Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja työssä tarvitaan monenlaisia paikallisia ja kansainvälisiä toimijoita: tutkijoita, virkamiehiä, kansalaisia, kansalaisjärjestöjä- ja valistuneita päättäjiä. Nyt Kolumbiassa pidetyn YKn luontokokouksen jälkimainingeissa Minna Pyykkö kävi retkellä pitkän linjan kansanedustajan Pertti Salolaisen kanssa. Aurinkoisena syyspäivänä Viikissä he juttelivat Salolaisen luontoharrastuksesta, luonnonsuojelun merkityksestä hänelle ja siitä, miten hän ajattelee luonnon pärjäävän nykymaailmassa.

Hämähäkin seitti on hämmästyttävää ainetta. Tutkijat ovat yrittäneetkin vuosisatojen ajan selvittää sen ominaisuuksia ja valmistaa vastaavaa materiaalia. Minna Pyykkö vieraili Espoossa Aalto- yliopistossa juttelemassa professori Markus Linderin ja apulaisprofessori Sesilja Arangon kanssa siitä, voidaanko tätä ihmeainetta valmistaa jo keinotekoisesti. Jakso on jälkimmäinen osa viime viikolla alkaneesta minisarjasta, joka käsittelee luonnosta saatuja keksintöjä.

Ihmiset ovat kautta aikojen katselleet luontoa: seurailleet syksyisin muuttolintujen lähtöä, kasvien siemenien levittäytymistä lenninsiivin ja kapultein, toukkien taivallusta lehdellä. Mutta miten paljon luonnosta on saatu ideoita ihmisten keksintöihin? Minna Pyykkö kävi Tampereella juttelemassa aiheesta apulaisprofessori Veikko Sariolan ja professori Minna Kellomäen kanssa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on havahduttu viime vuosina Suomessakin. Tuoreimman uhanalaisarvion mukaan joka yhdeksäs laji on meillä uhanalainen, linnuista peräti joka kolmas, ja monet niistä ovat nyt syysmuutolla matkaavia muuttolintuja. Suomen monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että tämä kehitys pysäytetään pikimmiten eli jo vuoteen 2030 mennessä. Minna Pyykkö tapasi ympäristöoikeuden professori Kai Kokon ja jutteli siitä, miten laki voi auttaa tässä monimuotoisuuden suojelussa.

Lastenkirjailija Reetta Niemelä on kirjoittanut pienille lapsille kirjoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Lähes kaikissa niissä luonto ja eläimet ovat keskeisessä roolissa. Miten hän itse kiinnostui luonnosta, ja ovatko lapset hänen mielestään edelleen kiinnostuneita eläimistä. Minna Pyykkö tapasi raisiolaisen lastenkirjailijan Helsingissä Lauttasaaren kirjastossa.

Luontokuvaaja Eero Murtomäki kaiversi 15-vuotiaana puukon kahvaan linnut, joihin aikoi keskittyä tulevalla luontokuvaajan urallaan. Miten kävi? Ja miksi kaarne eli korppi on hänen sielulintunsa?

Eero Murtomäki on suomalaisen luontokuvauksen pioneeri ja ensimmäinen, joka työskenteli päätoimisesti luonnonkuvaajana jo 60-luvun alussa. Minna Pyykkö kävi hänen luonaan Mustasaaressa Vaasan lähistöllä juttelemassa luontokuvauksen vuosikymmenistä.

Tarhamehiläisten elämän seuraaminen on kiehtovaa. Samalla voi oppia havainnoimaan myös muuta ympäröivää luontoa, säiden vaihteluita ja kasvien kukinta-aikoja. Nyt tuoreessa Euroopan laajuisessa Insignia-bee- hankkeessa mehiläiset valjastettiin toimimaan ympäristön tutkijoiden apureina.

Minna Pyykkö käy Juupajoella juttelemassa tarhamehiläisten elämästä ja tuoreesta tutkimuksesta

Suomen mehiläishoitajaliiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkalan ja mehiläistarhaaja Seija Halmeen kanssa.

Millaista oli sukeltaa oravien maailmaan vuosiksi? Minkälainen on mäyränpentujen ensimmäinen kesä? Miltä hirvikärpänen näyttää lähikuvissa?

Jari Salonen on kuvannut Suomen luonnon erikokoisia eläimiä vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan Tampereen kupeessa Kaupin metsässä juttelemassa Suomen luonnosta ja erityisesti parhaillaan käynnissä olevasta syksyn jemmaussesongista.

Miksi yöperhoset tulevat valolle? Miten niiden määrät ovat Suomessa muuttuneet viimeisen 30 vuoden aikana ja mitä se kertoo luonnon muutoksista?

Minna Pyykkö kävi Nuuksiossa perhosretkellä suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyryn kanssa.

Hämeenlinnan taidemuseossa on ainutlaatuinen maalaus "Ilta metsässä". Sen on maalannut yli 130 vuotta sitten taiteilija Berndt Lindholm. Minna Pyykkö kävi museossa katselemassa maalausta taidehistorioitsija Teppo Jokisen ja amanuenssi Tanja Pääskysen kanssa. He juttelivat siitä, miksi taiteilija maalasi niin usein metsiä, joihin johtaa pieni polku, ja miksi aikanaan kuuluisan taiteilijan nimi ei välttämättä sano mitään nykyilmiselle. Tämä on samalla vähän salapoliisitarina.