Mitä kaikkea käärmeiden keväässä tapahtuu? Miten luontokartoittaja Terhi Suutari innostui matelijoiden ja sammakkoeläinten maailmasta? ja miksi vaskitsa on hänen toteemieläimensä? Minna Pyykkö oli keväisellä käärmeretkellä Porissa käärme- sammakkoharrastajaTerhi Suutarin kanssa.

Luontoillan isä on luontotoimittaja Veikko Neuvonen. Minna Pyykkö kävi tapaamassa häntä Helsingin Kumpulassa ja juttelemassa siitä, miten ohjelma sai alkunsa.

Miten vanhaksi puut voivat elää? Miksi lumme sulkee kukkansa jo iltapäivällä? Kuinka sinivuokko leviää? Miksi irrotettu tuohi käpertyy ulospäin?

Seppo Vuokko vastasi näihin ja tuhansiin muihin kasvikysymyksiin Luontoillassa yli 30 vuoden aikansa. Minna Pyykkö kävi hänen luonaan Savitaipaleella juttelemassa kevättunnelmista ja luontoiltamuistoista.

Luontoilta täyttää huhtikuussa 50 vuotta! Minna Pyykkö käy juhlan kunniaksi tapaamassa ohjelman alkuperäisiä tekijöitä Seppo Vuolantoa, Seppo Vuokkoa ja Veikko Neuvosta. Lintuasiantuntija Seppo Vuolanto ehti vastata yli 30 vuoden aikana tuhansiin lintukysymyksiin. hän käy edelleen aktiivisesti linturetkillä, ja Minna Pyykkö tapasi hänet Helsingin Katajanokan rannassa aurinkoisena kevätpäivänä.

Entisajan suomalaisille kevään saapumisen on täytynyt tuntua pakahduttavalta pitkän talven jälkeen. Onko tämä tunne tallentunut kansanperinteen luontotietoihin? Minna Pyykkö kävi juttelemassa tästä Helsingissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa arkistotutkija Juha Nirkon kanssa.

Tänä keväänä seurataan satelliittilähetttimillä selkälokkien kevätmuuttoa Victorianjärveltä Suomeen. Minna pyykkö jutteli tutkija Patrik Byholmin kanssa siitä, mistä hankkeessa on kysymys. Selkälokin matkaa voi seurata päivittyvässä artikkelissa osoitteessa yle.fi/luonto

Fossiililöydöissä hampaat ovat erityisen arvokkaita. Ne kertovat paljon menneiden aikojen eläimistä ja niiden ruokavaliosta. Mutta niistä voi lukea toisinaan myös menneiden aikojen sademääriä! Minna Pyykkö jutteli tästä paleontologi professori Mikael Forteliuksen kanssa hänen kotonaan Porvoossa.

Minna Pyykkö oli jääretkellä Helsingin Karhusaaressa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapalan kanssa. He juttelivat jäiden liikkeistä, äänistä, menneistä ja nykyisistä tutkimusretkistä arktisille jäille. Jari Haapala kertoi viisi vuotta sitten järjestetystä kansainvälisestä MOSAiC- hankkeesta, jonka aikana hän vietti kaamosaikaan kolme kuukautta Jäämerellä jäiden keskellä. Ohjelmassa kuultuja jäiden ääniä olivat äänittäneet luontotoimittaja Asko Hauta- aho ja Polana Itkin Norjan Polaaritutkimuslaitokselta.

Miten lintujen kauneus vaikuttaa niiden suojeluun, ja voidaanko niitä auttaa selvittämällä ihmisten suosikkilajeja? Minna Pyykkö tapasi Helsingin Töölönlahdella lintututkija Anna Haukan. Ohjelman lopppupuolella Kentin yliopiston professori Zoe Davies kertoi siitä, miten lintujen värit, laulu ja muu luonnon monimuotoisuus vaikuttavat tutkimusten perusteella ihmisten hyvinvointiin.

Miksi virtavedet ovat olleet tärkeitä täällä asuneille ihmisille jo jääkaudesta lähtien? Entä millaisia merkkejä jokien ja purojen rannoilla asuneista jää historiaan?

Vastikään ilmestyi Museoviraston julkaisema ensimmäinen valtakunnallinen katsaus virtavesien kulttuurihistoriaan Suomessa. Minna Pyykkö tapasi hankkeen projektipäällikön arkeologi Teemu Mökkösen Haaganpurolla Helsingin Pirkkolassa. Hetimiten kävi ilmi, että tähän kohtaan puroa sisältyy yllätys.