metsäpaloista riippuvaista lajistoa avustetaan suunnitelmallisilla kulotuksilla. Metsähallitusen luontopalvelut kulottaa vuosittain metsäalueita, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Noin 40 hyönteislajia elää metsäpalon rauniolla. Uhanalaisiin, palosta riippuvaisiin hyönteisiin lukeutuu perhosia, kovakuoriaisia, luteita ja pistiäisiä. Hyönteisten lisäksi kuollut puu on tärkeä asunto ja ruokailupaikka monille linnuille. Luontotoimittaja Minttu Heimovirta pääsi seuraamaan kulotusta Seitsemisen kansallispuistossa Pirkanmaalla eräänä kauniina kesäpäivänä. Kuva: Minttu Heimovirta / Yle

Jo kertaalleen Suomesta hävinnyttä metsäpeuraa elvytetään EU-hankkeen avulla. Metsäpeura-Life-hankkeessa selvitetään mm. sitä, miksi kanta ei kasva Kainuussa, metsäpeuran entisellä ydinalueella. Poronhoitoalue rajoittaa kantaa pohjoisessa, talousmetsät suosivat hirviä ja valkohäntäkauriita, joista riittää ravintoa suurpedoille. Nyt tutkitaan, säilyvätkö vasat hengissä ja mihin ne kuolevat, jos eivät säily. Pirjo Koskinen tapasi tutkija Antti Paasivaaran Luonnonvarakeskuksen Oulun yksiköstä. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Oletteko kuulleet metsänpeitosta? Ihminen tai vaikkapa kotieläin voi joutua metsänpeittoon - ikään kuin näkymättömiin, tavallaan metsän lumoihin siten, että pelastajat eivät häntä voi löytää, eikä hän pääse takaisin ihmisten ilmoille ilman erikoisia taikoja tai neuvokkuutta. Metsänpeitto on nimenä sarjakuvakirjalle, joka pitää sisällään puista ja metsistä versovia tarinoita. Kirjan tarinoilla on yhteys suomalaiseen kansanperinteeseen ja mytologiaan ja uusi teos nostettiin Metsäradiossa esille juhannuksen hengessä. Sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja kulttuuriantropologi Inkeri Aula olivat Metsäradion reportterin Olli Ihamäen jututettavina. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kun venlat ja jukolat on juostu, niin monen mielestä paras palkinto on päästä kunnon löylyihin. Jukolan telttasaunassa puidaan reitinvalinnat ja pummit ja verrataan kokemuksia lauteilla istuvan naapurin kanssa. Välillä heitetään vaan lisää löylyä! Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi paikalla muutama viikko ennen h-hetkeä, jolloin saunat olivat jo viittä vaille valmiina. Häntä opasti saunatalkoolaisten pomo Hannu Backman.

Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Jukolan ja Venlojen viesti suunnistetaan tulevana viikonloppuna Hollolassa. Salpausselän ylänkömaille sijoittuva maasto on korkeuseroiltaan melko tasainen, mutta jääkauden jättämiä suppia tarjoillaan suunnistajille sitäkin enemmän. Alueella on havupuuvaltaista metsää ja alkukesän kunniaksi myös linnut ovat suunnistuspaikalla vielä äänessä. Kilpailukeskus sijaitsee Hollolassa Hälvälän entisellä lentokentällä, jonka ympäristössä on suunnistettu aikaisemmin kaksi Jukolan Viestiä, vuosina 1951 ja 1987. Jukolan viestin 2018 ratamestari Juhani Jaskarin kanssa on Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho